Tays / neurologia ja kuntoutus
Aivoverenkiertohäiriöpotilaan ohjaus

Magneettikuvaus eli MRI

Tulosta ohje tästä

Magneettikuvaus eli MRI perustuu vahvaan ulkoiseen magneettikenttään ja radioaalto-energiaan, röntgensäteitä ei käytetä. Aivojen magneettikuvaus tehdään, jos tietokonetomografialla eli CT:llä ei saada varmuutta diagnoosista. Erityisesti aivorungon ja pikkuaivojen vauriot on helpompi todeta magneettikuvauksella kuin CT:llä. Aivoinfarkti näkyy MRI:ssä aikaisemmin kuin CT:ssä.

Joskus MRI:ssä käytetään laskimonsisäisesti annettavaa varjoainetta. Magneettiangiografiassa (MRA) tehdään kuvasarja verisuonitehostein, ja siinä näkyvät sekä kaula- että aivovaltimoiden muutokset, esimerkiksi ahtaumat tai verisuonipullistumat eli aneurysmat.

Magneettikuvaus on kivuton. Sen tekeminen kestää kauemmin kuin CT:n. Varsinkin huonokuntoisen potilaan voi olla vaikeaa pysyä liikkumatta tutkimuksen ajan, noin ½–1 tuntia.

Potilaalle, jolla on sydämen tahdistin, ei magneettikuvausta useinkaan voi tehdä. Kuvaukselle saattaa aiheuttaa rajoituksia myös kehossa oleva metalli, kuten proteesit, sirpaleet, keinotekoinen sydänläppä tai murtuman hoidossa käytetyt naulat.