Tays / neurologia ja kuntoutus
Aivoverenkiertohäiriöpotilaan ohjaus
Aivoverenkiertohäiriöt ja toiminnanohjauksen häiriöt
Tulosta ohje tästä
Toiminnanohjauksen vaikeudet liittyvät toiminnan ja käyttäytymisen jäsentämiseen ja kontrollointiin. Tavoitteellinen toiminta edellyttää toiminnan alkuun saattamista, toimintamallin suunnittelua, tehokasta etenemistä sekä oman toiminnan ja käyttäytymisen arviointia.
Toiminnanohjauksen häiriö ilmenee vaikeutena suunnitella, aloittaa ja toteuttaa toimintoja mielekkäästi. Häiriö saattaa ilmetä myös juuttuvuutena tai impulsiivisuutena hankaloittaen toiminnan joustavaa etenemistä. Toiminnanohjauksen häiriö voi esiintyä kumman tahansa aivopuoliskon vaurion seurauksena.
Aloitekyvyttömyys saatetaan virheellisesti tulkita masentuneisuudeksi tai laiskuudeksi, vaikka kyseessä on toiminnanohjauksen häiriöstä johtuva aloitteettomuus ja potilaan on vaikea käynnistää toimintoja ja hoksata, milloin ja mistä tehtävä tulisi aloittaa. Tällöin toiminnan aloittaminen vaatii toisen henkilön sysäystä ja ohjausta.
Toiminnan osavaiheiden jäsentäminen voi olla vaikeata, esimerkiksi potilas pukee vaatteet väärässä järjestyksessä tai jokin vaatekappale jää pukematta, ruoanlaittotilanteessa jokin vaihe saattaa jäädä tekemättä tai toiminta ei tahdo pysyä loogisesti kasassa. Potilaan voi olla vaikea arvioida omaa suoritustaan ja hän on tyytyväinen virheelliseen suoritukseensa. Hän ei aina kykene korjaamaan virheellistä toimintaansa, vaan tarvitsee siihen toisen henkilön apua.
Vaikea-asteiset toiminnanohjauksen häiriöt heikentävät potilaan itsenäistä selviytymistä oleellisesti ja aiheuttavat toisen henkilön avun tarpeen.
Lievätkin häiriöt voivat olla haitallisia työssä ja liikenteessä. Suurin osa työtehtävistä vaatii hyvää organisointikykyä ja aikatauluttamista. Liikenteessä oleellista on ennakointitaito ja arviointikyky.
Toimintakokonaisuus (esim. ruoan valmistus) on hyvä pilkkoa pienempiin osiin ja jäsentää yksi toimintavaihe kerrallaan. Toiminnoissa tulee tehdä yksi asia kerrallaan ja edetä helpoista tehtävistä vaikeampaan. Toiminnan etenemisessä auttaa toisen henkilön sanallinen tai kädestä pitäen ohjaus. Lievissä häiriöissä aloitekykyä tukee päivä- ja viikkojärjestys lukujärjestyksen tapaan. Esimerkiksi kalenteriin on hyvä suunnitella ja merkitä yksityiskohtaisesti päivien ja viikkojen tapahtumat ja vetää yli tehdyt työt.
Juuttumisella (perseveraatio) tarkoitetaan aivovauriosta johtuvaa toistamista. Juuttumista voi esiintyä ajattelussa, puheessa, muistissa, kirjoituksessa ja liikesuorituksissa. Potilas jää toistamaan tiettyä toimintaa, liikettä tai sanaa eikä hän kykene lopettamaan sitä. Mitä tietoisemmin potilas yrittää, sitä voimakkaampaa on juuttuminen. Myös ajattelu saattaa juuttua tietyn aihealueen ympärille.
Juuttuminen vaikeuttaa laaja-alaisesti potilaan toimintaa. Ongelmaan tuleekin kiinnittää erityistä huomioita jo sairauden varhaisessa vaiheessa. Selvä tauko toiminnoissa tai huomion suuntaaminen toisaalle auttavat potilasta irrottautumaan juuttumisesta.