Tays / raskaus ja synnytys
Ohje terveydenhuollon ammattilaisille

Päihteet ja raskaus

Päihteiden käytön tunnistaminen ja hoito neuvolassa 

Alkoholin tai muiden päihteiden käyttö altistaa raskauskomplikaatioille ja sikiön kehityksen häiriöille. Lisäksi päihderiippuvuuteen liittyy usein muita psyykkisiä tai sosiaalisia ongelmia. Siksi päihderiippuvuus tulisi kyetä tunnistamaan neuvolassa.

Äitiysneuvolaopas suosittaa:

  • käytön terveyshaitoista lisätään hyvissä ajoin heidän asioidessaan terveydenhuollossa.
  • Päihteet otetaan puheeksi kaikkien äitiysneuvolassa asioivien kanssa.
  • Humalahakuista alkoholinkäyttöä suositellaan vältettävän jo raskautta suunniteltaessa.
  • Alkoholin käytön lopettamista kokonaan suositellaan viimeistään raskauden varmistuttua.
  • Terveysneuvonnassa kerrotaan alkoholin käytön haitoista.
  • Raskaana olevien ja heidän puolisoidensa alkoholin käyttöä selvitetään Audit-kyselyn (linkki) avulla.Hedelmällisessä iässä olevien naisten ja heidän puolisoidensa yleistä tietämystä päihteiden
  • Raskaana olevaa ja imettävää äitiä neuvotaan pidättäytymään huumeiden käytöstä kokonaan.

Neuvolaseuranta voi tapahtua omassa neuvolassa ja/tai Tampereen kaupungin Päiväperhon neuvolassa.

Sen lisäksi tehdään lähete äitiyspoliklinikalle (viimeistään raskausviikon 20 tuntumassa) sekä Taysin päihdepsykiatrian poliklinikalle (mahdollisimman pian), jotta raskauden ja synnytyksen mahdollisiin komplikaatioihin voidaan varautua, päihdepsykiatrinen hoito voidaan integroida äitiyshuoltoon ja moniammatillinen tiedonkulku tulee varmistetuksi.  Sosiaalihuollon palveluista raskausaikana vastaa aikuissosiaalityö, jonne myös tehdään tarvittaessa ennakollinen lastensuojeluilmoitus.

Perhetukikeskus Päiväperhon äitiys- ja lastenneuvola

Päiväperhon neuvola on Tampereen kaupungin Lastensuojelun alainen äitiys- ja lastenneuvola. Se tarjoaa tukea ja tietoutta raskaana oleville ja perheille silloin, kun haasteena ovat päihteet. Äitiysneuvolassa raskaudenseuranta suunnitellaan yksilöllisesti tarpeen mukaan. Päihteettömyyden tueksi tarjotaan yksikössä toteutettavia huumeseuloja ja alkometripuhallutuksia, päihdekeskusteluja ja ryhmätoimintaa. Tiiviillä seurannalla ja nopealla puuttumisella pyritään minimoimaan päihdealtistuksen ja vuorovaikutusongelmien lapsen kehitykselle tuomat haasteet. Neuvolapalvelut on suunniteltu tarjoamaan tukea, hoitoa ja seulontaa päihteiden tuomien haasteiden ehkäisemiseksi ja minimoimiseksi. Asiakkaat voivat ohjautua Päiväperhon neuvolapalveluihin alueneuvolasta, päihdehoidosta, omatoimisesti tai Päiväperhoon jo olemassa olevan hoitokontaktin kautta.

Päiväperhon neuvola sijaitsee Perhetukikeskus Päiväperhossa, jossa on tarjolla monipuolista tukea, hoitoa ja kuntoutusta. Neuvolan yhteydessä on Matalan kynnyksen kohtaamispaikka. Kohtaamispaikka tarjoaa raskaana oleville sekä pienten lasten perheille kotoisan paikan, missä voi tavata toisia perheitä, ruokailla, hoitaa arkisia asioita sekä keskustella työntekijän kanssa. Asiakkaiden on mahdollista osallistua erilaisiin ryhmiin mm. päihderyhmiin, vauvamuskariin ja vanhemmuusryhmään. Kohtaamispaikan työntekijät vastaavat lastensuojelullisten alkometripuhallutusten ja huumeseulojen otosta sekä lasta odottavien ja pienten lasten äitien korvaushoidosta. Korvaushoito on tiivistä kuntouttavaa ja päihteettömyyteen tähtäävää hoitoa jossa pyritään suojelemaan syntyvää lasta sekä tukemaan vanhemmuuteen.

