Kaatumisen ehkäisyn toimintamalli
Alla esitelty kaatumisen ehkäisyn toimintamalli on tarkoitettu ammattilaisten käyttöön.
Kaatumisen ehkäisyn toimintamalli kaaviona
Kysy: oletko kaatunut viimeisen vuoden aikana?
Ei
Ei, mutta epäily kaatumisvaarasta
Epäily kaatumisvaarasta voi herätä, vaikka kaatumista ei viimeisen vuoden aikana olisi tapahtunutkaan. Esimerkiksi henkilö liikkuu epävarmasti, hän kertoo, että kaatuminen huolestuttaa, tai hänellä on jokin kaatumiselle altistava sairaus jokin kaatumiselle altistava sairaus (neurologinen, muistisairaus, tuki- ja liikuntaelinsairaudet).
Tee lyhyt kaatumisvaaran arviointi.
Jos arvioinnin perusteella ei ole suurentunutta kaatumisvaaraa, anna yleiset ohjeet kaatumisen ehkäisyyn.
Kyllä
Jos ei ole suurentunutta kaatumisvaaraa
Jos on suurentunut kaatumisvaara
Tee laaja kaatumisvaaran arviointi
Puutu havaittuihin kaatumisen vaaratekijöihin
- Suunnittele ehkäisytoimenpiteet ja niiden toteutus yhdessä asiakkaan kanssa
- Toteuta toimenpiteet yhdessä asiakkaan kanssa
Seuraa toimenpiteiden vaikutusta
- Tee uusi arviointi vähintään puolen vuoden välein
- Päivitä toimenpiteet tarvittaessa
Kun yksilölliset kaatumisvaaraa lisäävät tekijät on saatu selville, pitää niihin puuttua. Suurimpaan osaan vaaratekijöistä voidaan vaikuttaa. Jos vaaratekijöitä on useita, pitää miettiä, mitkä niistä ovat tärkeimpiä ja puuttua niihin ensimmäisenä. Ehkäisytoimenpiteet suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä asiakkaan kanssa.
Sovitaan myös milloin ja miten ehkäisytoimenpiteiden vaikutusta arvioidaan.
Keskustele asiakkaan kanssa, ovatko suunnitellut ehkäisytoimenpiteet toteutuneet ja onko niistä ollut apua (kaatumiset vähentyneet, toimintakyky parantunut). Päivitä yksilöllisesti suunnitellut kaatumisten ehkäisytoimenpiteet, jos arvioinnin ja keskustelun perusteella siihen on tarvetta.
Akuutisti kaatunut
Hoida vammat ja puutu välittömiin vaaratekijöihin.
Kaatuneen potilaan välittömät toimenpiteet
Tee laaja kaatumisvaaran arviointi
Puutu havaittuihin kaatumisen vaaratekijöihin
- Suunnittele ehkäisytoimenpiteet ja niiden toteutus yhdessä asiakkaan kanssa
- Toteuta toimenpiteet yhdessä asiakkaan kanssa
Seuraa toimenpiteiden vaikutusta
- Tee uusi arviointi vähintään puolen vuoden välein
- Päivitä toimenpiteet tarvittaessa
Kun yksilölliset kaatumisvaaraa lisäävät tekijät on saatu selville, pitää niihin puuttua. Suurimpaan osaan vaaratekijöistä voidaan vaikuttaa. Jos vaaratekijöitä on useita, pitää miettiä, mitkä niistä ovat tärkeimpiä ja puuttua niihin ensimmäisenä. Ehkäisytoimenpiteet suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä asiakkaan kanssa.
Sovitaan myös milloin ja miten ehkäisytoimenpiteiden vaikutusta arvioidaan.
Keskustele asiakkaan kanssa, ovatko suunnitellut ehkäisytoimenpiteet toteutuneet ja onko niistä ollut apua (kaatumiset vähentyneet, toimintakyky parantunut jne.). Päivitä yksilöllisesti suunnitellut kaatumisten ehkäisytoimenpiteet, jos arvioinnin ja keskustelun perusteella siihen on tarvetta.
Kirjaa arvioinnin tulos ja toimenpiteet henkilön tietoihin
On tärkeää kirjata kaatumisvaaran arvioinnin tulokset ja toimenpiteet vaaran vähentämiseksi henkilön tietoihin/potilastietojärjestelmään. Kirjaamistietojen pitäisi olla kaikkien ammattilaisten luettavissa, myös potilaan siirtyessä organisaatiosta toiseen. Organisaatiokohtaisesti päätetään, mikä on paras kirjaamispaikka.
Lyhyen arvioinnin työkalu
Terveyskeskuksissa Kaatumisseulan itsearviointi
Voit tulostaa itsearviointilomakkeen täältä:
Voit pyytää asiakasta täyttämään sähköisen itsearvioinnin verkossa täällä:
Kotihoidossa Frop-com -arviointi
Voit tulostaa arviointilomakkeen (ammattilainen täyttää) täältä:
Sairaalapotilaille ja ympärivuorokautisessa hoiva-asumisessa FRAT-arviointi
Voit tulostaa arviointilomakkeen, jonka ammattilainen täyttää
FRATin kanssa voit hyödyntää
Laajan arvioinnin työkalut
IKINÄ laaja arviointi
THL:n IKINÄ laaja kaatumisvaaran arviointilomakkeen voit tulostaa täältä:
RAI-IKINÄ (jos RAI käytössä)
-
Tietoa RAI-järjestelmästä
- Geriatrinen arviointi
Geriatrisella arvioinnilla tarkoitetaan iäkkään henkilön terveydentilaan ja toimintakykyyn vaikuttavien tekijöiden systemaattista kartoittamista. Arvioinnissa otetaan huomioon sairaudet, erilaiset oireet ja oireyhtymät (kuten vajaaravitsemus ja kaatuilu) pyrkien tunnistamaan myös aiemmin diagnosoimattomia sairaustiloja, ja siinä huomioidaan paitsi fyysinen, myös psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky sekä asuinympäristö. Ongelmien tunnistamisen lisäksi pyritään löytämään myös voimavarat, joita hoidon ja kuntoutuksen suunnittelussa voidaan hyödyntää. Geriatrinen arviointi tehdään tyypillisesti moniammatillisena yhteistyönä, ja siinä hyödynnetään validoituja mittareita. Arvioinnin perusteella laaditaan yksilöllinen hoito- ja kuntoutussuunnitelma.
Kaatuneen potilaan geriatrisessa arvioinnissa on otettava sairauksien ja toimintakyvyn lisäksi huomioon ainakin kognitio, mieliala, kivut, ortostaattinen hypotensio, ravitsemustila, liikkumiskyky ja fyysinen suorituskyky, gerastenia, aistivajeet, jalkojen terveys, inkontinenssi, mahdolliset lääkehaitat, sosiaalinen tilanne ja asuinympäristön turvallisuus.
- PSHP:n lonkkamurtumapotilaan hoitoketjussa on kuvattu esimerkki osastojakson aikana tehtävästä geriatrisesta arvioinnista: Lonkkamurtumapotilaan arviointi - tarkastuslista Terveysportissa
- Ohjaa Kaaos-vastaanotolle (palvelu käytössä tamperelaisille)
-
Tietoa Kaaos-vastaanotosta
-
Voit tulostaa Kaaos-vastaanoton esitteen täältä (pdf)
Yleiset ohjeet kaatumisen ehkäisyyn
Voit hyödyntää esimerkiksi seuraavia materiaaleja
Hakusanat: kaatumisen ehkäisy, kaatumisten ehkäisy.