Tays / neurologia ja kuntoutus
Aivoverenkiertohäiriöpotilaan ohjaus
Aivoverenkiertohäiriöpotilaan puhetta tukevat ja korvaavat kommunikointikeinot
Tulosta ohje tästä
Kommunikoinnin apuvälineiden tarkoitus on tukea sairastunutta ilmaisemaan itseään ja tarpeitaan häiriöstä huolimatta. Niiden avulla voidaan myös tukea puheen ymmärtämistä ja ohjata toimintaa.
Sekä dysartriassa että afasiassa kumppanin tuki on olennaisen tärkeä. Mitä vaikeampi kommunikaatiohäiriö on, sitä keskeisempää on kumppanin tuki.
Kommunikoinnin tukemisessa on tärkeätä tietää, onko lukemis- ja kirjoittamistaitoa säilynyt. Dysartrinen potilas saattaa pystyä kirjoittamaan valmiiksi kirjoitettujen aakkostaulujen avulla, vaikka kynällä kirjoittaminen ei onnistuisikaan käden motoriikan heikennyttyä.
Afasiassa luku- ja kirjoitustaito ovat yleensä huomattavan heikentyneitä. Kirjoittaminen kynällä tai valmiilla aakkosilla harvoin onnistuu ainakaan heti sairastuttua. Sen sijaan lukutaitoa voi olla, jolloin kommunikoinnissa voidaan käyttää sanalistoja. Afaattinen potilas sekoittaa usein KYLLÄ- ja EI- vastaukset. Niiden vahvistamiseen voidaan käyttää kirjoitettuja EI- ja KYLLÄ- vastauksia.
Omien henkilökohtaisten asioiden kirjaaminen vihkoon voi olla hyödyksi: nimi, osoite, läheisten tiedot, mieliruuat, tärkeitä paikkoja, harrastuksia jne. voi olla listattuina ja kuvitettuina kirjasessa, jota voi kutsua tulkkivihoksi tai -kirjaksi. Sen käyttö edellyttää kumppanin apua esille ottamisessa, oikean sivun esille hakemisessa ja sopivien kysymysten asettamisessa.
Valokuvien tai piirroskuvien käyttö toimintojen ohjaamisessa ja tilanteiden ennakoinnissa voi olla tarpeen. Erilaisia tähän sopivia kuvia on tulostettavissa www.papunet.net -sivuston kuvatyökalun avulla.
Dysartriapotilas saattaa hyötyä puhetta tuottavista kirjoituslaitteista tai ajan mittaan tietokoneesta. Tällaisten teknisten laitteiden saamiseksi tarvitaan lähete Taysin apuvälineyksikköön. Sairaalajaksolla kommunikoinnin apuvälinearvio voidaan myös käynnistää tai antaa laitteita kokeiluun.
Afasiassa taidot yleensä kehittyvät ajan mittaan, mutta ympäristön tuki on edelleen tärkeä. Voidaan tarvita tuetun keskustelun menettelytapoja: rauhallinen ja potilaan rytmiin sovitettu puhetapa, keskeisten keskusteluteemojen kirjoittaminen paperille tai hahmottelu piirtämällä, vaihtoehtojen esittäminen listaten niitä paperille (=spontaani sanalista).
Toisinaan apua voi olla myös teknisestä laitteesta, esimerkiksi puhelaitteista, joihin viestit puhutaan tilanteita ennakoiden. Joskus kommunikoinnissa voidaan hyödyntää tietokone-avusteisia ratkaisuja. Niiden arviointi ja opettelu vaatii paneutumista sekä potilaalta että omaisilta ja vaatii pitkähkön ajan. Nämä tekniset ratkaisut arvioidaan ja toteutetaan Taysin apuvälineyksikössä lääkärin lähetteen pohjalta.
Sairastumisesta kulunut aika ei ole keskeinen apuvälineitä miettiessä, vaan aina lähdetään nykytilanteen tarpeista ja mahdollisuuksista.
Kommunikointia tukevat ratkaisut ja apukeinot sekä tuetun keskustelun keinot kuuluvat osana puheterapiakuntoutukseen.