Tays / neurologia ja kuntoutus
Aivoverenkiertohäiriöpotilaan ohjaus

Aivoverenkiertohäiriöt ja ajokyky

Tulosta ohje tästä

Ajoneuvon turvallinen kuljettaminen liikenteessä on monimutkainen tapahtuma. Ajajan pitää hallita oma ajamisensa liikenteessä sekä myös sopeuttaa ajamisensa nopeastikin muuttuviin tilanteisiin. Liikenteessä kulkeva on aina oman terveytensä lisäksi vastuussa muiden liikenteessä liikkuvien turvallisuudesta.

Ajokyvyllä tarkoitetaan ihmisen psyykkisiä ja fyysisiä edellytyksiä kuljettaa moottoriajoneuvoa turvallisesti. Ajokyvyn kannalta tärkeitä taitoja ovat:

• havaintotoiminnot: aktiivinen ja molemminpuolinen (sekä vasemman että oikean puolen) liikenneympäristön tarkkailu näön- ja kuulonvaraisesti
• monta seikkaa samanaikaisesti huomioiva päätöksenteko ja joustava päätösten muuttaminen
• huomion kiinnittäminen olennaiseen
• oman toiminnan ennakointi, suunnittelu ja arviointi
• vireystilan ja tarkkaavuuden ylläpitäminen
• suunnan, etäisyyksien, nopeuksien ja ajankäytön arvioiminen
• opitun tunnistaminen ja aktiivinen mieleen palauttaminen
• liikesarjojen hallinta
• tunteiden hallinta.

Aivoverenkiertohäiriön vaikutuksia ajokykyyn

Aivoverenkiertohäiriö vaikuttaa monella tavalla potilaan fyysiseen ja kognitiiviseen toimintakykyyn ja täten myös ajokykyyn. Halvausoireet ja tuntopuutokset voivat vaikeuttaa raajojen hallintaa, mutta ne eivät yksistään ole esteenä ajokyvylle. Ne on yleensä helppo arvioida ja niiden aiheuttamat ongelmat ovat usein ratkaistavissa hallintalaittein esimerkiksi automaattivaihteiden avulla.

Sen sijaan tiedonkäsittelytoimintojen muutokset ovat selkeämpi este autolla ajamiselle, ja potilaan voi olla joskus vaikea mieltää näiden ongelmien heikentävää vaikutusta ajokykyyn. Näkökenttäpuutos (hemianopia) sekä vasemman tai oikean puolen huomiotta jääminen (neglect) ovat yleensä selkeitä esteitä ajokyvylle, samoin kuin tilasuhteiden hahmottamisen ja suuntien havaitsemisen vaikeudet. Vaikeudet muistissa, tarkkaavaisuudessa, päätöksenteossa ja arviointikyvyssä ovat ratkaisevia ajokykyyn kannalta. Merkittävät häiriöt näissä toiminnoissa ovat esteenä autolla ajolle, ja lievemmätkin häiriöt heikentävät ajokykyä.

Liikenteen moninaiset tilanteet edellyttävät kykyä tehdä varmoja valintoja nopeasti vaihtuvissa tilanteissa. Aivoverenkiertohäiriöihin liittyvä ajattelutoimintojen (kognition) hidastuminen vaikeuttaa liikenteessä tehtävien valintojen nopeutta. Jaksaminen on myös osa ajokykyä. Aivoverenkiertohäiriöpotilaan ei ole hyvä lähteä väsyneenä ajamaan liikenteeseen, koska väsyminen aiheuttaa ajattelutoimintojen ja reagoinnin hidastumista. Myös ajamista pimeällä tai huonolla kelillä on syytä välttää.

Ajokyvyn arviointi

Potilaan oma arvio ajokyvystä on usein puutteellinen. Myös läheisten on usein vaikea arvioida oireiden merkitystä ajokyvylle. Lääkäri vastaa ajokyvyn arvioinnista ja lisätutkimusten tarpeesta. Potilas voi ottaa ajotunteja ajokyvyn varmistamiseksi autokoulussa. Epävarmoissa tilanteissa on suotavaa testata ajokyky toipumisvaiheessa ajokokeessa, joka on potilaalle omakustanteinen, ellei kyseessä ole ammattimaisen ajokyvyn arviointi.

Lääkärien ilmoitusvelvollisuus ajokyvystä poliisille

Tieliikennelain mukaan lääkäri joutuu ilmoittamaan salassapitovelvollisuuden estämättä poliisilaitokselle pysyvästä ajokyvyttömyydestä. Väliaikaisesta ajokyvyttömyydestä ei tehdä ilmoitusta poliisilaitokselle vaan lääkäri kirjaa määräaikaisen ajokiellon keston potilaan sairauskertomukseen, minkä jälkeen saa ajaa, ellei asiasta ole muuta ilmoitettu. Väliaikaista ajokieltoa on noudatettava samalla tavoin kuin pysyvää vaikka siitä ei mene tietoa poliisille. Väliaikaisen ajokiellon enimmäispituus voi olla 6 kuukautta. Potilaan oman terveyden lisäksi kyseessä on muiden tiellä liikkujien terveys. Myöskään vakuutusyhtiö ei korjaa vahinkoja, jos potilas ajaa ajokiellon aikana kolarin.

Ajokyvyn ja ajokiellon pituuden arviointi perustuu Sosiaali- ja terveysministeriön määräyksiin, joiden mukaan yksittäisen TIA-kohtauksen jälkeen ajokiellon pituus on vähintään yksi kuukausi ja muissa aivoverenkiertohäiriöissä pidempi, usein vähintään kolme kuukautta.

Väliaikaisen ajokiellon aikana voidaan ajokykyä selvittää tarvittaessa tutkimuksin ja käytännön ajokokeen avulla. Erikoissairaanhoidossa tutkimukset ja kannanotto ajokykyyn tehdään vain osana muuta hoidonarviota tai osana ammatillisen työkyvyn arviointia. Muissa tilanteissa on otettava yhteyttä terveyskeskuksen omalääkäriin tai yksityispuolen palveluihin.