Tays / neurologia ja kuntoutus
Aivoverenkiertohäiriöpotilaan ohjaus
Verenohennushoito eli antikoagulanttihoito
Tulosta ohje tästä
Verenohennus- eli antikoagulanttihoito varfariinilla (Marevan®) aloitetaan yleensä, jos:
- aivoverenkiertohäiriö on sydänperäinen
- aivoverenkiertohäiriö johtuu kaula- tai nikamavaltimon sisäseinämän repeämästä (dissekaatiosta) lähtöisin olevasta verihyytymästä
- TIA-kohtaukset uusiutuvat
- kyseessä on aivojen laskimotukos (sinustromboosi).
Marevan estää hyytymien muodostumista veren hyytymistekijöihin vaikuttamalla. Lääkehoidon kesto on yksilöllinen, joskus muutama kuukausi, mutta esimerkiksi kroonista eteisvärinää sairastavalla henkilöllä hoito on yleensä pysyvä.
Antikoagulanttihoito edellyttää toistuvaa verikoeseurantaa (P-TT-INR) koko lääkehoidon ajan, alkuvaiheessa 2 – 3 päivän välein, myöhemmin 1 viikon – 2 kuukauden välein hoitotasapainosta riippuen. Lääkkeen päivittäinen annos määräytyy INR-arvon mukaan. Määräyksen mukainen lääkeannos otetaan kerran päivässä suunnilleen samaan aikaan. Annostusohjeen noudattaminen on ensiarvoisen tärkeää.
K-vitamiini, jota on esimerkiksi vihreissä kasviksissa, heikentää Marevanin vaikutusta, joten K-vitamiinia sisältävien ruoka-aineiden määrissä tapahtuvat muutokset voivat aiheuttaa muutoksia veren hyytymistasapainoon.
Marevanin täysi teho saavutetaan aikaisintaan viiden päivän kuluessa, ja sen vuoksi alkuun käytetään pienimolekyylistä hepariinia. Sitä annetaan pistoksina ihon alle kahdesti vuorokaudessa (”napapiikki”), kunnes Marevan on ollut hoitotasolla (INR-arvo 2 – 3) kahden vuorokauden ajan. Kun Marevan-lääkitys aloitetaan, antavat lääkäri ja hoitohenkilökunta ohjeet lääkehoidon toteuttamisesta.
Uudemmat antikoaguloivat lääkkeet (Pradaxa, Xarelto, Eliquis) ovat toistaiseksi aiheellisia aivoinfarktin sairastaneilla vain, jos eteisvärinä on todettu valtimotukoksen syyksi. Samanlaista annoksen määrittelyä verikokein ei tarvita kuin Marevania käytettäessä, mutta annos on yksilöllinen ja hoito edellyttää joka tapauksessa vähintään vuosittaista seurantaa myös verikokein.
Antikoagulanttihoito lisää verenvuotoherkkyyttä, ja lääkityksen aikana onkin syytä kiinnittää huomiota esimerkiksi poikkeavaan mustelmaherkkyyteen, nenäverenvuotoihin tai virtsan ja ulosteen verisyyteen, sekä näiden ilmetessä ottaa yhteyttä hoitavaan lääkäriin.
Monet lääkkeet ja myös jotkut luontaistuotteet vaikuttavat antikoagulanttihoidon tehoon. Siksi lääkärin kanssa neuvottelematta ei pidä käyttää mitään muuta lääkitystä tai luontaistuotetta.