Päiväperhon osastohoito koostuu ympärivuorokautisesta hoidosta. Päivystävälle perheosastolle voi tulla akuutissa kriisitilanteessa tai suunnitelmallisesti päihdeongelmasta kärsivä raskaana oleva tai perhe. Osastojakson hoito suunnitellaan yksilöllisesti.

Perhekuntoutusosasto tarjoaa pitkäaikaisempaa kuntoutusta. Perhekuntoutus on yhteisöllistä ja tiivistä hoitoa, jossa päihdehoito on oleellinen osa kuntoutusta. Perhekuntoutuksessa perheet harjoittelevat elämään itsenäisesti lapsiperhearkea.

Päiväperho toimii yhteistyössä myös Pirkanmaan muiden kuntien kanssa antaen tukea ja konsultaatiota matalalla kynnyksellä. Päiväperho sijaitsee osoitteessa Romsinpolku 6, 33180 Tampere.

Päiväperhon neuvola, terveydenhoitajat p.040 8007315 ja 040 8016559. Neuvolan osastonhoitaja p.040 8016550.

Hoito äitiyspoliklinikalla

Päihteitä käyttävä raskaana oleva tulee äitiyspoliklinikalle lähetteellä. Lähettämisen syynä voi olla joko yksinomaan päihde(-psykiatrinen) ongelma tai päihde(-psykiatriseen) ongelmaan liittyvä obstetrinen syy. On myös mahdollista, että muusta syystä äitiyspoliklinikalle lähetetyllä potilaalla havaitaan päihderiippuvuus ensimmäistä kertaa. Henkilökunnan tulee pitää mielessä päihdeongelman mahdollisuus.

  • Lähetteen käsittelyn yhteydessä varmistetaan, että myös päihdepsykiatrian poliklinikalle on tehty lähete.
  • Kartoitetaan yleiskuva potilaan psykososiaalisesta kokonaistilanteesta, päihdekäytöstä, psyykkisestä voinnista, ongelmien tiedostamisesta, hoitomotivaatiosta sekä muusta terveydentilasta.
  • Annetaan soveltuva informaatio päihteiden vaikutuksesta sikiöön ja raskauteen.
  • Raskaana olevalle informoidaan raskauden seurannan ja hoidon periaatteet.
  • Rutiiniluonteisesti pyritään järjestämään käynti alku/keskiraskaudessa sekä rv 30-32 tuntumassa; muut käynnit järjestetään tarvittaessa obstetrisen tilanteen, neuvolan arvion tai päihdepoliklinikan arvion perusteella. Mikäli säännöllinen päihteidenkäyttö jatkuu, järjestetään vielä loppuraskauteen vastaanottokäynti tai muuten huolehditaan siitä, että synnytyssali, puerperaaliosasto ja lastenlääkärit ovat riittävän informoituja tapauksesta ja hoitosuunnitelma jatkoa ajatellen on selvä
  • Sovitaan huumeseulontavirtsanäytteiden ottamisesta. Raskauden ajan käyntien yhteydessä sekä synnytyksen aikana ja sen jälkeen voidaan tarvittaessa lähettää huumeseulontavirtsanäyte (4221) analysoitavaksi ilman erillisiä neuvotteluja.
  • Kysytään lupa sairauskertomusjäljennöksen lähettämiseen paitsi neuvolaan, myös potilaan päihdeongelmaa hoitavaan yksikköön.
  • Lääkärin vastaanotolla rakenneultraääni, mahdollisten infektioiden diagnostiikka ja hoito, sekä muiden riskitekijöiden selvittäminen
  • Mahdollisina laboratoriotutkimuksina mm: hema, C-hepatiitti-va, C-hepatiitin nukleiinihappo-osoitus, ALAT, ASAT, GT, PVK (punasolujen suuri MCV viitteellinen krooniseen alkoholialtistukseen), CDT klamydia ja gc nukleiinihappo-osoitus
  • Tehdään lähete päihdepsykiatrian poliklinikalle (ellei hoitosuhde siellä ole jo alkanut). Hoitoon lähettämisen syynä on äidin raskauden aikainen tai aikaisempi päihteiden käyttö ja/tai vaikea psyykkinen häiriö (ks. läheteohjeet).

