Tays / neurologia ja kuntoutus
Aivoverenkiertohäiriöpotilaan ohjaus

Aivoverenkiertohäiriö ja nopea hoitoon hakeutuminen

Tulosta ohje tästä

Aivoverenkiertohäiriö on aina hätätilanne, ja hoitoon pitää hakeutua heti, vaikka oireet olisivat lieviä tai korjaantuisivat nopeasti. Myös aivoverenkiertohäiriön aiemmin sairastaneella uudet oireet ovat syy hakeutua välittömästi hoitoon.

Yleisimpiä aivoverenkiertohäiriön oireita ovat äkillisesti ilmaantuvat

  • heikkous, halvaus tai puutuminen toisen puolen raajoissa, usein yläraajavoittoisesti
  • kasvojen halvaus (suupieli vinossa)
  • puhekyvyn häiriö, puheen ymmärtämisen vaikeus
  • toimintakyvyn häiriö, osaamattomuus tutuissakin asioissa
  • toisen tai molempien silmien näköhäiriö tai kaksoiskuvat
  • tasapainohäiriö ja kävelyvaikeus, voimakas huimaus

Jos sinulle tai läheisellesi ilmaantuu jokin yllämainituista oireista, älä jää odottamaan, vaan soita heti yleiseen hätänumeroon 112. Hätäkeskus ja sairaankuljettajat arvioivat tilanteen, ja sairastunut kuljetetaan Pirkanmaalla yleensä suoraan Tays Keskussairaalaan, jossa pystytään tekemään nopeasti tarvittavat tutkimukset ja aloittamaan hoito.

Verisuonen tukkeutuessa aivosolujen vaurioituminen alkaa minuuteissa, mutta infarkti kehittyy täyteen laajuuteensa usein vasta seuraavina tunteina. Tänä aikana lopullisen vaurion laajuuteen voidaan vielä vaikuttaa. Tehokkain hoito on tukkeutuneen verisuonen avaaminen mahdollisimman pian joko liuotushoidolla tai mekaanisesti verisuoneen viedyllä katetrilla.

Liuotushoito on sitä tehokkaampi mitä nopeammin oireiden alettua se annetaan. Se ei kuitenkaan sovellu kaikille. Liuotushoito on aloitettava neljän ja puolen tunnin sisällä oireiden alkamisesta, ja sitä ennen on tehtävä tutkimukset, joilla varmistetaan hoidon sopivuus potilaalle.

Myös potilaat, joille liuotushoito ei sovi, hyötyvät nopeasta sairaalaan tulosta. Aivovaurion laajenemiseen ja aivoturvotuksen kehittymiseen voidaan vaikuttaa nestetasapainon korjaamisella, riittävästä hapensaannista huolehtimalla, oikean lämpötilan turvaamisella, kohonneen verensokerin laskemisella ja kohoasennolla. Myös mahdollisia komplikaatioita, kuten keuhkokuumetta, jalkojen laskimotukoksia tai keuhkoveritulppaa, ehkäistään heti alkuvaiheesta lähtien.