Tays / neurologia ja kuntoutus
Aivoverenkiertohäiriöpotilaan ohjaus

Aivoverenkiertohäiriöiden vaikutus fyysiseen ja henkiseen toimintakykyyn

Tulosta ohje tästä

Aivoverenkiertohäiriö vaikuttaa monin tavoin potilaan liikkumiseen ja toimintakykyyn. Seuraukset ovat yksilöllisiä, ja niiden vaikeusasteeseen vaikuttaa aivojen kudosvaurion laajuus ja sijainti.

Aivoverenkiertohäiriöön voi liittyä eriasteisia

• muutoksia lihastoiminnoissa ja tuntoaistimuksissa, näkökenttäpuutoksia (neurologiset oireet)
• muutoksia henkisessä suorituskyvyssä (neuropsykologiset oireet)

Muutokset lihastoiminnassa (motoriset oireet) vaihtelevat täydellisestä toispuolihalvauksesta lieviin liikkeiden hienosäädön ongelmiin. Muutokset tuntoaistimuksissa (sensoriset oireet) ilmenevät kosketuksen, lämpötilan, asennon, liikkeen ja kivun tunnistamisen puutteina tai tunnon herkistymisenä. Näkökenttäpuutos ilmenee useimmiten toispuoleisena ja samalla puolella kuin raajojen halvaus, mutta henkilöllä voi olla näkökenttäpuutos ilman raajaoireita.

Henkisen suorituskyvyn muutokset voivat esiintyä joko yhdessä muiden oireiden kanssa tai ilman halvausoireita ja muita neurologisia puutosoireita. Muutokset ovat usein hämmentäviä, koska ne näkyvät sellaisissa toiminnoissa, jotka potilas on aikaisemmin suorittanut rutiininomaisesti. Esimerkiksi liikkuminen, pukeutuminen, syöminen ja kotitöiden tekeminen voivat vaikeutua henkisen suorituskyvyn häiriöiden vuoksi.

Henkisen suorituskyvyn muutokset voivat liittyä tietojen käsittelyyn (kognitiiviset häiriöt,) ja/tai ne ilmenevät tunne-elämän alueella mieliala- ja persoonallisuusmuutoksina. Kognitiivisia häiriöitä ovat vaikeudet puheen tuottamisessa ja ymmärtämisessä, lukemisessa, kirjoittamisessa ja laskemisessa sekä muistissa, hahmotuksessa, tarkkaavaisuudessa, ajattelussa ja päättelyssä. Ensimmäisten viikkojen aikana sairastumiseen liittyy usein erilaisia yleisoireita kuten väsymystä, toimintojen ja ajatusten hitautta, vireystilan vaihteluja, aloite- ja sietokyvyn heikentymistä ja sekavuutta.

Suru, ahdistuneisuus ja masennus ovat luonnollisia reaktioita sairastumiseen ja sen aiheuttamaan toimintakyvyn heikentymiseen. Masennusta voi liittyä myös aivojen tunne-elämää säätelevien rakenteiden vaurioitumiseen. Muita yleisiä tunne-elämän muutoksia ovat mm. pakkonauru ja -itku. Tunneviestinnän häiriöt vaikeuttavat puheen tunneviestien tulkitsemista ja ilmaisemista.

Aivopuoliskot säätelevät kehon vastakkaisen puolen liiketoimintoja ja aisteista tulevaa tietoa. Aivopuoliskoilla on erilainen merkitys myös henkisten toimintojen säätelyssä. Vasen puolisko on erikoistunut kielellisiin toimintoihin, oikea puolisko taas tarkkaavaisuuteen ja hahmotukseen. Näin ollen vaurio oikeassa aivopuoliskossa aiheuttaa erilaisia oireita kuin vaurio vasemmassa aivopuoliskossa.

Oikean aivopuoliskon vaurioon liittyy tyypillisesti halvausoireita ja tuntohäiriöitä kehon vasemmalla puolella ja vasemman puolen näkökenttäpuutos. Neuropsykologisista häiriöistä yleisimpiä ovat vasemman puolen huomiotta jääminen eli neglect-oireisto, hahmotuksen, näkömuistin ja tarkkaavaisuuden häiriöt, oireiden tiedostamisen vaikeus sekä puheen tunneviestien tuottamisen ja tulkitsemisen ongelmat.

Vasemman aivopuoliskon vaurioon liittyy halvausoireita ja tuntopuutoksia kehon oikealla puolella sekä oikean puolen näkökenttäpuutos. Neuropsykologisista häiriöistä tavallisimpia ovat kielellisten toimintojen häiriöt, kuten puheen ymmärtämisen ja tuottamisen sekä lukemisen, kirjoittamisen ja laskemisen vaikeudet, kielellisen muistin häiriöt sekä käsien opittujen (tahdonalaisten) liikkeiden häiriöt eli apraksiat.