Tays / neurologia ja kuntoutus
Aivoverenkiertohäiriöpotilaan ohjaus

Aivoverenkiertohäiriöpotilas ja kommunikaatiovaikeudet

Tulosta ohje tästä

Aivoverenkiertohäiriö voi aiheuttaa pääsääntöisesti kahdenlaisia kommunikaatiovaikeuksia: kielellisten toimintojen häiriön (afasia) tai puhelihaksiston toiminnan häiriön (dysartria). Kommunikaatiovaikeudet ovat yksilöllisiä ja ilmenevät eri tavoin ja eriasteisina. Puheterapeutti arvioi kommunikaatiohäiriön ja kuntoutustarpeen yksilöllisesti.

Afasia

Kielellisten toimintojen häiriö (afasia) liittyy useimmiten vasemman aivopuoliskon aivoverenkiertohäiriöön. Tällöin puheen ymmärtäminen ja tuottaminen vaikeutuvat.

Puheen tuottamisen häiriö voi ilmetä seuraavasti:

• sanojen löytäminen tai asioiden nimeäminen on vaikeaa
• puheessa tulee vääriä sanoja, esimerkiksi samaan asiaryhmään kuuluvat sanat voivat sekoittua: tytär/äiti, kolme/viisi, haarukka/lusikka
• sanoissa yksittäiset äänteet voivat vaihtua tai useampi äänne vaihtuu niin, ettei sana ole enää tunnistettavissa
• kyllä ja ei -sanat voivat sekoittua
• kertominen ja keskustelu on hidasta, virhealtista ja vaikeaa, erityisesti väsyneenä puhuminen on vaikeampaa kuin virkeänä
• puhe koostuu lyhyistä, sähkösanomatyyppisistä ilmauksista tai puhetta ei tule ollenkaan
• puhe voi olla sujuvaa, mutta viestin välittämisen kannalta tärkeät ydinsanat puuttuvat
• puheen tuottaminen voi häiriintyä myös puheen apraksian vuoksi, jolloin tahdonalaisten puheliikkeiden tekeminen on häiriintynyttä.

Puheen ymmärtämisen häiriö voi ilmetä seuraavasti:

• tavallisen arkikielen ymmärtäminen sujuu, mutta monimutkaisten ja abstraktien (käsitteellisten) ilmausten ymmärtäminen on vaikeata
• keskustelun seuraaminen on vaikeata, kun keskustelussa on mukana useampi henkilö
• kuullun puheen muistaminen tai ymmärtäminen on vaikeutunutta, esimerkiksi ohjeiden noudattaminen on vaikeaa
• puhelimessa keskusteleminen on vaikeaa.

Kielellisiin häiriöihin liittyy usein myös eriasteisia lukemisen (aleksia) ja kirjoittamisen (agrafia) vaikeuksia. Vaikeuksia voi ilmetä myös laskemisessa (akalkulia). Kielellisten toimintojen häiriö vaikuttaa ihmisten väliseen kommunikointiin, mutta myös potilaan ajatteluun, muistiin, havaitsemiseen, toiminnan ohjaamiseen ja tarkkaavaisuuteen.

Afasia muuttaa potilaan keskustelutapoja. Tämä edellyttää toisenlaisia tapoja myös potilaan lähiympäristöltä ja keskustelukumppanilta. Kuntoutumisessa on tärkeätä, että pyritään luomaan ympäristö, jossa afaattinen henkilö pystyy kommunikoimaan mahdollisimman hyvin afasiasta huolimatta ja keskustelukumppanit käyttävät keskustelua helpottavia kommunikointikeinoja (kts. puhetta tukevat ja korvaavat kommunikointikeinot).

Keskustelua afaattisen henkilön kanssa helpottaa:

• rauhallinen tilanne; odota ja anna aikaa puhua
• kuuntele, rohkaise ja puhu rauhallisesti, lyhyesti ja selkeästi
• muista, että keskustelet aikuisen kanssa ja että äänen voimistaminen ei auta
• kohdista asiasi suoraan afaattiselle henkilölle, keskustele kasvokkain ja vain yhdestä asiasta kerrallaan
• varmista kysymällä, että ymmärsit oikein
• kysy vain yksi kysymys kerralla
• kysy kysymyksiä, joihin voi vastata kyllä - ja ei-vastauksilla
• käytä aktiivisesti muitakin ilmaisukeinoja kuin sanoja; näytä kuvasta, piirrä, kirjoita keskeiset asiat, käytä aktiivisesti eleitä ja ilmeitä, sido puhe tilanneyhteyteen; ohjaa ja auta myös potilasta käyttämään näitä keinoja.

Dysartria

Dysartrialla tarkoitetaan motorista puhehäiriötä, joka johtuu puheen tuotossa tarvittavien liikkeiden poikkeavasta toiminnasta. Dysartriaa esiintyy lähes 30 prosentilla kaikista aivoverenkiertohäiriöpotilaista. Näistä lähes 40 prosentilla puhe paranee normaaliksi ensimmäisten sairastumista seuraavien viikkojen aikana.

Dysartriaan liittyy erilaisia artikulaation, äänen tuoton, puhenopeuden, hengityskontrollin ja nasaalisuuden muutoksia:

• artikulaatio voi olla epätarkkaa tai kankeaa ja puhe kuulostaa puuromaiselta
• ääni voi olla heikko, vuotoinen tai karhea
• puhe voi kuulostaa nenäsointiselta tai hengästyneeltä
• puhenopeus on usein hidastunut
• puhe voi puuttua kokonaan
• sylkivuoto.

Oireet ja vaikeusaste vaihtelevat yksilöllisesti. Puhtaasti dysartrisessa vaikeudessa ei ole kielellisiä ongelmia, vaan puheen ymmärtäminen, sanan löytäminen ja lauseiden muodostus ovat normaaleja. Dysartriaan liittyy usein nielemisvaikeus eli dysfagia (kts. nielemisvaikeus).