Tays / neurologia ja kuntoutus
Aivoverenkiertohäiriöpotilaan ohjaus
Aivoverenkiertohäiriöpotilaan kuntoutumisen tukeminen
Tulosta ohje tästä
Kuntoutumisen lähtökohdat
Kuntoutuminen perustuu aivojen muovautumiskykyyn, plastisuuteen. Aivojen hermosolujen toiminta voi järjestyä uudelleen, hermosolut kykenevät myös kasvattamaan uusia yhteyksiä.
Kuntoutuminen on oppimista. Oppiminen edellyttää toistuvaa, johdonmukaista harjoittelua, virikkeellistä ympäristöä ja oppimiskykyä. Tavoitteena on että aivoverenkiertohäiriöpotilas oppii toimimaan mahdollisimman turvallisesti ja itsenäisesti omassa elinympäristössään; kotona, harrastusten parissa ja työelämässä.
Kuntoutuminen on aina yksilöllistä riippuen vaurion laajuudesta ja sijainnista. Osa sairastuneista kuntoutuu nopeasti takaisin työelämään, osa tarvitsee pitkäkestoista kuntoutusta ja monia eri tukitoimia.
Kuntoutuksen varhainen aloitus ja alkuvaiheen tehokas kuntoutus on tärkeää. Sairaalajaksot pyritään kuitenkin pitämään mahdollisimman lyhyinä ja potilaan kuntoutusta jatketaan kotoa käsin ja kotona selviytymistä tuetaan eri tukimuodoin. Pieni osa potilaista tarvitsee pitkäaikaista laitoshoitoa. Laitoshoidossa potilaan toimintakykyä tuetaan kuntouttavan työotteen keinoin.
Kuntoutumisen tukeminen sairaalassa
Potilaan kuntoutumista tuetaan kaikissa päivittäisissä tilanteissa sairaanhoidollisten toimenpiteiden, kuntouttavan hoitotyön ja terapioiden keinoin. Kuntouttava hoitotyö on yhdessä potilaan kanssa toimimista. Hoitaja tukee potilaan ja omaisten jaksamista, sairastumisen aiheuttaman kriisin läpikäymistä sekä ohjaa potilasta arkipäivän toiminnoissa. Toiminnoissa edetään potilaan ja omaisten ehdoilla eikä vaadita sellaisia asioita, joihin he eivät vielä ole valmiita. Kuntouttava ohjaus aloitetaan akuuttihoidossa, heti kun lääkäri antaa siihen luvan ja sitä jatketaan potilaan siirtyessä hoitopaikasta toiseen aina kotiin asti.
Terapiat aloitetaan hoitavan lääkärin luvalla heti kun potilaan lääketieteellinen tila sen sallii. Terapiat perustuvat potilaan tilanteen tarkkaan arviointiin ja potilas voi tarvita yhtä tai useampaa terapiaa. Fysioterapia on tavallisin terapiamuoto.
Potilas harjoittelee terapiatilanteissa opittuja taitoja hoitohenkilökunnan kanssa päivittäisissä hoitotilanteissa. Yhdenmukaiset ohjaus- ja avustamistavat ja toistuva harjoittelu ovat tärkeitä kuntoutumisen edellytyksiä. Tärkeä osa harjoittelusta tapahtuukin päivittäisten toimintojen yhteydessä hoitohenkilökunnan kanssa. Potilasta ohjataan harjoittelemaan myös itsenäisesti ja omaisten tukemana.
Omaisten tukeminen ja ohjaaminen on tärkeä osa aivoverenkiertohäiriöpotilaan kuntoutumista. Omaisille annetaan tietoa ja kirjallista materiaalia AVH-sairaudesta, sen seurauksista, hoidosta ja kuntoutuksesta ja omaisille ohjataan, miten avustaa sairastunutta liikkumisessa ja eri käytännön tilanteissa. Henkilökunnan puoleen voi kääntyä aina, kun jokin asia askarruttaa mieltä.
Sairastumisen jälkeiset ensimmäiset päivät potilas hoidetaan useimmiten Taysissa. Tämän jälkeen kuntoutuminen jatkuu osastokuntoutuksena terveyskeskuksessa tai alueen AVH-kuntoutusosastoilla tai kotona avoterveydenhuollon palveluin.
Ennen potilaan kotiutumista sairaalasta hoitava lääkäri, hoitohenkilökunta ja terapeutit arvioivat potilaan jatkohoidon ja kuntoutuksen tarpeen sekä ottavat yhteyttä jatkohoitopaikkoihin ja sopivat jatkohoitojärjestelyt. Potilas saa mukaansa hoito-ohjeet ja reseptit ja hänelle järjestetään tarvittava kotiapu ja apuvälineet varataan terveyskeskuksesta. Sosiaalityöntekijä ohjaa sosiaaliturvaan ja kotona selviytymiseen liittyvissä asioissa. Sairaalasta lähetetään potilaalle kotiin yhteenveto (epikriisi) toteutetusta sairaalahoidosta sekä tarvittavat lausunnot.
Tarvittaessa järjestetään ennen potilaan kotiutumista tai myöhemmin kotona kotikunnan palveluntuottajien kanssa neuvottelu, jossa suunnitellaan kotona selviytymisen tukitoimia ja tarvittavia palveluita. Mikäli potilas tarvitsee päivittäin paljon toisen henkilön apua, laaditaan potilaalle palvelusuunnitelma, johon kirjataan potilaan avun ja tuen tarve sekä miten apu ja tukitoimet järjestetään.
Kuntoutuminen jatkuu kotona
Kaikki arjen toiminta ja harjoittelu edistävät kuntoutumista. Kuntoutumista tuetaan tarvittaessa eri terapioiden ja tukipalvelujen avulla.
Terapiat jatkuvat tarvittaessa hoitavan lääkärin suosituksesta (kuntoutussuunnitelma). Potilas käy yksilö- ja/tai ryhmäterapiassa terapeutin vastaanotolla tai terapeutti tulee kotiin (kotikäynnit). Kotikäynneillä harjoitellaan terapeutin ohjaamana päivittäisiä toimintoja ja liikkumista kotona ja kotiympäristössä ja omaisia ohjataan potilaan avustamisessa.
Kuntoutumisen edistyessä potilaan terapian tarve vähenee ja vastuu harjoittelusta siirtyy enemmän potilaalle itselleen. Potilas ohjataan erilaisiin ryhmiin sekä erilaisten harrastusten pariin, koska nämä myös tukevat potilaan kuntoutumista.
Kun sairastumisesta on kulunut noin 1 vuosi voivat potilas ja omainen hakea sopeutumisvalmennuskursseille. Sopeutumisvalmennus tukee sairastunutta ja hänen omaisiaan muuttuneessa elämäntilanteessa ja antaa tukea arjen selviytymiseen.
Paikallinen AVH-yhdistys ja/tai aluekerho tarjoaa sairastuneelle ja omaisille vertaistukea, erilaisia harrastusmahdollisuuksia sekä myös mahdollisuuksia toimia yhdistyksessä aktiivijäsenenä, toimitsijana ja eri ryhmien ohjaajana.
Jos sairastunut tai omainen tarvitsee neuvoa tai ohjausta kuntoutumiseen liittyvissä asioissa voi hän ottaa yhteyttä oman terveyskeskuksen AVH-yhdyshenkilöön tai sosiaalityöntekijään tai Taysin kuntoutusohjaajaan.