Tays / neurologia ja kuntoutus
Aivoverenkiertohäiriöpotilaan ohjaus

Aivoselkäydinnestekierron häiriön leikkaushoito

Tulosta ohje tästä

Aivoselkäydinneste eli likvori täyttää aivokammiot sekä aivoja ja selkäydintä ympäröivän lukinkalvonalaisen tilan. Likvoria muodostuu aivokammioissa noin 500 ml vuorokaudessa ja se imeytyy päälaen suuren laskimoviemärin kautta takaisin verenkiertoon.

Likvorikierron häiriö voi olla seurausta aivoverenvuodosta, aivokasvaimesta, aivovammasta, pikkuaivojen infarktista tai se voi olla synnynnäinen. Likvorikierron estyessä paine kallon sisällä (aivopaine) nousee. Hoitamattomana tilanne saattaa johtaa potilaan menehtymiseen. Neurologisen tilan seurantaan kuuluu oleellisena osana havainnoida kohonneen kallonsisäisen paineen merkkejä, joista tärkein on potilaan tajunnantaso.

Likvorikierron häiriö varmistuu pään tietokonekuvauksessa (TT/CT), jossa aivokammiot näkyvät laajentuneina. Mikäli likvorikierron häiriön syynä on aivoverenkiertohäiriö, voidaan potilaalle laittaa paikallispuudutuksessa väliaikainen aivokammioavanne (ventrikulostooma). Porareiästä aivokammioon viety ohut silikonikatetri yhdistetään kehon ulkopuoliseen keräyspussiin, jonne imeytymätön aivoselkäydinneste kertyy. Joskus likvorikierron häiriö korjaantuu itsekseen, useimmiten näin tapahtuu pikkuaivoinfarktipotilailla. Tällöin väliaikainen aivokammioavanne poistetaan, eikä pysyvää letkustoa tarvita.

Kun alkuun verinen aivoselkäydinneste on kirkastunut, potilaalle asetetaan tarvittaessa pysyvä ohivirtausletkusto (shuntti). Se tasaa kohonnutta aivopainetta johtamalla imeytymättömän aivoselkäydinnesteen vatsaonteloon. Toimenpide tehdään nukutuksessa. Aivokammioon laitetaan silikoniletku, joka yhdistetään korvan takana läppälaitteeseen. Siitä edelleen johdetaan letku vapaaseen vatsaonteloon. Letkusto jää kokonaan ihon alle näkymättömiin.

Potilas viedään leikkaussalista ensin heräämöön ja sieltä vuodeosastolle, jossa jatkuu normaali leikkauksen jälkeinen tajunnan, verenpaineen, pulssin ja haavavuodon seuranta. Ensimmäisenä leikkauksen jälkeisenä päivänä otetaan röntgenkuvat shunttiletkuston sijainnin varmistamiseksi. Jos potilaan vointi on hyvä ja letkusto paikallaan, potilas voi päästä kotiin toisena päivänä leikkauksesta.

Ompeleet poistetaan viikon kuluttua esimerkiksi terveyskeskuksessa. Sairausloman pituus riippuu potilaan perustaudista ja voinnista. Jälkitarkastus tehdään Taysin neurokirurgian tai oman keskussairaalan neurologian poliklinikalla noin kuukauden kuluttua.

Taysin neurokirurgian vuodeosastolle on syytä ottaa yhteyttä, jos

  • haava alkaa punoittaa tai märkiä
  • haavasta alkaa vuotaa kirkasta nestettä (likvoria)
  • tulee kovaa päänsärkyä, näköhäiriöitä tai tajunnan tason laskua (uneliaisuus, tajuttomuus)
  • shunttikatetri tai läppälaite tulevat näkyviin haavasta

Shuntin kanssa saa elää ja liikkua vapaasti. Sen kanssa voi mennä esimerkiksi lentokoneeseen, sukeltamaan, vuoristoradalle ja saunaan.