Julkaistu 7.4.2016

Jarmo Hautamäki selätti kaksi syöpää

Jarmo Hautamäki sairastui yhtä aikaa eturauhassyöpään ja akuuttiin leukemiaan eli verisyöpään.

Pokaalikaupan hyllyt notkuvat komeita pystejä ja palkintomitaleja. Omistaja, pirkkalalainen Jarmo Hautamäki, 52, on juuri karauttanut pihalle Taysista. Hän kävi hematologian poliklinikalla antamassa luuydinnäytteen toistaiseksi viimeisen kerran. Elämä näyttää sittenkin voittavan.

Alkuvuodesta 2013 Jarmo kävi terveyskeskuksessa rutiinitarkastuksessa olettaen, että kaikki on kunnossa. Verikokeet kuitenkin kertoivat korkeasta PSA-arvosta, ja koepalat vahvistivat diagnoosiksi paikallisen eturauhassyövän.

Jarmo jonotti Taysiin leikkaukseen ja kävi sitä varten verikokeissa. Olo oli vetämätön, ja vatsakipu haittasi yöunia. Mies arveli vaivojen johtuvan stressistä. Elokuussa asiat saivat äkkikäänteen.

– Minulle soitettiin Taysista ja sanottiin, että nyt pitäisi tulla nopeasti suoraan vuodeosasto 10A:lle, koska minulla on akuutti leukemia, hän muistaa.

Sairaudet vakavuusjärjestykseen

Sytostaatti- eli solunsalpaajahoidot alkoivat välittömästi. Eturauhasta hoidettiin leikkauksen sijaan hormoneilla, sillä akuutti leukemia piti ensin saada alta pois. Ilman hoitoa se johtaa kuolemaan yleensä muutamassa viikossa.

– Olo oli sekaisin lääkityksestä, ja mielessä kävi kaikenlaista. Onko tämä nyt viimeinen osoite vai selviääkö tästä, Jarmo kertoo tuumineensa.

Koko syksy vierähti sairaalassa, sillä sytostaatteja annettiin kuureina neljän viikon välein. Lääkitys lamautti luuytimen ja tuhosi syöpäsoluja veressä, mutta heikensi samalla elimistön vastustuskykyä. Niin sanotussa matalasoluvaiheessa Jarmo sai kymmeniä verensiirtoja ja oli erittäin altis saamaan tulehdustauteja. Vastustuskyky palautui kuitenkin muutamassa viikossa, ja kotilomille pääsi kunnon salliessa.

– Olisin tarvinnut kantasoluhoitoa, mutta sopivaa luovuttajaa ei löytynyt. Oma vanhempi poikani olisi mahdollisesti sopinut, mutta onnistumisprosentti oli vain 50. Sitä olisi kokeiltu, mutta joulukuisen sytostaattihoidon jälkeen syöpäsoluja ei enää yllättäen ollutkaan eikä kantasolusiirtoa siis tarvittu.

Vaikka hoidot olivat rankkoja, Jarmo muistelee sairaala-aikaa lämmöllä. Samanhenkinen potilasporukka kokoontui yhteen pulisemaan, ja osastolla raikui naurukin.

Sädehoito meni kevyesti

Tammikuussa 2014 Jarmo pääsi kotiin ja vietti maaliskuussa iloiset viisikymppiset, jonne olisi halunnut kutsua ihan kaikki. Kun leukemia oli taltutettu, vuorossa oli eturauhassyövän hoito. Sen leikkaus ei kuulemma tuntunut miltään leukemiahoitojen jälkeen. Leikkaus onnistui, mutta PSA-arvo oli edelleen korkea. Eturauhassyöpää hoidettiin vielä sädehoidolla parin kuukauden ajan, mikä tuhosi loputkin syöpäsolut.

– Minulla oli aiemmin vähän negatiivinen kuva sairaalasta, mutta hoito molemmissa syövissä oli parasta mahdollista, vaikka ei niin mukavaa, Jarmo toteaa.

Kahden syövän loukosta parantunut mies tukee nyt toisia syöpään sairastuneita ja toimii syöpäyhdistyksen vertaistukihenkilönä.

– Haluan laittaa hyvän kiertämään ja kertoa, että syövästä voi selvitä.

Teksti: Marjaana Lehtinen
Kuvat: Jaakko Romu

Juttu on julkaistu Terve Pirkanmaa 1/2016 –lehdessä.