Tays / neurologia ja kuntoutus
Aivoverenkiertohäiriöpotilaan ohjaus

Aivoverenkiertohäiriöt ja huomiotta jääminen eli neglect

Tulosta ohje tästä

Huomiotta jääminen eli neglect tarkoittaa sitä, että potilas ei huomioi aivovaurion vastakkaiselta puolelta tulevaa kuulo-, näkö- tai tuntoinformaatiota, vaikka hän kuulee, näkee ja tuntee normaalisti. Yleisin muoto on näköastin alueella esiintyvä neglect.

Neglect liittyy useimmiten oikean aivopuoliskon vaurioon, jolloin potilas ei huomioi omaa kehoaan tai ympäristöä vasemmalta. Potilas ei huomioi vasemmalla olevia esineitä tai ihmisiä tai hän käyttäytyy kuin hänellä itsellään tai ympäröivällä tilalla ei olisi vasenta puolta lainkaan.

• Liikkuessaan potilas törmäilee vasemmalla oleviin esineisiin ja ovenpieliin.
• Potilaan vasen käsi ja jalka voi jäädä huonoon asentoon eri toimintatilanteissa.
• Tekstistä jää vasen puoli lukematta.
• Henkilökohtaisissa toiminnoissa vasen puoli kehosta jää huomiotta tai hoitamatta (esim. vasen puoli lautasellisesta ruokaa jää syömättä, kasvojen vasemmalta puolen jää parta ajamatta).

Myös vasemman puolen aivovauriossa voi esiintyä neglectiä. Tällöin potilaalta jää oikea puoli toimintatilasta ja omasta kehosta huomiotta. Koska potilaalla on usein samanaikaisesti kielellisiä häiriöitä, on neglectin vaikeusastetta vaikea arvioida.

Huomiotta jääminen voi aiheuttaa päivittäisissä toiminnoissa vaaratilanteita, joita potilas ei kykene ennakoimaan. Tällöin potilaan itsenäistä liikkumista ja toimimista rajoitetaan turvallisuussyistä. Lieväkin neglect on aina este moottoriajoneuvolla ajamiselle.

Neglectiin voi liittyä toispuoleinen halvausoireisto. Tällöin potilaalla ilmenee usein työntöoire (pusher-oire), jolloin hän työntää voimakkaasti terveillä raajoilla halvaantunutta puolta kohti. Työntöoire vaikeuttaa erityisesti sairastumisen alkuvaiheessa istuma- ja seisomatasapainon sekä kävelyn kuntoutumista.

Huomiotta jäämisen vaikeusaste ei ole suhteessa halvausoireiden vaikeusasteeseen, mutta kuntoutuminen on haasteellista, jos potilaalla on huomiotta jäämisen lisäksi vaikea halvausoireisto, tuntopuutoksia, näkökenttäpuutos ja afasia.

Huomiotta jäämiseen liittyy usein oiretiedostamattomuutta (anosognosia), jolloin potilas ei tiedosta omaa sairauttaan tai sen aiheuttamia oireita, kuten halvausta tai neglectiä. Potilas saattaa yrittää toistuvasti lähteä kävelemään, vaikka hänelle on useaan kertaan osoitettu, että halvaus on todella olemassa. Halvausoireiden tiedostaminen palautuu yleensä nopeammin kuin neglect-oireen tiedostaminen. Potilaan saattaa olla vaikea ymmärtää, miksi häneltä kielletään yksin liikkuminen tai asetetaan ajokielto neglect-oireen vuoksi.

Neglect-potilaan kuntoutumisessa avainasemassa onkin oiretiedostamisen lisääminen. Tätä kautta myös potilaan motivaatio kuntoutumiseen lisääntyy. Kuntoutuksessa keskitytään eri menetelmin vasemman puolen huomioinnin vahvistamiseen.