Julkaistu 27.4.2020

Kannanotto: Valtion rahoitettava erikoissairaanhoidon poikkeusoloja

Yliopistolliset sairaanhoitopiirit ovat ottaneet kantaa koronavirusepidemiasta syntyvien kulujen korvaamiseen sairaaloille. Koska kyse on keskeisesti kansallisesta kansalaisten terveyteen ja hyvinvointiin liittyvästä epidemianhoidon strategiasta, tulisi sairaanhoitopiireille kohdistaa välitöntä suoraa taloudellista tukea varautumiskustannuksina syntyvien alijäämien kattamiseksi sekä akuutin kassakriisin helpottamiseksi.

Suomen hallitus on yhteistoiminnassa tasavallan presidentin kanssa todennut 16.3.2020 Suomen olleen poikkeusoloissa koronavirustilanteen vuoksi. Hallitus antoi valmiuslain käyttöönottoasetuksen eduskunnalle tiistaina 17. maaliskuuta 2020. Valtioneuvosto ja toimivaltaiset viranomaiset saattoivat päätökset ja suositukset voimaan valmiuslain, tartuntatautilain ja muun lainsäädännön mukaisesti.

Sairaanhoitopiirit velvoitettiin lisäämään terveydenhuollon kapasiteettia ja samanaikaisesti vähentämään kiireetöntä toimintaa korona-potilaiden hoitoon varautumiseksi. Samalla on erityisesti yliopistollisissa sairaanhoitopiireissä kasvatettu koronaviruksen testauskapasiteettia kansallisten linjausten mukaisesti.

STM on antanut lukuisia sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskevia viranomaisohjeita sairaanhoitopiireille ja kunnille. Myös suoraan kansalaisiin ja muuhun yhteiskunnan toimintaan on kohdistunut merkittävästi rajoitustoimia. Poikkeusolot ovat vahvasti vaikuttaneet potilaiden hoitoon hakeutumiseen kielteisesti minkä vuoksi potilashoitoa on peruuntunut suunniteltuakin enemmän.

Yliopistosairaanhoitopiirit ovat erityisvastuualueillaan koordinoineet ja tuottaneet tilannetietoa päivittäin mm. ministeriöiden käyttöön. Myös esimerkiksi logistiikkaan liittyen yliopistosairaanhoitopiirit tekevät poikkeusoloissa paljon sellaista valmiuden ylläpitämiseen ja poikkeusoloihin liittyvää työtä, joka näkyy yliopistosairaanhoitopiirin kasvavana alijäämänä.

Varautumisella suurimmat taloudelliset vaikutukset

Koronapandemian hoitoon varautuminen heikentää nopeasti ja merkittävästi sairaanhoitopiirien taloutta vuonna 2020 ja aiheuttaa valtaosalle akuutin kassakriisin tulojen romahdettua kiireettömän hoidon supistamisen vuoksi. Taloudellisten vaikutusten suuruus on sidoksissa epidemian pituuteen, sairaala- ja tehohoitoa vaativien koronapotilaiden määrään epidemian aikana, poikkeusolojen välittömien lisäkustannusten suuruuteen sekä elektiivisen toiminnan supistumisen kestoon ja laajuuteen.

Yliopistosairaanhoitopiirit ovat muodostaneet pandemian taloudellisten vaikutusten arvion yhteisen tilannekuvan perusteella. Oletuksena on, että poikkeusolot kestäisivät puoli vuotta, jona aikana elektiivistä toimintaa toteutuisi noin 50 % talousarvion mukaisesta toiminnasta koronapotilaiden sairaalahoidon lisäksi.

Epidemiasta kertyneen tiedon perusteella voidaan arvioida, että valmiustason nosto kiireetöntä toimintaa voimakkaasti supistamalla aiheuttaa merkittävästi suuremman taloudellisen vaikutuksen kuin mitä koronapotilaiden välittömästä sairaalahoidosta aiheutuu kustannuksia. Voimakkaiden rajoitustoimien vuoksi terveydenhuollon kapasiteettia on merkittävässä alikäytössä eikä varautumisen vuoksi kustannuksia pystytä samaan aikaan leikkaamaan.

Arvio kuvaa koronapoikkeusoloissa varautumisesta seuraavaa ylimääräistä taloudellista rasitusta sairaanhoitopiirejä uhkaavan alijäämän muodossa. Arvioon ei sisälly todennäköisesti poikkeusolojen jälkeen tarvittavia jononpurkukustannuksia tai kansanterveydelle poikkeusoloista aiheutuvaa terveyspalvelujen tarpeen kasvua.

Seuraavassa taulukossa on arvio korona -poikkeusolojen taloudellisista vaikutuksista sairaanhoitopiireittäin:

HUS

PSHP

PSSHP

PPSHP

VSSHP

Yo-piirit yhteensä

 Alijäämä,
 milj. €

-180,2

-60,0

-45,0

-50,0

-60,2

-395,4

Yliopistosairaanhoitopiirien arvioitu koronapoikkeusolojen aiheuttama ylimääräinen alijäämä on yhteensä 395 miljoonaa euroa. Edellisen perusteella voidaan kansallisella tasolla arvioida sairaanhoitopiireissä muodostuvan 620 miljoonaa euron alijäämä kuluvana vuonna poikkeusolojen johdosta.

Poikkeuksellinen varautuminen vaikuttaa myös laajemmin sairaanhoitopiirien konsernitalouteen. Monet sairaanhoitopiirit ovat yhtiöittäneet palveluja tai niiden tuottamiseen tarvittavia osia ja kiireettömän toiminnan voimakas supistaminen heijastuu myös näihin toimintoihin. Edellä esitettyyn arvioon ei tässä vaiheessa ole sisällytetty konserniyhteisöjen tappioita mutta niiden tarkasteluun tulisi palata myöhemmin kuluvan vuoden aikana.

Koska kyse on keskeisesti kansallisesta kansalaisten terveyteen ja hyvinvointiin liittyvästä epidemianhoidon strategiasta, tulisi sairaanhoitopiireille kohdistaa välitöntä suoraa taloudellista tukea varautumiskustannuksina syntyvien alijäämien kattamiseksi sekä akuutin kassakriisin helpottamiseksi.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri                                 
Pirkanmaan sairaanhoitopiiri
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri