Julkaistu 15.11.2022
Tays kutsui vaikuttavuuskeskusteluun mukaan HUSin asiantuntijat. Vas. arviointiylilääkäri Anna-Kaisa Parkkila ja johtajaylilääkäri Eija Tomás Taysista, arviointiylilääkäri Sami Pakarinen ja laatuylilääkäri Sanna-Maria Kivivuori HUSista sekä hallintoylilääkäri Suvi Liimatainen, hoitotyön johtaja Elina Mattila ja arviointiylihoitaja Tiina Kortteisto Taysista. Lisäksi Taysin vaikuttavuustyöryhmään kuuluvat tietoarkkitehti Emil Ackerman, tutkimusjohtaja Tarja Laitinen, perusterveydenhuollon yksikön johtaja Sari Mäkinen, johtava sosiaalityöntekijä Anni Vanhala, hallintokoordinaattori Saara Saarela ja viestintäasiantuntija Anne Kohtala.

Työ vaikuttavan hoidon hyväksi tehdään yhdessä

Saako potilas meiltä vaikuttavaa, elämänlaatua parantavaa hoitoa? Se on kysymys, johon on löydettävä vastaus, jotta resurssit saadaan riittämään oikeille potilaille oikeaan aikaan. Viisaus ei kuitenkaan asu yhdessä päässä, joten Tays ja HUS päättivät naittaa osaamiset yhteen.

Kun kaksi suurta kokoontuu saman pöydän ympärille, syntyy enemmän. Siksi Taysin ja Helsingin yliopistollisen sairaalan (HUS) asiantuntijat kokoontuivat marraskuussa jakamaan ajatuksiaan vaikuttavan hoidon kehittämiseksi.

− Potilaille vaikuttavuus merkitsee hoitoa, joka parantaa elämänlaatua ja pidentää elämää. Jotta pystymme tähän, meidän on kehitettävä tietoympäristömme, mittarimme ja tiedolla johtamisen kulttuurimme sellaiseksi, että se on mahdollista, toteaa arviointiylilääkäri Sami Pakarinen HUSista. 

− Vaikuttamattomien hoitojen antaminen on epäeettistä ja samalla hukkaan heitettyä rahaa. Jos meillä on yksi euro käytössämme, on pakko harkita tarkkaan, kumpi on sillä hetkellä tärkeämpi, kahvi vai munkki, jatkaa Taysin arviointiylilääkäri Anna-Kaisa Parkkila.

Molemmat arviointiylilääkärit näkevät, että vaikuttavuustyössä on vasta ensiaskelet otettu.

− Vaikuttavuuden arvioinnin tarve terveydenhuollossa ymmärretään jo aika hyvin, mutta konkretiaa on vielä valitettavan vähän. Yhteistyön tekemiseen eri osaajien kesken pitää kannustaa ja parhaita käytänteitä jakaa. Hienoa, että vaikuttavuus on otettu nyt myös kansalliseksi kehittämiskohteeksi, Pakarinen sanoo.

Mittarit käytäntöön

Niin Taysissa kuin HUSissa vaikuttavuustyötä on tehty systemaattisesti muutamia vuosia. HUSin laatuylilääkäri Sanna-Maria Kivivuori kertoo, että heillä erityisesti laaturekisterien ja hoitotulosmittareiden kehityksessä ollaan pitkällä.

− Perusta on sikäli kunnossa, että erilaiset mittarit on saatu hyvin käyttöön. Seuraava tehtävämme onkin löytää ratkaisuja siihen, kuinka reagoimme tuloksiin käytännössä. Eli miten viemme mittareiden osoittamat muutostarpeet potilaiden hoitoon, hän sanoo.

Samaa kysymystä on pohdittu Taysissa ja tietoarkkitehti Emil Ackerman esittelee ryhmälle yhden tiedon hyödyntämistä edistävän ratkaisun. Tietojohtamisen ja toimialue 1:n asiantuntijoista koostunut tiimi on luonut pilottikäyttöön Tays Tabu -näkymän, joka kertoo yhdellä silmäyksellä ajantasaisen tiedon siitä, kuinka elämänlaatu- ja asiakaskokemusmittarit sekä hoidon tavoiteajat ja kustannukset yksikössä kohtaavat.

− Ideana on tuoda erilaisilla mittareilla kerätyt vaikuttavuustiedot mahdollisimman helposti henkilökunnan saataville, Ackerman sanoo. 

Tays on edelläkävijä myös esimerkiksi vaikuttavuuden johtamiskulttuurin edistämisessä ja tieteellisessä tutkimuksessa, jonka ansiosta on jo voitu luopua joistain vaikuttamattomista hoidoista.

Taysissa yhdessä kehitetty vaikuttavuuden johtamisen tiekartta viitoittaa tietä vaikuttavuuskulttuurin luomiseen myös kansallisesti.

− Tavoitteenamme on, että Pirkanmaasta tulee vaikuttavan hoidon keskus, joka vie vaikuttavien palveluiden johtamiskulttuuria, mittareita ja tieteellistä tutkimusta määrätietoisesti eteenpäin koko maassa, sanoo hallintoylilääkäri Suvi Liimatainen