Tays / neurologia ja kuntoutus
Aivoverenkiertohäiriöpotilaan ohjaus
Aivoverenkiertohäiriöt ja hahmotushäiriöt
Tulosta ohje tästä
Hahmotushäiriöitä esiintyy eriasteisina häiriöinä
- perushahmotuksessa
- avaruudellisessa hahmottamisessa
- rakenteellisessa hahmottamisessa.
Perushahmotuksen häiriöt
Nähdyn tunnistamisen häiriötä kutsutaan visuaaliseksi agnosiaksi. Tällöin potilaan kyky vastaanottaa ja käsitellä näköaistin välittämää tietoa on puutteellista. Potilas näkee normaalisti, mutta hän ei tunnista näkemäänsä esinettä, kuvaa, värejä tai kasvoja.
Häiriö voi ilmetä niin, että potilas tunnistaa esineen yksittäisiä piirteitä, mutta ei kokonaisuutta, esim. hansikkaassa potilas voi nähdä viisi pussia, mutta hän ei pysty muodostamaan esineestä kokonaiskuvaa. Yleensä tuttujen esineiden tunnistaminen sujuu helpommin kuin vieraampien. Toisaalta potilas saattaa kyllä erottaa kohteen piirteet ja kokonaisuuden, mutta ei pysty näönvaraisesti tunnistamaan mikä esine on kyseessä, mutta tunnistaa esineen jos ottaa sen käteensä ja saa tunto-aistin kautta tiedon.
Häiriö voi ilmetä myös vaikeutena tunnistaa tuttuja kasvoja. Potilas ei tunnista perheenjäseniään, hoitohenkilökuntaa tai terapeutteja yksinomaan näönvaraisesti, mutta äänen perusteella tunnistaminen onnistuu helposti. Näönvaraisen hahmottamisen häiriöön voit liittyä myös lukemisen vaikeus. Tällöin potilas ei tunnista näkemiään kirjaimia tai kirjoitettuja sanoja ja lukeminen on työlästä ja arvailevaa. Hän pystyy kirjoittamaan mutta ei pysty lukemaan kirjoittamaansa tekstiä.
Lievät näönvaraiset tunnistamishäiriöt korjaantuvat yleensä itsekseen, vaikeat tunnistamishäiriöt kuntoutuvat hitaasti. Erilaiset tunnistamisharjoitukset, esim. valokuvien ja lehtikuvien katseleminen yhdessä potilaan kanssa edesauttavat kuntoutumista.
Avaruudellisen hahmottamisen häiriöt (visuospatiaaliset häiriöt)
Avaruudellisella hahmottamisella tarkoitetaan tilan ja siinä olevien kappaleiden kolmiulotteisuuden mieltämistä: mikä on edessä, mikä takana, kuinka kaukana kohde on, missä suunnassa se sijaitsee. Avaruudellisen hahmottamisen taitoja (spatiaaliset taidot) tarvitaan silloin kun havainnoimme ympäröivää tilaa suhteessa itseemme ja muuhun ympäristöön, esimerkiksi miten kaukana tuoli on pöydästä ja mitä on vasemmalla puolellamme.
Avaruudellisen hahmottamisen häiriöitä ovat aivoverenkiertohäiriön jälkeen yleisiä. Niillä tarkoitetaan vaikeutta mieltää ympäröivää tilaa, sen etäisyyksiä ja suuntia. Potilaan voi olla vaikeata
- erotella oikeata ja vasenta sekä ilmansuuntia
- mieltää karttaa tai peilikuvaa
- tunnistaa kellonaikoja, laskea
- pukea vaatteita oikein päälleen
- arvioida etäisyyksiä
- löytää kulkureittiä aiemmin tutussa paikassa.
Potilaan eksymistaipumus tutussa ympäristössä viittaa hankalaan visuospatiaaliseen häiriöön. Lievempänä häiriö ilmenee erimerkiksi vaikeutena erottaa vasen oikeasta tai löytää paikkoja kartalta. Liikenteessä selviytyminen sekä jalankulkijana että ajoneuvon kuljettajana vaikeutuu huomattavasti, kun etäisyyksien arviointi ja suuntien hahmottaminen heikentyy.
Rakenteellisen hahmottamisen häiriöt (visuokonstruktiiviset häiriöt)
Visuokonstruktiivisella toiminnalla tarkoitetaan esineiden käsittelyä tilassa ja toimintaa, jossa osista on koottava kokonaisuus. Tällaista toimintaa on esimerkiksi erilaisten rakennelmien kokoaminen. Rakenteellisen hahmottamisen häiriintyessä potilaan voi olla vaikea
- käsitellä kodinkoneita (esimerkiksi pystyttää silityslauta, laittaa peitto pussilakanaan)
- tehdä käsitöitä ja suorittaa erilaisia korjaus- ja remonttitöitä.
Vaikeat rakenteellisen hahmottamisen häiriöt vaikeuttavat arkipäivän toimintoja monella tavoin. Lievätkin häiriöt voivat joidenkin ammattien kohdalla olla erittäin haitallisia. Potilaat voivat kokea tulleensa tyhmiksi, kun toiminnot, jotka ennen aivoverenkiertohäiriötä olivat sujuneet helposti, eivät enää onnistu. Vaikeuksien syiden selvittely ja potilaan ja omaisten ohjaus on tällöin ensiarvoisen tärkeätä.