Yhteystiedot: Äitiyspoliklinikka, puhelin 03 311 66421 toimisto

Verkostoneuvottelut

  • Päihdepsykiatrian poliklinikan vauvaperhetyöryhmä (YSPR) järjestää siellä seurannassa olleille synnytysverkostoneuvottelun noin 1-2 kuukautta ennen laskettua aikaa. Neuvotteluun kutsutaan äitiyspoliklinikan, synnyttäneiden osaston ja lastenosaston edustajat sekä kotikunnan sosiaali- ja terveyspalveluista työntekijät ja muut perheen hoitoon ja tukeen osallistuvat tahot.
    • SUUNNITELMA: Suunnitellaan alustavasti vanhemmuutta tukevat hoito- ja tukimuodot sekä myös syntyvää lasta koskeva jatkosuunnitelma sairaalasta kotiutumisen jälkeen. Keskustellaan alustavasti imetyksestä ja ehkäisyasiasta sekä sovitaan vanhempien huumeseulonnan toteuttamisesta (mahdolliset lastenosastokäynnit).
    • KIRJAAMINEN:  Synnytysverkoston teksti on PSY-lehdellä. iPanaan äidin seurantaan / hoitomääräyksiin (rasti synnytykseen) kirjataan lyhyesti äidin raskausajan seurannasta vauvaperhetyössä, synnytysverkostosta ja äidin tapaamisesta osastolla synnytyksen jälkeen. Kirjataan lyhyesti verkoston jälkeen vauvan vieroitusoireiden riski, mille aineelle ja infektiolle on altistunut raskauden aikana, äidin lääkitys, alustava kanta imetykseen, vanhempien huumeseulonta, Päiväperhon Kehräämön mahdollisuus, ehkäisyasia.
    • Huom. perusterveydenhuollosta / neuvoloista kirjataan iPana Äitiyden kenttään "Lisätietoja synnytyssairaalalle"..
  • YSPR järjestää lisäksi yksilöllisen tarpeen mukaan muita verkostoneuvotteluja raskausaikana ja lapsen ensimmäisen ikävuoden aikana.
  • Jos lapsivuodeaikana tulee esiin ongelmia (esim. äidin päihdekäyttö), järjestetään aina lastensuojelullinen verkostoneuvottelu ennen kotiutumista
  • Mikäli lapsivuodeaikana äidin psyykkinen vointi huononee äkillisesti, konsultoidaan päivystävää psykiatria.

Yhteystiedot: Päihdepsykiatrian poliklinikka, puhelin 03 311 66851 toimisto

Päihdepsykiatria

Vauvaperhetyö päihdepsykiatrian poliklinikalla

Taysin päihdepsykiatrian poliklinikalla on käytössä riskiraskauden hoitomalli, joka perustuu yhteistoimintaan ja verkostotyöskentelyyn potilaan, hänen läheistensä, sairaalan muiden erikoisalojen, neuvoloiden, kuntien sosiaalityön sekä muiden hoito- ja tukipalveluiden kanssa. Päihdepsykiatrian poliklinikka suunnittelee hoidon kuntien määrittämissä palveluissa sekä seuraa hoidon toteutumista läpi raskausajan. Päihdepsykiatrian poliklinikan osuus rajoittuu diagnostiikkaan, hoidon suunnitteluun ja verkostoneuvotteluissa tapahtuvaan hoidon toteutumisen arviointiin sekä synnytyksen ja sen jälkeisen ajan suunnitteluun.

Hoitoon lähettämisen syynä on äidin raskauden aikainen tai aikaisempi päihteiden käyttö ja/tai vaikea psyykkinen häiriö (ks. läheteohjeet). Arviointiin tarvitaan lääkärin tai neuvolan terveydenhoitajan lähete.

Raskaana oleva tulee saada mahdollisimman nopeasti hoidon tarpeen arviointiin. Tavoitteina on äitien psyykkisen voinnin vakauttaminen, tarvittaessa vierottaminen päihteistä ja hyvän kokonaishoidon toteuttaminen, sikiövaurioiden ja kehityshäiriöiden estäminen sekä vanhemmuuden perusedellytysten turvaaminen.

