Tays / raskaus ja synnytys
Ohje terveydenhuollon ammattilaisille

Kotisynnytys

Kaikille synnyttäjille suositellaan sairaalasynnytystä. Kotisynnytystä suunnittelevan tulisi olla perusterve uudelleensynnyttäjä eli niin sanottu matalan riskin synnyttäjä.

Matalan riskin synnytys tarkoittaa sitä, että

  • raskaana olevalla ei ole perussairauksia
  • raskaus on yksisikiöinen
  • sikiö on päätilassa
  • raskauden kulku on saannollinen
  • raskaana oleva ei ole streptokokkiantigeeni B-positiivinen.

Raskaana olevalla ei myöskään ole suositeltavaa olla aikaisempia keisarileikkauksia eikä imukuppisynnytyksiä. Synnytyksen tulee tapahtua täysiaikaisena mutta ei yliaikaisena (38+0 − 41+6).

Jos perhe kuitenkin päätyy valitsemaan kotisynnytyksen, toivotaan asiasta neuvolan tiedonanto sairaalalle, jotta voidaan varautua erilaisiin synnytyksen käänteisiin sekä vastasyntyneen lapsen voinnin arviointiin.

Raskaus

  • Neuvolan terveydenhoitaja huolehtii siitä, että potilastietojärjestelmä iPanassa on Äitiyden esitietolomake täytetty. Siihen tulee maininta suunnitelmasta synnyttää kotona.
  • Terveydenhoitaja tekee sähköisen lähetteen Taysin äitiyspoliklinikalle. Lähetteessä pyydetään järjestämään synnytyksen jälkeinen käynti äiti-vauvapoliklinikalle aikanaan.
  • Osastonylilääkäri tai apulaisylilääkäri Taysissa käsittelee lähetteen. iPanaan siirretään web-esitietolomakkeen tiedot ja huolehditaan siitä, että iPanassa merkinnät ja muu varautuminen ovat kunnossa.
  • Osastonylilääkäri informoi tulevasta kotisynnytyksestä lastenlääkäreitä, synnytyssalia ja kätilöpoliklinikkaa.

Synnytys

  • Jos kotisynnytyksessä alkuperäinen suunnitelma muuttuu, esimerkiksi jos synnytys pitkittyy, tulee kivunlievityksen tarve, epäillään sikiön voinnin heikkenemistä, synnytyksen jälkeen esiintyy runsasta vuotoa tai istukka ei irtoa, synnyttäjä tulee synnytysvastaanoton kautta sairaalaan. Tällöin synnyttäjä kirjataan sairaalapotilaaksi ja hoito jatkuu tilanteen vaatimalla tavalla kuten kenen tahansa potilaan kohdalla.
  • Kotisynnytyksen tapahduttua perhe ilmoittaa asiasta päivystävälle sihteerille, joka luo lapselle väliaikaisen henkilötunnuksen, varaa ajan äiti-vauvapoliklinikalle 1 – 4 vuorokauden kuluttua ja tekee TSH-näytepyynnön laboratorioon. Perhe toimittaa lapsen napaverestä otetun TSH-näytteen laboratorioon.
  • Sihteeri tekee merkinnät iPanaan ja huolehtii raskauden päättämisestä iPanassa. Jos raskautta ei iPanaan ole luotu (esimerkiksi jos ei ole ollut neuvolakäyntejä), ei sitä enää tässä vaiheessa luoda.

Lapsi

Heti syntymän jälkeen huonokuntoinen lapsi (lapsen ikä alle 2 tuntia):

  • Lapsi toimitetaan synnytysvastaanoton kautta synnytyssalin virvoitteluhuoneeseen → siirto VTO/L05
  • Tulevasta huonokuntoisesta lapsesta ilmoitetaan synnytysvastaanoton kätilölle, joka informoi asiasta synnytyssalia ja lastenlääkäriä.

Syntymän jälkeen hyväkuntoinen lapsi, jonka vointi huononee kotona ennen lastenlääkärin tarkastusta (lapsen ikä yli 2 tuntia)

  • Lapsi tuodaan lasten päivystyspoliklinikalle, jota kautta tarvittaessa osastohoitoon.

Hyväkuntoinen lapsi

  • Käynti äiti-vauvapoliklinikalla 1 – 4 vuorokauden kuluttua syntymästä. Aika varataan raskausaikana saadun lähetteen perusteella, eli lapsesta ei tehdä uutta lähetettä. Käytännössä käynti varataan silloin, kun perhe ilmoittaa päivystävälle sihteerille lapsen syntyneeksi.
  • Lapsi kirjataan järjestelmään väliaikaisella henkilötunnuksella. Joskus lapsella voi olla jo virallinen henkilötunnus maistraatista, silloin kirjataan sillä. Varaus tehdään lapsen nimellä.
  • Lapsen potilastietoihin tehdään hoitokertomus nimellä "Kotona syntyneen vauvan lääkärintarkastus", johon kirjataan lapsen hoitotyö.
  • Tarkastustilanteessa vaadittavat esitiedot:
    • äiti: sairaudet, raskauden aikainen lääkitys, veriryhmä ja vasta-aineet, mahdollinen streptokokkiantigeeni B-positiivisyys
    • synnytys: raskausviikot, lapsivedenmenon ajankohta, lapsiveden laatu, ISP (istukan suhteellinen paino)
    • lapsi: syntymämitat, Apgar, TSH-seulontatulos
  • Lastenlääkäri tarkastaa lapsen ja varmistaa, että lapsesta on huomioitu tai huomioidaan seuraavat asiat:
  1. napaveren TSH – jos ei ole otettu tai se on poikkeava, ohjelmoidaan 5 vrk iässä otettavaksi
  2. happisaturaatioseulonta, - saturaation mittaus myös äiti-vauvapoliklinikkakäynnillä
  3. kellastumisriski – bilicheck-mittaus äiti-vauvapoliklinikkakäynnillä
  4. paino – punnitaan kätilöpoliklinikkakäynnillä, onko laskussa ja montako prosenttia pudonnut syntymäpainosta
  5. OAE kuuloseulonta – otetaan äiti-vauvapoliklinikkakäynnillä
  6. PKU fenyyliketonuriaseulonta – tarvittaessa otetaan äiti-vauvapoliklinikkakäynnillä tai ohjelmoidaan otettavaksi
  7. calmette – tarvittaessa annetaan äiti-vauvapoliklinikkakäynnillä
  • Lastenlääkäri sanelee tekstin potilastietojärjestelmän lastentaudit-lehdelle.
  • Hoitopalaute lähetetään neuvolaan jos ei kieltoa ole.
  • Jos äidillä on hoidon tarvetta, hänet hoidetaan synnytysvastaanotolla päivystyskäynnillä.