Julkaistu 28.1.2020

Uutta tutkimustietoa lääkäreiden koulutuksesta

Lääketieteen koulutuksen tutkimus on aktivoitunut viime vuosina sekä Suomessa että kansainvälisesti. Viime viikolla julkaistiin valtakunnallinen Lääkäri 2018 -tutkimus, jossa on tutkittu mm. lääkäreiden taustatietoja, koulutusta ja urasuunnitelmia. Taysin erikoislääkärikoulutuksen laatua selvitetään jatkossa vuosittain toteutettavalla kyselyllä, jonka ensimmäisiä tuloksia esiteltiin viime viikolla toimialajohtajille.

Tyytyväisimmät lääkäriopiskelijat löytyvät Itä-Suomen, Tampereen ja Turun yliopistoista

Lääkäri 2018 -tutkimus on toistettu viiden vuoden välein jo kolmen vuosikymmenen ajan. Tutkimuksen perusjoukkona olivat nyt vuosina 2007–2016 valmistuneet lääkärit.

Peruskoulutuksessa oltiin tyytyväisempiä sairaalatyön opetukseen kuin terveyskeskusopetukseen. Sairaalaopetukseensa tyytyväisimmät olivat valmistuneet Itä-Suomen ja Turun yliopistoista, ja terveyskeskusopetukseen tyytyväisimmät Itä-Suomen ja Tampereen yliopistoista.

Saman erikoisalan valitsisi vielä 90 prosenttia vastanneista. Tärkeimmät erikoisalan valintaan vaikuttavat tekijät olivat omat taidot ja persoonallisuuden piirteet sekä alan monipuolisuus. Suuri merkitys on myös alan kollegojen hyvällä esimerkillä ja työllisyysnäkymillä.

Lääkäri 2018 -tutkimusryhmään kuuluvat Tampereen edustajina prosessorit Markku Sumanen, Elise Kosunen ja Kari Mattila sekä koulutuskoordinaattori Johanna Rellman ja väitöskirjatutkija Tiina Aine.

Erikoislääkärikoulutus kaipaa suunnitelmallisuutta

Taysin erikoistuville lähetettyyn omaan kyselyyn vastasi lokakuussa 2019 yli 170 erikoistuvaa lääkäriä. Kaksi kolmasosaa vastaajista oli melko tai erittäin tyytyväisiä koulutukseensa kokonaisuutena.

Kehitettävää on erityisesti koulutuksen suunnitelmallisuudessa ja osaamisen arvioinnissa: vain kolmasosalle oli tehty kirjallinen koulutussuunnitelma ja vain kymmenen prosenttia käytti säännöllisesti lokikirjaa koulutuksen seurantaan. Myös perehdytyksessä on parannettavaa: joka viidennellä erikoistuvista ei ollut yhtään perehdytyspäivää työsuhteen alussa.

”Kun koulutusta saa, se on laadukasta” oli yleinen kommentti. Henkilökunnan koulutusmyönteisyys sai hyvän arvosanan 8 asteikolla 0-10. Erikoislääkäreille toivottiin enemmän aikaa kouluttamiseen.

Kyselyn tarkempia tuloksia esitellään jatkossa koulutusvastuuhenkilöille ja hyödynnetään koulutuksen kehittämisessä.

Lääkäri 2018 -tutkimus

Uutinen koulutusvastuulääkäreistä