Suunnittelun pohjana diagnostinen tutkimus ja verkostotyö

Hoidon tarpeen arviointi toteutuu vauvaperhetyöhön tehdyllä lähetteellä. Vauvaperhetyössä lääkärin työparina on sosiaalityöntekijä tai sairaanhoitaja. Päihdepsykiatrisen arvioinnin lisäksi tehdään perheen kokonaistilanteen huomioiva, psyykkistä hyvinvointia ja päihteettömyyttä tukeva hoitosuunnitelma, jota seurataan raskauden edetessä. Kiireellistä hoitoa tarvitsevat ohjataan yksilöllisen tilanteen mukaisesti päihdepsykiatriseen tai psykiatriseen osastohoitoon. Poliklinikalle voidaan sopia seurantakäyntejä, kunnes potilaan avohoitokontakti käynnistyy kotikunnassa. Synnytysverkostossa suunnitellaan synnytyksessä huomioitavia ja sairaalasta kotiutumista koskevia äidin ja vauvan asioita. Synnytyksen jälkeen äitiä ja vauvaa tavataan synnyttäneiden osastolla ja tarkistetaan synnytysverkostossa tehdyt suunnitelmat. Tarvittaessa tehdään yhteistyötä vastasyntyneiden tarkkailuosaston kanssa ja järjestetään kotiutumista koskeva verkostoneuvottelu.

Toiminnassa korostuu kliininen ja lääketieteellinen asiantuntemus ja diagnostiikka. Yhteistyö sairaalan muiden erikoisalojen ja kotikunnan sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa on tiivistä. Kuntatyöntekijät ovat mukana verkostoneuvotteluissa, jotka tarvittaessa voidaan toteuttaa myös videoneuvotteluna. Vauvaperhetyö jatkuu raskausajan ja synnytyksen jälkeen sovitusti korkeintaan lapsen ensimmäisen ikävuoden ajan.

Vauvaperhetyön läheteohjeet

Lähettämisen syynä on äidin raskauden aikainen tai aikaisempi päihteiden käyttö ja/tai vaikea psyykkinen häiriö.

Poliklinikalle tarvitaan lääkärin tai neuvolan terveydenhoitajan lähete. Mikäli raskaana olevan puolisolla on päihteiden ongelmakäyttöä, hän tarvitsee oman lähetteen.

Lähete on voimassa siihen saakka, kunnes lapsi täyttää yhden vuoden.

Perusteet lähetteen tekoon

  • Alkoholinkäyttö raskausaikana tai ennen raskautta alkoholin ongelmakäyttöä (>16 annosta viikossa tai >5 annosta kerralla) tai AUDIT-pisteet >8
  • Samanaikainen mielenterveyden häiriö ja päihdeongelma (kaksoisdiagnoosipotilaat)
  • Todennäköinen opioidiriippuvuus, hoidon tarpeen ja toteutumisen arviointi
  • Huumeiden käyttö raskausaikana tai edeltävän vuoden aikana tai taustalla pitkäaikainen huumeiden käyttö
  • Lääkeriippuvuus tai lääkkeiden päihdekäyttö
  • Vaikea psyykkinen oireilu raskausaikana
  • Vanhemman päihdepsykiatrinen tutkimus lastensuojeluperustein

Lähetteessä tarvittavat tiedot

  • Perustiedot: ikä, perhetilanne, asuminen ja muu ajankohtainen elämäntilanne
  • Raskauteen liittyvät tiedot
  • Tiedot ajankohtaisesta päihdekäytöstä, aikaisempi päihdehistoria lyhyesti
  • Somaattinen ja psyykkinen vointi
  • Ajankohtaiset päihde- ja psykiatriset hoidot, lääkitys
  • Potilaan yhteystiedot

