Tays / neurologia ja kuntoutus
Aivoverenkiertohäiriöpotilaan ohjaus
Aivoverenkiertohäiriöt ja kohonnut verenpaine
Tulosta ohje tästä
Kohonnut verenpaine kuormittaa sydäntä ja koko verenkiertoelimistöä lisäämällä verisuonten seinämien kalkkeutumista eli ateroskleroosia. Verenpainetauti on aivoverenkiertohäiriöiden tärkein riskitekijä. AVH:n riski lisääntyy suorassa suhteessa verenpaineeseen. Kohonnut verenpaine ei yleensä aiheuta oireita, mutta vaatii silti säännöllistä seurantaa. Kohonneen verenpaineen syynä voi olla jokin sairaus, mutta useimmiten sen taustalla on elämäntapoihin liittyvät asiat.
Verenpainetasot
|
Systolinen verenpaine mmHg |
Diastolinen verenpaine mmHg |
| Ihanne |
< 120 |
< 80 |
| Normaali |
< 130 |
< 85 |
| Tyydyttävä |
130–139 |
85–89 |
| Lievästi kohonnut |
140–159 |
90–99 |
| Kohtalaisesti kohonnut |
160–179 |
100–109 |
| Huomattavasti kohonnut |
>180 |
>110 |
Verenpainetta alentavat elämäntapamuutokset
- tupakoinnin lopettaminen
- suolan käytön vähentäminen, kaliumin (kasvikset, hedelmät, marjat) ja kalsiumin (vähärasvaiset maitotuotteet) riittävästä saannista huolehtiminen, ruokavalion rasvan laadun parantaminen, kalan syönnin lisääminen
- runsaan alkoholin käytön vähentäminen
- liikunnan lisääminen
- laihduttaminen ylipainoisilla
Lievästi koholla olevan verenpaineen hoitoon elämäntapamuutokset saattavat riittää yksinään.
Lääkehoito
Elämäntapamuutokset ovat aina tärkeä osa kohonneen verenpaineen hoitoa. Aivoinfarktin ja TIA:n sairastaneiden on todettu hyötyvän verenpaineen laskusta riippumatta verenpainetasosta, ja lääkehoitoa tulisi harkita kaikille.
Verenpaineen hoitoon on olemassa monia eri tavalla vaikuttavia lääkkeitä. Lääkehoidon tavoitteena on saada verenpainetaso alle 130/80. Lääkäriltä saa tietoa lääkkeistä ja niiden sivuvaikutuksista. Verenpainelääkitystä ei saa lopettaa neuvottelematta ensin hoitavan lääkärin kanssa.