Tays / neurologia ja kuntoutus
Aivoverenkiertohäiriöpotilaan ohjaus

Tietokonetomografia eli CT

Tulosta ohje tästä

Aivoverenkiertohäiriötä epäiltäessä potilaalle tehdään aivojen tietokonetomografia eli CT (käytetään myös lyhennettä TT). Se on kivuton, 3–15 minuuttia kestävä röntgentutkimus, jossa otetaan tutkittavalta alueelta poikkileikkauskuvia. Kuvat muodostuvat röntgensäteiden ja tietokoneen yhteistyön tuloksena. Kudosten rakenteen muutokset näkyvät kuvassa tiheyseroina.

Tutkimuksella todetaan luotettavasti aivokudoksen sisään tapahtunut verenvuoto, joka näkyy välittömästi kudosta tiheämpänä muutoksena. Aivoinfarkti näkyy selvästi tavallisesti vasta 1–3 vuorokauden kuluttua oireiston alusta harventumana. Kuitenkin vähäisiä viitteitä infarktista, kuten alkavaa kudosturvotusta, saattaa olla nähtävissä jo parin tunnin kuluttua oireiden alusta.

CT:n rajoituksena on tiettyjen aivoalueiden, esimerkiksi pikkuaivojen ja aivorungon huono näkyvyys, mikä johtuu näitä alueita ympäröivistä paksuista luista ja ilmapitoisista sivuonteloista. Niinpä näiden alueiden verenkiertohäiriöepäily varmistetaan usein magneettikuvauksella.

Joskus CT:n yhteydessä tehdään CT-angiografia (CTA) eli suonikuvaus. Siinä varjoaine ruiskutetaan pinnalliseen laskimoon, mistä se kulkeutuu verenkierron mukana valtimopuolelle. Kaulan alueen valtimot, joiden ahtaumat saattavat olla aivovaltimotukoksen aiheuttaneen hyytymän lähtökohta, saadaan samalla kuvattua.

Jos suunnitellaan aivoinfarktin liuotushoitoa, voidaan CT:n yhteydessä tehdä myös niin sanottu perfuusiokuvaus, jolla tutkitaan verenvirtausta aivojen hiussuonissa. Perfuusiokuvauksella arvioidaan vielä pelastettavissa olevan aivokudoksen laajuutta koko verenkiertovajauksesta kärsivän aivokudoksen alueesta.