Yhteystiedot: Päihdepsykiatrian poliklinikka,  puhelin 03 311 66851 toimisto

Synnytyssali

Päihdeongelmaisen synnytyksen hoito

  • Henkilökunta tarkistaa iPana-taustatiedot ja neuvolakortin merkinnät sekä tutustuu synnytyslehden antamaan informaatioon potilaan päihde- ym. ongelmista.
  • Henkilökunta tutustuu myös psykiatrian lehden antamaan informaatioon, erityisesti verkostoneuvottelun yhteenvetoon.
  • Mahdollisen psyykenlääkityksen sekä mahdollisen opioidikorvaushoidon annokset löytyvät varmimmin psykiatrian lehdeltä.
  • Huumeita käyttäneillä/käyttävillä äideillä kivunlievityksessä ei suositella opioideja (petidiini, tramadoli, oksikodoni), vaan tarvittaessa varhaista puudutusta. Epiduraalipuudutus anestesialääkärin harkinnan mukaan joko ilman opioidia tai opioidin kanssa. Voimakkaassa kivussa yksittäiset opioidiannokset mahdollisia, varsinkin mikäli ne eivät tule ”boluksina”, jolloin pitoisuus nopeasti nousisi korkealle.
  • Hepatiitti- ja HIV-positiivisten synnyttäjien kohdalla henkilökunta suojautuu maskilla ja silmien suojalaseilla.
  • Tarvittaessa psyykkisesti levottoman ja aggressiivisen potilaan rauhoittamiseksi voidaan akuutisti annostella:
    • Loratsepaami (Ativan) 4 mg im (x 3-4)
    • Haloperidoli (Serenase) 5 mg im (tarvittaessa uusien tunnin välein)
  • Tarvittaessa psykiatrin konsultaatio
  • Tarvittaessa levottoman ja vaarallisen potilaan hoitotilanteeseen voidaan pyytää apua monivalvomosta, josta otetaan yhteys vartijaan ja/tai poliisiin
  • Lapsen jatkohoitopaikka aiemman suunnitelman (ja nykytilanteen) mukaisesti joko vierihoito-osastolla tai vastasyntyneiden tarkkailuosastolla. Tarkkailuosasto tulee kyseeseen ainakin, jos raskauden aikana äidillä on ollut korvaushoito tai muuten säännöllistä altistumista päihteille tai mikäli äiti synnyttää päihtyneenä. Yhteys lastenlääkäriin hyvissä ajoin.
  • Mahdollisen keisarileikkauksen jälkeen suositaan kestoepiduraalia. Riittävä (tarvittaessa korkea) annostus anti-inflammatorisia analgeetteja synnytyksen tai leikkauksen jälkeen on turvallista ja suositeltavaa.
  • Jos äiti synnyttää päihtyneenä, otetaan mahdollisimman pian synnytyksen jälkeen yhteys osaston sosiaalityöntekijään tai päihdepoliklinikan vauvaperheyksikköön tilanteen selvittelyä varten tai kiireellisissä tilanteissa sosiaalipäivystykseen. YSPR:ltä tavataan pääsääntöisesti kaikki vauvaperhetyössä raskaudenajan seurannassa olleet synnyttäjä.

Yhteystiedot: Synnytyssali, puhelin 03 311 66561 toimisto

Synnytysvuodeosasto

Päihdeongelmaisen hoito synnyttäneiden osastolla

  • Pyritään normaalin vierihoidon toteutumiseen. Äidin ja isän ohjaus ja neuvonta, lapsen ruokailu- ja unirytmiin tutustuminen ja mukautuminen vauvaperhe-elämään.
  • Äidin ja vauvan välisen vuorovaikutuksen tarkkailu ja tukeminen.
  • Tarvittaessa riittävä kipulääkitys anti-inflammatorisilla analgeeteilla (tulehduskipulääkkeillä). Opioideja vältetään, mikäli äiti on käyttänyt huumeita.
  • Mahdollisen keisarileikkauksen jälkeen suositaan kestoepiduraalia. Riittävä (tarvittaessa korkea) annostus anti-inflammatorisia analgeetteja leikkauksen jälkeen on turvallista ja suositeltavaa. Mikäli opioideja kuitenkin tarvittaisiin, suositaan suun kautta annostelua injektion tai infuusion asemasta.
  • Mahdollinen opioidikorvaushoito jatkuu. Lääke annetaan valvotusti hoitajan seuratessa. 10 minuutin kuluttua suu tarkistetaan spaattelilla.
  • Päihdepsykiatrian poliklinikalta käydään synnyttäneiden vuodeosastolla tapaamassa niitä äitejä, jotka ovat olleet raskausaikana vauvaperhetyön seurannassa.
  • Jos päihdeongelma havaitaan vasta synnyttäneiden vuodeosastolla, tulee ottaa yhteyttä osaston sosiaalityöntekijään. Tarvittaessa voi pyytää päihdepsykiatrian poliklinikan tai päivystävän psykiatrin konsultaatiota.
  • Konsultoi lääkäriä psyykkisesti levottoman ja aggressiivisen potilaan lääkityksestä. Tarvittaessa psykiatrin konsultaatio. Tarvittaessa levottoman ja vaarallisen potilaan hoitotilanteeseen pyydä apua vartijalta sekä selvitä osastollasi olevien hälytysnappien sijainti.
  • Osastolla otetaan huumeseula virtsasta (4221) kaikilta äideiltä, joilla on taustalla huumausaineiden käyttöä. Myös vauvalta otetaan huumausaineseula virtsanäyteestä ja tarvittaessa pediatrin erityismääräyksellä myös mekoniumnäyteestä. Vastasyntyneen voinnin seurantaan otetaan tarvittaessa käyttöön Finnegan-pisteytys.
  • Imetystä ei sallita HIV-positiiviselle. Sen sijaan pääsääntöisesti hepatiitti-C-positiivisuus ei ole este imetykselle, ei myöskään hallittu buprenorfiinin käyttö. Suhtautuminen imetykseen tulee kuitenkin ratkaista yksilöllisesti perheen kokonaistilanteen perusteella.
  • Maitokeittiöltä ei lainata lypsykoneita C-hepatiittia sairastaville äideille.
  • Äidin kanssa keskustellaan ehkäisyasioista. Synnyttäneiden osastolla voidaan niin haluttaessa asentaa pitkäaikainen, 3 vuoden ehkäisykapseli.

