Tays / raskaus ja synnytys
Ohje terveydenhuollon ammattilaisille

Vastasyntyneen ensimmäisten elinpäivien tarkkailu vierihoito-osastoilla

0-2 vuorokauden seurannassa huomioidaan erityisesti:

Elintoiminnot

  • Hengityksen säännöllisyys ja laatu: normaalifrekvenssi 40–60 kertaa minuutissa, tauot korkeintaan 5–8 sekuntia. Periodinen hengitys on yleistä keskosilla, joskus myös täysaikaisilla.
  • Tarkkailtava limaisuutta ja sitä, rohiseeko nimenomaan syöttöjen yhteydessä (esofagusatresia ja fisteli).
  • Sydämen syke: säännöllisyys, normaalifrekvenssi 120–160 kertaa minuutissa
  • Jos lapsella on infektioriskitekijöitä, vastasyntyneen pulssia ja hengitystä seurataan erillisen ohjeen mukaan:
  • Ihon väri ja verenkierto, huomioi varhainen kellastuminen. vr, Coombs, bil, pvk.
  • Lämpötila on ensimmäisten vuorokausien aikana herkästi epävakaa, sitä seurataan, kunnes se normalisoituu.
  • Sairaalassaoloaikana lämpö mitataan kerran vuorokaudessa (normalisoitumisen jälkeen).

Imeminen ja pulauttelu

  • Vastasyntynyt imee rinnalla omaan tahtiinsa. Kannattaa tarkistaa, että vauvalla on hyvä imuote ja asento, vauva nieleskelee selkeästi (maidonnousun jälk.), vauva ei lipsu otteesta, imemisrytmi vaihtuu heruttelusta syviin pitkiin imuihin ja välillä vauva pitää taukoa.
  • Pulautteluherkkyys on ensimmäisenä päivänä tavallista ja vauva pulauttelee herkästi lapsivettä.

Eritys

  • Virtsaaminen 48 tunnin ikään mennessä, virtsan tulon seuranta myöhemminkin, jotta voidaan olla varmoja riittävästä nesteen saannista. Märkien vaippojen lukumäärä 0–24 tunnin iässä on keskimäärin kaksi, 72–96 tunnin iässä viisi ja 7 vrk iässä seitsemän. Kansainvälisten suositusten mukaan onnistuneessa imetyksessä vastasyntynyt virtsaa vähintään kuusi kertaa vuorokaudessa neljän päivän ikään mennessä. Pojilla huomioidaan virtsasuihkun voima ja laatu.
  • Uloste 24–48 tunnin ikään mennessä. Mekoniumia 2–3 vuorokauden ikään, sitten vihertävän kautta keltaisiin ulosteisiin. Täysimetyksessä on varmistuttava lapsen riittävästä ravinnonsaannista: ulosteiden normaalilukumäärä 0–24 tunnin iässä on keskimäärin kolme, 72–96 tunnin iässä neljä ja 7 vrk iässä kuusi /vrk. Kansainvälisten suositusten mukaan onnistuneessa imetyksessä vastasyntynyt ulostaa vuorokauden iän jälkeen ainakin kolme kertaa vuorokaudessa neljän päivän ikään mennessä.

Paino

  • Paino laskee täysiaikaisilla 5–7 % syntymäpainosta, syy on solujen ulkoisen vesipitoisuuden pieneneminen ja suolen tyhjeneminen. Vauvan paino ei saisi laskea yli 10%.
  • Paino on yleensä matalin noin kolmen vuorokauden iässä, takaisin syntymäpainossa 7–14 vuorokauden iässä.
  • Vierihoito-osastolla vauva punnitaan päivittäin.

Yleisvointi

  • Lihasvoima ja jaksaminen yleensä, täristely, vapina yms.
  • Vireys, seuraaminen, tyytyväisyys; unta paljon, josta 70 % REM-unta (rapid eye movement) tyypillistä lihasliikkeet, epätasainen hengitys, heräily helposti.
  • Yliaikaiset hereillä enemmän, ennenaikaiset nukkuvat runsaammin.
  • Lapsi alkaa tarkkailla ympäristöä vähitellen pidempiä ajanjaksoja.
  • Vauvan paras paikka on vanhemmilla ihokontaktissa, sillä siinä hän kokee turvallisuutta ja läheisyyttä ja saa heti tarpeisiinsa vastauksen.
  • Rinnasta saatava maitomäärä lisääntyy ja vastaa vauvan tarpeita vain, jos vauva saa imeä rintaa aina kun hän haluaa.

Verensokeriseuranta

Verensokereita seurataan vierihoito-osastolla 3 x 4 tunnin välein tai lastenlääkärin ohjeen mukaan. Verensokeriseurannan saa lopettaa, jos lapsi syö hyvin ja kaikki arvot ovat yli 3.0. Tapauskohtainen harkinta on tärkeää.

Verensokereita seurataan:

  • raskaudenaikainen insuliinihoito äidillä, ei tablettihoitoinen
  • äidin BMI > 35 kg/m2
  • sp < 2500 g tai alipainoinen lapsi, paino alle – 2 SD
  • sp > 4500 g tai ylipainoinen lapsi, paino yli 2 SD
  • asfyktiset lapset lääkärin arvion mukaan
  • ennenaikaiset (< 37 rv)
  • kaksoset, jos painoero 25 % tai yli
  • äidillä verenpainelääkitys (beetasalpaaja tai labetaloli)
  • äidillä Na-valproaattilääkitys (esim. Absenor®, Deprakine®)

Kaikista matalista verensokeriarvoista (alle 2.6 ) on ilmoitettava lastenlääkärille.

