Julkaistu 9.9.2019

HPV-rokotetutkimuksessa etsitään parasta kokonaisuutta

Saksan Syöväntutkimuskeskuksen DKFZ:n vieraileva tutkija Matti Lehtinen on tutkinut jo kolmisenkymmentä vuotta papilloomavirusta eli HPV:ta ja toimivia ratkaisuita sen aiheuttaman tautitaakan torjumiseksi. Ensin keskityttiin HPV-rokotteen turvallisuuteen ja tehoon yksilötasolla, sitten siirryttiin tutkimaan laumasuojan syntymistä rokotuksen seurauksena. Nyt tutkimusryhmä, jossa Lehtinen on mukana, on saanut 5 miljoonan euron rahoituksen EU:lta. Suomeen myönnetyillä 1,1 miljoonalla on tarkoitus selvittää, kuinka usein rokottamattomien nuorten naisten tulisi käydä kohdunkaulansyövän seulonnoissa.

Vaikka jokaista ei rokoteta, HPV-rokote luo laumasuojaa eli vähentää papilloomavirusinfektioita ja sitä kautta ehkäisee kohdunkaulan syöpää. Suomessa HPV-rokotus kuuluu tyttöjen rokotussohjelmaan, ja poikien rokottamista harkitaan.

 
Tutkimukseen satunnaistetaan 5000 nuorta, rokottamatonta suomalaisnaista 30:ltä aiemmalta HPV-rokote- tutkimuspaikkakunnalta sekä pääkaupunkiseudulta.
–Tutkittavilta otetaan papa-kokeet 25- ja 28-vuotiaina, mutta puolet heistä ei saa 25-vuotiaina tuloksia, Lehtinen kuvailee.
–Näin selvitämme, voidaanko alle 30-vuotiaiden seulontakertojen määrää pudottaa laumasuojan ansiosta myös rokottamattomilla.


Jos tutkimukseen osallistuvalta kuitenkin löydetään välittömiä jatkotutkimuksia vaativia muutoksia, niistä annetaan eettisten periaatteiden mukaisesti tieto henkilölle itselleen. Suomessa tutkimuksen rahoitus hoidetaan Taysin tutkimus-, kehitys- ja innovaatiokeskuksessa.

Tavoitteena todistaa vaikuttavuus

Uusimman tutkimushankkeen perustana ovat aiemmat tutkimukset. Kun Lehtinen oli vuonna 1996 osoittanut, että papilloomavirus lisää merkittävästi myöhempää riskiä sairastua kohdunkaulansyöpään, valmistautuminen tutkimuksiin, sen osoittamiseksi suojaako rokote HPV-infektiolta ja sen jälkiseurauksilta, alkoi. Pitkäaikaistutkimus HPV-rokotuksen antamasta suojasta jatkuu edelleen. Toisessa vaiheessa otettiin selville, luoko HPV-rokotus laumasuojan.
–Suomessa tutkimus aloitettiin 33 paikkakunnalla vuosina 2007-2009 ja mukana oli 250 yläastetta, Lehtinen kertoo.
–Näillä paikkakunnilla rokotettiin yhteensä 32 000 kutsutuista 80 000 varhaisnuoresta, tytöistä noin puolet ja pojista noin neljännes.

Tulos oli, että vaikka kaikkia ei rokotetakaan, HPV-rokotuspaikkakunnilla esiintyy vähemmän papilloomavirusta kuin muualla. Tutkimus johti päätökseen ottaa hpv-rokote tyttöjen rokotusohjelmaan vuonna 2013, ja etenkin poikien rokottamisen vaikuttavuudelle saatiin perusteluita.
–Nyt Terveyden ja hyvinvoinnin laitos suosittaa, että myös pojat saisivat hpv-rokotteen, itsekin rokotesuositustyöryhmässä mukana ollut Lehtinen toteaa.
–On taloudellisestikin perusteltua, että pojat saavat HPV-rokotteen.

Vähemmän seulontoja tulevaisuudessa?

Perinteisesti kohdunkaulan solumuutoksia on tutkittu papa-kokeella, ja suomalaisnaiset kutsutaan seulontoihin viiden vuoden välein. Lehtisen ryhmän tutkimuksen mukaan seulontoja ei tulevaisuudessa tarvita näin paljon.
–Jos muutoksia ei havaita 30 ikävuoteen mennessä, voidaan todeta, että rokote on toiminut, Lehtinen sanoo.
–Sen jälkeen seuraava koe voisi olla vasta 10 tai 15 vuoden päästä.


Seulontojen määrän vähentäminen toisi yhteiskunnalle huomattavia säästöjä. On arvioitu, että kun rokotetut tulevat seulontaikään, säästöä syntyisi vuosittain 10-20 miljoonaa euroa. Yhden rokotuksen hinta on parin kymmenen euron luokkaa. Rokottamattomilla ikäluokilla seulonnat ovat kuitenkin edelleen tarpeellisia.


–Alle 40-vuotiaiden naisten keskuudessa kohdunkaulansyövän ilmaantuvuus lähti nousuun 1990-luvulla, ja on ylittänyt 1970-luvun alun, jolloin seulonnat aloitettiin, Lehtinen huomauttaa.
–Syinä ovat naisten seksuaalisen aktiivisuuden lisääntyminen sekä se, että säännöllisiin seulontoihin ei osallistuta.

Suomessa hyvät olosuhteet tutkimukselle

Rokotetutkimukset ovat isoja hankkeita, joihin tarvitaan mukaan monia osapuolia. Rokotteita valmistavat lääkeyhtiöt ovat oleellisia kumppaneita, mutta myös yhteiskunnan tuki on monipuolista.
–Kun teimme laumasuojatutkimusta, kaikki kunnat antoivat kouluterveydenhuollon tiloja ja henkilöstöä käyttöön korvauksetta, Lehtinen sanoo.
–Suomessa pidetään julkisin varoin yllä myös kattavia terveysrekistereitä, joiden tiedoilla tutkimusta voidaan tehdä luotettavasti.


Yhtenä oleellisena tekijänä tutkimuksen mahdollistamisessa ovat suomalaiset, jotka luottavat tieteeseen ja antavat lastensakin osallistua tutkimuksiin.
–Suomessa ollaan näistä syistä papilloomarokotetutkimuksessa 5-10 vuotta edellä muita maita, Lehtinen analysoi.
–Sikainfluenssarokotteista aiheutuneet narkolepsiatapaukset alensivat luottamusta, mutta hyvällä viestinnällä tilannetta on saatu korjattua.


HPV:n aiheuttaminen syöpien torjuminen rokotteen avulla näyttää siis olevan hyvässä vaiheessa. Tilannetta pitää kuitenkin tarkkailla jatkuvasti.
–Syöpävaarallisten HPV-tyyppien katoaminen synnyttää tyhjän ekologisen lokeron, jonka voi vallata jokin muu taudinaiheuttaja, Lehtinen toteaa.
–Näin on käynyt pneumokokkirokotteelle. Voimme kuitenkin seulontatutkimuksissa seurata, ilmaantuuko rokotetuille tai rokottamattomille uusia HPV-tyyppejä.