Yhteystiedot: Synnytysvuodeosasto, puhelin (2a) 03 311 66343 toimisto, (2b) 03 311 66303 toimisto

Lastentaudit / Neonatologian yksikkö

Päihdeperheen vauva vastasyntyneiden tehohoitoyksikössä

Ennen vauvan syntymää

Päihdepsykiatrian poliklinikan vauvaperhetyöryhmä järjestää synnytysverkostopalaverin 1–2 kuukautta ennen vauvan syntymää niille perheille, jotka ovat olleet vauvaperhetyön seurannassa. Palaveriin osallistuu hoitaja myös vastasyntyneiden tehohoitoyksiköstä. Vanhemmilla on mahdollisuus käydä tutustumassa yksikköön. Tavoitteena on, että perhe on keskustellut imetysmahdollisuudesta äitiä hoitavan tahon kanssa (verkostopalaveri, äitiyspoliklinikka) ennen vauvan syntymää ja päätös on kirjattu potilaskertomukseen (iPana synnyttäjän hoitomääräykset tai iPana Äitiys)

Vauvan synnyttyä

Lääkäri tutkii vauvan ja määrää tarvittavat lääkkeet sekä lisätutkimukset. Vauvasta otetaan mm. verinäytteitä ja huumevirtsanäyte sekä kerätään kaikki mekonium-ulosteet lääkeainepitoisuuksien mittaamista varten.

Vauvan hoito ja oireiden seuranta

Ensimmäisinä elinvuorokausina vauva ruokailee noin kolmen tunnin välein. Vauvan rytmin löydyttyä ja mahdollisten vieroitusoireiden tasaannuttua  hoidot ajoitetaan vauvan rytmiin sopiviksi. Vieroitusoireet kuluttavat energiaa, joten vauvalle on turvattava riittävät lepoajat. Hoitaja havainnoi vauvaa kokonaisvaltaisesti ja tarkkailee mahdollisia vieroitusoireita. Finneganin pisteytys aloitetaan heti vauvan saavuttua osastolle.  Saatujen pisteiden mukaisesti lääkäri määrää tarvittaessa morfiinilääkityksen. Lääke annetaan vauvalle nenämahaletkun kautta. (Linkki Finneganin pisteytykseen ja lääkehoitoon). Suonensisäisiä huumeita käyttävällä äidillä ja hänen lapsellaan on suurentunut B- ja C-hepatiittiin sairastumisen riski. 

Vanhempien ohjaaminen

Vanhemmilla on mahdollisuus osallistua vauvansa hoitoon ympäri vuorokauden sekä keskustella tarvittaessa lääkärin kanssa. Vanhempien kanssa puhutaan avoimesti ja rehellisesti. Heitä kannustetaan ja tuetaan kasvussa vanhemmuuteen, varhaisen vuorovaikutuksen syntymiseen sekä kotona jaksamiseen ja selviytymiseen. Vuorovaikutuksen kehitystä seurataan ja kirjataan tarkasti osastolla. Lastenosastolla käynteihin liittyvä vanhempien huumeseulonta pyritään suunnittelemaan päihdehoidosta vastaavan yksikön kanssa jo raskausaikana, seulonnasta päättää lastensuojelu.

