Tays / neurologia ja kuntoutus
Aivoverenkiertohäiriöpotilaan ohjaus

Aivoverenkiertohäiriöt ja muisti

Tulosta ohje tästä

Muisti voidaan karkeasti jakaa eri osa-alueisiin: mieleen painaminen, mielessä säilyttäminen ja mieleen palauttaminen. Elämän varrella opitut taidot varastoituvat muistiin ja karttuvat läpi elämän. Uudet taidot painetaan mieleen, sen jälkeen ne varastoidaan muistiin, josta ne tarvittaessa palautetaan mieleen erilaisen hakuprosessien avulla.

Uusien asioiden oppiminen ja mieleen painaminen vaativat muistamista. Myös kuntoutuminen on aikaisempien taitojen uudelleenoppimista ja uusien taitojen oppimista – ja edellyttää täten muistia. Vaikea muistihäiriö vaikeuttaa uusien asioiden oppimista ja täten myös kuntoutumista.

Aivoverenkiertohäiriöön liittyy usein eriasteisia muistivaikeuksia. Potilaalla voi olla kapea-alainen muistin häiriö jollakin muistin osa-alueella tai hänellä voi olla häiriöitä useilla muistin osa-alueilla.

Useimmiten muistivaikeus liittyy sairastumisen jälkeen tapahtuneiden asioiden muistamiseen. Sairastumista edeltävien tapahtumien muistamisen vaikeus on harvinaisempi ja liittyy yleensä vaikeampaan muistihäiriöön. Yleensä muistivaikeus ilmenee uuden oppimisen ja asioiden mieleen painamisen työläytenä. Myös muistista hakeminen voi muuttua hitaaksi ja työlääksi, jolloin potilas hyötyy vihjeistä, joiden avulla muistiaines palautuu paremmin mieleen. Muistissa säilyttämisen heikkeneminen on harvinaista ja sitä esiintyy yleensä vaikeissa muistihäiriöissä.

Osittainen muistihäiriö ilmenee yleensä joko kielellisen muistin tai näkömuistin vaikeutena. Kielellisen muistin häiriöt ilmenevät esimerkiksi vaikeutena muistaa keskustelua, sopimuksia, terapia-aikoja, tapaamisia tai lukemaansa tekstiä. Näkömuistin vaikeus ilmenee siten, että potilas hukkaa tavaroita ja hänen on vaikea muistaa näkemiään asioita.

Vaikea muistihäiriö on harvinaisempi kuin osittainen muistihäiriö ja se ilmenee yleensä kaikissa muistin osa-alueissa. Tällöin arkipäivän tapahtumat, keskustelut ja omat tekemiset unohtuvat hetken kuluttua. Potilaan on vaikea muistaa, mikä päivä, kuukausi tai vuosi on tai milloin hän on sairastunut. Vaikea muistihäiriö haittaa päivittäisiä toimintoja ja yksin kotona selviytymistä. Potilas tarvitseekin muistin apuvälineiden lisäksi jatkuvaa toisen henkilön ohjausta ja valvontaa.

Muistin kannalta tärkeitä asioita ovat rauhallinen ympäristö, tutut rutiinit, säännöllinen päivärytmi ja tavaroiden säilyttäminen tietyissä paikoissa. Muistin tukena on hyvä käyttää muistiapuvälineitä kuten muistilappuja, muistivihkoa, kalenteria ja päiväkirjaa. Kalenteriin merkitään, mikä päivä on meneillään, päivän ohjelma ja suunnitellut menot. Muistivaikeuksista kärsivän on hyvä myös merkitä turvalliseen paikkaan esimerkiksi tarvittavat tunnusluvut ja mihin on viimeksi tärkeän tavaran laittanut.