Tays / neurologia ja kuntoutus
Aivoverenkiertohäiriöpotilaan ohjaus
Aivoverisuonten valtimo-laskimoepämuodostuman (AVM) hoito verisuoniteitse (embolisaatio)
Tulosta ohje tästä
Aivoverisuonten valtimo-laskimoepämuodostumalla (arteriovenoosi malformaatio eli AVM) tarkoitetaan synnynnäistä verisuonten häiriötä, jossa normaali hiusverisuoniverkosto on korvautunut poikkeavilla, putkimaisilla verisuonirakenteilla valtimoiden ja laskimoiden välillä. Näin syntyy oikovirtaus, joka laajentaa ko. epämuodostumaa ja voi aiheuttaa repeytyessään aivoverenvuodon joko lukinkalvon alaiseen tilaan tai aivokudokseen.
Embolisaatiossa AVM tukitaan verisuonen kautta embolisaatioaineella tai platinalangalla. Jos AVM on vuotanut, potilas pidetään ennen toimenpidettä vuodelevossa. Hänelle aloitetaan suonensisäinen nesteytys, antibioottisuojalääkitys ja verisuoni-supistusta ehkäisevä nimodipiinilääkitys, sekä laitetaan virtsakatetri.
Toimenpide tehdään nukutuksessa röntgenosastolla. Nivustaipeesta viedään katetri reisivaltimon kautta verisuonia pitkin aivovaltimoihin ja ruiskutetaan varjoaine, jotta nähdään tarkasti verisuonten rakenne. Katetrin kautta epämuodostumaan ruiskutetaan embolisaatioainetta, jolla se yritetään saada kokonaan täytettyä. Katetrin poiston jälkeen laitetaan reisivaltimon pistoskohdan päälle kollageenipaikka, joka liukenee myöhemmin itsestään.
Toimenpiteen jälkeen potilas on vuodelevossa seuraavaan päivään. Kotiin on mahdollista päästä noin 5. päivänä toimenpiteestä. Sairauslomaa kirjoitetaan yksilöllisen tarpeen mukaan.
Sairausloman aikana saa liikkua vapaasti, ellei lääkäri toisin määrää. On kuitenkin hyvä muistaa, että toipilasaikana, ainakin noin kuukauden ajan leikkauksesta, voivat omat voimavarat ja rasituksen sietokyky olla alentuneet.
Hoitotuloksen varmistamiseksi potilas kutsutaan myöhemmin uusintakuvauksiin. Ellei epämuodostumaa ole saatu kokonaan korjattua, toimenpide voidaan tarvittaessa uusia tietyn ajan kuluttua.