Kotiutuminen

Hoidon jatkuvuuden turvaamiseksi osaston henkilökunta on yhteydessä lastenneuvolaan sekä muihin perhettä hoitaviin tahoihin. Kotiutumisen lähestyessä järjestetään tarvittaessa palaveri, johon osallistuu vanhemmat, omahoitaja, lääkäri, sosiaalityöntekijät ja tarvittaessa muita hoitoon osallistuvia työntekijöitä. Palaverissa käsitellään perheen kokonaistilannetta ja sovitaan mahdolliset tukitoimet. Lääkehoidon loppuvaiheessa on mahdollista kotiutua kriisiosastolle Päiväperhon Kehräämöön, jos äiti on ollut raskausaikana Päiväperhossa korvaushoidossa, raskaus on sujunut hyvin ja äidillä on motivaatiota, jaksamista ja kykyä vanhemmuuteen niin että pystyy tarjoamaan lapselleen hyvää hoitoa ja morfiinilääkityksen purku on toteutunut suunnitellusti.  Kehräämöhoidossa toteutetaan loppuun vauvalle sairaalassa aloitettu lääkehoito.

Vastasyntyneen vieroitusoireiden hoito

Vastasyntyneen vieroitusoireiden seurantaan käytetään Finneganin pisteytystä. Tämän avulla vieroitusoireita pystytään tarkkailemaan oirekohtaisesti. Vastasyntyneen saama kokonaispistemäärä ratkaisee, onko vieroitusoireiden lääkkeellinen hoito tarpeellinen. Vastasyntyneen vieroitusoireita hoidetaan aina myös lääkkeettömin keinoin. Näitä ovat esimerkiksi rauhallisen ympäristön ja tarpeellisen unen turvaaminen vauvalle. Myös kapalointi, tutin käyttö sekä syli helpottavat vieroitusoireisen vastasyntyneen oloa. Vastasyntyneen vieroitusoireet voivat pahimmillaan kestää useita viikkoja, jopa kuukausia. Toimenpidekivun hoitoon voidaan käyttää suun kautta annettavaa glukoosiliuosta osaston normaalikäytännön mukaan. On kuitenkin tärkeä muistaa, että suun kautta annettava glukoosiliuos ei ole yleisen levottomuuden tai itkuisuuden hoito.

Yhteystiedot:  Vastasyntyneiden tehohoitoyksikkö, puhelin 03 311 66123 toimisto

Lastenpsykiatria, Perhe ja pikkulapsipsykiatrian yksikkö

Päihdeongelmaisen odottavan äidin sekä syntyneen lapsen ja vanhempien vuorovaikutushoito

Päihdeongelmainen odottava äiti tulee pikkulapsipsykiatrian työryhmän potilaaksi lääkärin lähetteellä. Odotusaikana lähete voidaan laatia tulevan vanhemman nimellä, lapsen synnyttyä lähete laaditaan lapsen nimellä. Vanhemman tulee olla tietoinen ja halukas lähetteen laatimiseen ja hoidon tarpeen arvioon pikkulapsipsykiatrian työryhmässä. Lähettämisen syynä voivat olla seuraavat:

Odotusaikana tai lapsen vastasyntyneisyyskaudella nähtävissä äidissä

  • vauva ei ole äidin mielessä eikä ”synny” äidin mieleen
  • välinpitämätön, kielteinen tai vihamielinen suhtautuminen vauvaan ja odotukseen
  • tavanomaista vähemmän käytännön valmisteluja lapsen syntymään
  • voimakkaat pelot tai huolet vauvan, syntymän, äitiyden tai yhteisen vanhemmuuden suhteen
  • lapsella havaittu poikkeavuus tai vammaisuus odotusaikana, johon vanhemmalla on mahdollisesti vaikeutta sopeutua

Synnytyksen jälkeen

  • ero vauvasta esim. tehohoidon tai muun syyn takia, jolloin vanhemman ja lapsen suhde ei pääse tavanomaisella tavalla rakentumaan
  • äiti ei hoida tai käy katsomassa vauvaa sairaalassa
  • kotona äidin haluttomuus hoitaa vauvaa
  • lapsella todettu vammaisuus tai poikkeavuus, äidin haluttomuus/keinottomuus työstää tätä
  • vauva ei vastaa äidin odotuksia, pettymyksen tunteet vauvaa kohtaan
  • vauva hyvin itkuinen, äiti kokee hankalahoitoiseksi, vauvalla syömis- tai nukkumisongelmia
  • äidin ja vauvan vuorovaikutuksesta huolta, esimerkiksi
    • vauva passiivinen, vetäytyvä, ”liian helppo”, katse iloton, katsekontaktin välttelyä
    • äiti depressiivinen, apaattinen, katsekontakti vähäinen, puhe vauvalle vähäistä
    • fyysinen kosketus vähäistä tai epäsensitiivistä, yhdessäolon ilo puuttuu