Istukan suhteellinen paino

Jos istukan suhteellinen painoprosentti on yli 25, tutkitaan vauvan virtsasta proteiini stixillä. Mikäli näyte on vahvasti positiivinen (++/+++), tutkitaan veren albumiini, jonka mukaan jatkohoito. Näytteen ottaa mieluiten lääkäri, se voidaan tutkia myös kantapäänäytteestä, mutta tulos on epävarmempi

2 vrk:n jälkeen seurannassa huomioitava edellisten lisäksi:

  • yleisvointi; syöminen, eritys, vireys yms. kuten edellä
  • iho: 2–3 vrk:n iässä näppylöitä, laikkuja ja punotusta: ns. toksinen eryteema, vaaraton, häviää muutamassa päivässä eikä ennusta tulevia iho-ongelmia.

Kellastuminen

Keltainen väri johtuu elimistöön, myös ihoon kertyneestä keltaisesta bilirubiinista, joka on hemoglobiinin hajoamistuote.

  • Miksi runsaasti bilirubiinia?
  • Hb 170–210 g/l, huom. punakkuus, sikiökautisten punasolujen elinikä lyhyt, joten bilirubiinin tuotto on runsasta ja lapsen maksa on tottumaton käsittelemään bilirubiinia.
  • Suoliston lapsenpihka sisältää bilirubiinia, jota voi imeytyä uudelleen, varsinkin jos lapsi ulostaa harvoin.
  • Aikataulu:
    • seurattava varhaista kellastumista tarkoin (alle 2 vrk:n iässä)
    • 2 vrk:lta lähtien joka toinen vastasyntynyt on keltainen, keskoset useimmin
    • keltaisuus on voimakkain noin 3–4 vrk:n iässä
    • normaali ihon väri palautuu 7–10 vrk:n iässä, keskosilla myöhemmin
  • Ihobilirubinometrillä seurataan lievää kellastumista Bilicheck 270 asti
  • 5–8 % tarvitsee sinivalohoitoa, jolla nopeutetaan bilirubiinin poistumista.

Ravinnon saanti

  • Ravinnonsaannissa on kiinnitettävä huomiota siihen, että vauvan imemisote rinnasta on oikea, jotta hän saa rinnasta maitoa, sekä siihen, että vauva nielee maidon.
  • Syöttöpunnituksia käytettäessä on huomioitava, että yksittäisillä punnituksilla ei ole merkitystä, on varmistuttava vuorokauden kokonaismaitomäärästä. On myös huomioitava maidon laatu. Etu- ja takamaito ja kolostrum ovat tiheydeltään ja ravintoarvoltaan erilaisia eli syöttöpunnituksiin tarkasti harkintaa!
  • Tärkeintä on antaa vauvan imeä rintaa oman tarpeensa mukaan.
  • Lastenlääkärin tarkastus noin kahden vuorokauden iässä, ellei vointi edellytä aikaisempaa tarkastusta.
  • Mikäli vauva ei ime, on vaisu tai muuten poikkeavasti oireileva, on heti esitettävä asia lastenlääkärille!

Lisäruoka vierihoito-osastolla

  • Oman äidin tuoremaito on parasta ja ensisijaista ravintoa vastasyntyneelle.
  • Jos tarvitaan lisäruokaa, annetaan luovutettua rintamaitoa, jos äiti antaa siihen luvan.
  • Sairaalassa ei pääsääntöisesti anneta korviketta.
  • Nälkäinen lapsi imee usein ja mielellään rintaa, mikä taas nopeuttaa maidoneritystä.
  • Tehtävämme on positiivisesti tukea, neuvoa ja kannustaa äitiä imettämään, ettei annettaisi turhaan lisämaitoa.
  • Lisämaidon tarve arvioidaan yksilöllisesti.

Lisämaitoa voivat tarvita:

  • Raskauden kestoon nähden pienipainoiset vauvat (kuiva, laiha, ihon kimmoisuus alentunut) → seuraa virtsaamista: ainakin kolmet kosteat vaipat/vrk.
  • Vauvat, joiden verensokeri alle 2.6 mmol/l
  • Kaksoset
  • Syntymäpaino alle 2500 g tai alipainoinen lapsi, paino –2SD
  • Syntymäpaino yli 4500 g tai ylipainoinen lapsi, paino +2SD
  • Ennenaikaisesti syntynyt lapsi, RV<37
  • Nälkäinen lapsi; imetetään vauvantahtisesti ja muistetaan ihokontaktin merkitys 
  • Kannattaa kokeilla äidiltä lypsämistä, jos epäillään, ettei vauva jaksa imeä tehokkaasti. Ensisijaista ravintoa on aina oman äidin maito ja lisämaito kannattaa antaa joko mukilla tai ruiskulla
  • Vauvat, joiden äiti on huonokuntoinen.

Jos vauva imee huonosti lastenlääkärin tarkastus nopeasti, mahdollinen sairaus syynä (infektio, sydänvika ym.)

Kirjallisuutta

1. Vuohelainen T, Ojala R, Virtanen A, Holm P, Tammela O. Predictors of delayed first voiding in newborn. Acta Paediatrica 2008;97:904-908

2. Nommsen-Rivers LA, Heinig MJ, Cohen RJ, Dewey KG. Newborn wet and soiled diaper counts and timing of onset of lactation as indicators of breastfeeding inadequacy. J Hum Lact 2008 Feb;24(1):27-33.

3. International Lactation Consultant Association. Clinical guidelines for the establishment of exclusive breastfeeding. Raleigh NC: International Lactation Consultant Association; 2005