Tays / neurologia ja kuntoutus
Aivoverenkiertohäiriöpotilaan ohjaus

Aivojen sisäisen verenvuodon (ICH) leikkaushoito

Tulosta ohje tästä

Pieni osa aivojen sisäiseen verenvuotoon sairastuneista potilaista hoidetaan leikkauksella. Neurokirurgi harkitsee leikkauksen tarpeellisuuden potilaan voinnin, vuotokohdan ja vuodon määrän perusteella. Leikkaus tehdään potilaan hengen pelastamiseksi.

Leikkaus tehdään aina päivystyksenä. Toimenpiteen ajaksi potilas nukutetaan. Leikkaussalissa ajellaan hiukset leikkausalueelta. Ihoviillon jälkeen kallosta irrotetaan porareikien kautta luupala (kallonavaus eli craniotomia). Mikroskooppia apuna käyttäen verenpurkauma poistetaan, vuotokohta tyrehdytetään ja otetaan mahdollisesti koepala vuodon syyn selvittämiseksi. Leikkauksen lopussa luupala kiinnitetään takaisin niiteillä ja haava suljetaan ompeleilla.

Leikkauksen jälkeen potilasta hoidetaan teho-osastolla. Tajunnantasoa, mahdollisia halvausoireita ja muita neurologisia puutosoireita sekä verenpainetta seurataan tarkasti, ja verenpaineen liiallinen kohoaminen estetään uusintavuodon ehkäisemiseksi. Usein tehdään tietokonetomografia (TT/CT) leikkaustuloksen varmistamiseksi. Teho-osastolta potilas siirretään neurokirurgian vuodeosastolle, kun hänen vointinsa on vakaa.

Ruokailu suun kautta aloitetaan varovasti potilaan virkistyttyä huomioiden mahdolliset nielemisvaikeudet. Kuntoutus aloitetaan lääkärin luvalla heti potilaan yleistilan salliessa.

Leikkaushaava tarkistetaan päivittäin. Jos haava on siisti, hiukset saa pestä kahden vuorokauden kuluttua leikkauksesta. Kierresidettä pidetään haavan tukena aluksi, ettei ihon alle kertyisi aivoselkäydinnestettä. Ompeleet poistetaan 5. päivänä leikkauksen jälkeen.

Noin viikon kuluttua leikkauksesta potilas siirretään jatkohoitoon ja -kuntoutukseen useimmiten terveyskeskuksen vuodeosastolle tai oman keskussairaalan neurologian osastolle. Jälkitarkastus tehdään noin kuukauden kuluttua Taysin neurokirurgian tai oman keskussairaalan neurologian poliklinikalla. Sairauslomaa kirjoitetaan vähintään siihen asti. Jälkitarkastuksessa mm. arvioidaan potilaan työkykyisyyttä ja tarvittaessa tehdään neuropsykologinen tutkimus. Usein sairausloma ja kuntoutus jatkuvat vielä pitkään.

Hyvä tietää

  • Jos haava alkaa punoittaa, märkiä tai erittää kirkasta nestettä (likvoria eli aivoselkäydinnestettä), ota yhteys Taysin neurokirurgian vuodeosastolle.
  • Haava-alueen raapimista tulee välttää.
  • Leukanivelessä voi olla turvotusta ja siksi suun avaaminen saattaa olla kivuliasta vielä sairaalasta pääsyn jälkeenkin.
  • Sairausloman aikana on eduksi liikkua, ruokailla ja levätä säännöllisesti. Liikkua saa vapaasti, ellei lääkäri toisin määrää. On kuitenkin hyvä muistaa, että toipilasaikana, ainakin noin kuukauden ajan leikkauksesta, voivat omat voimavarat ja rasituksen sietokyky olla alentuneet.
  • Saunoa voi kohtuullisesti toisen henkilön valvonnassa mahdolliset liikuntarajoitukset huomioiden.
  • Alkoholin käyttöä tulee välttää, sillä alkoholi saattaa toipilasaikana aiheuttaa ongelmia, mm. tajuttomuus- ja epilepsiakohtauksia.
  • Tupakointi on aivoverenvuodon jälkeisinä viikkoina tavallista vaarallisempaa, sillä se supistaa verisuonia ja voi aiheuttaa aivoverenkiertohäiriöitä ja sitä kautta halvauksia.
  • Sukupuolielämän suhteen leikkaus ei aiheuta rajoituksia.
  • Vaikeasta sairaudesta toipumiseen voi liittyä mielialojen vaihtelua, ärtyneisyyttä ja itkuisuutta. Keskustelu ja läheisyys ovat hyväksi.