Pikkulapsipsykiatrian työryhmässä toteutuva vuorovaikutushoito päihdeongelmaisen vanhemman kanssa ei yleensä ole riittävää ilman tiivistä yhteistyötä esim. lapsiperheiden sosiaalityöntekijän tai vanhemman hoitavan tahon kanssa. Pikkulapsipsykiatrinen työskentely toteutuu polikliinisesti tai kotikäynnein esim. 1,5 tuntia n. 1-2 viikon välein. Ensisijaisesti työskennellään keskustellen, toisinaan voidaan käyttää esim. vuorovaikutustilanteiden videointia ja muita erityisiä hoitomuotoja esim. ryhmäterapiaa. Työskentelyyn toivotaan osallistuvan esim. lapsi, äiti ja isä ja perheen kanssa sovitusti tai tarvittaessa muita lapsen läheisiä aikuisia.

Yhteystiedot: Pikkulapsipsykiatria, puhelin 03 311 69703 toimisto

Aikuispsykiatria

Raskaana olevan päihdehoito aikuispsykiatrian / akuuttipsykiatrian osastolla

Raskaana olevien huume- ja lääkevierotukset sekä opiaattikorvaushoidon aloitukset toteutetaan akuuttipsykiatrian osastolla 5. Osasto on päihdepsykiatrinen osasto, jossa kaikilla potilailla on jonkinlainen päihdeongelma.

Hoitoon hakeutuminen

  • raskaana oleva pääsee osastolle kiireellisenä jonon ohi viikon kuluessa, ei kuitenkaan päivystyksellisesti
  • jonotusaikana apua voi saada esim. Päiväperhosta tai oman kunnan päihdeyksiköstä
  • sairaalahoitoon tarvitaan lääkärin lähete. Lähetteenä voi toimia osastolle osoitettu sähköinen lähete tai paperilähete (Taysiin sisällä PSY-lehti) joko postitse osoitteella Tays / osasto APS5 Pitkäniemen sairaala 33380 Pitkäniemi tai faksilla  03-3116 3615
  • jatkohoitopaikan paikkavaraus ja maksusitoumus tulee olla järjestyksessä hoitoon tullessa

Hoidon suunnittelu

  • hoitojaksoa edeltää polikliininen hoidonsuunnittelu, johon kutsutaan myös puoliso/kumppani ja omaa sukulais- ja työntekijäverkostoa
  • hoidonsuunnittelussa sovitaan yksityiskohtaisesti hoitojakson sisällöstä ja informoidaan osaston toimintatavoista sekä sovitaan jatkohoidosta
  • mikäli puoliso/kumppani tarvitsee myös sairaalavieroitusta, voidaan pariskunnan hoito toteuttaa peräkkäisinä hoitoina osastolla APS5
  • potilaan kanssa tehdään päihdepsykiatrisen potilaan hoitosopimus (Taysin lomakerekisteri LP867a)

Osastohoitojakso

  • omahoitajan kanssa käsitellään mm. vieroitukseen ja raskauteen liittyviä kysymyksiä ja tunteita. Potilas osallistuu osaston normaaliin toimintaan, johon kuuluvat mm. puutarhaterapia ja osaston ryhmät joissa käsitellään mm. tavoitteita, muutosvaihetta, päihteiden vaihtoehtoja, kehon tunnistamista, vanhemmuutta
  • hoidon aikana on mahdollista käydä saatettuna äitiyspoliklinikalla tai neuvolassa ja hoitaa puhelimitse asioita. Lomia ei ole.
  • hoidon loppupuolella pidetään hoitoneuvottelu, jossa usein on mukana verkostoa, esim. jatkohoitotahoista

Osastohoidon jälkeen

  • potilas siirtyy jatkohoitopaikkaan oman avohoitotyöntekijän tai luotettavan sukulaisen saattamana. Loppulausunto lähetetään jatkohoitotahoille, myös terveyskeskukseen ja neuvolaan
  • mikäli raskaana oleva keskeyttää hoidon tai hoito keskeytyy hoitosopimusrikkomukseen (esim. päihteiden käyttö osastolla), ilmoitetaan asiasta Taysin päihdepsykiatrian poliklinikan vauvaperhetyöryhmään ja alueelliselle sosiaalityöntekijälle.

Yhteystiedot: Akuuttipsykiatrian osasto 5, puhelin 050 3278805 (jonohoitaja) tai 03 311 63590 toimisto