Tays
Ohje terveydenhuollon ammattilaisille

Terveyttä edistävä ravitsemus

Riittävä ravinnonsaanti on terveyden, sairaudenhoidon ja kuntoutuksen perusta. Ruoka on myös osa perusturvaa, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin sekä mielihyvän lähde.

Ruoan valinnalla on juuret ihmisen ja hänen lähipiirinsä kulttuurissa tai uskonnossa. Ruoka ja syöminen ovat myös henkilökohtainen aistikokemus, hyvän mielen ja elämysten tuottaja. Ravitsemuksen keinoin terveyttä edistetään kokonaisvaltaisesti solutasolta yhteisölliseen hyvinvointiin. Ohjauksen lähtökohtana on asiakkaan arvojen ja valintojen kunnioittaminen.

Terveyttä edistävät ruokavalion linjaukset löytyvät tutkimusnäytön pohjalta laadituista suomalaisista ravitsemussuosituksista. Ruokatottumusten korjaaminen suositusten mukaisesti ehkäisee sairastumista muun muassa tyypin 2 diabetekseen, sydän- ja verisuonisairauksiin sekä muistisairauksiin. Suositusten käytännön ratkaisut voidaan räätälöidä siten, että jokaiselle löytyy oma tapa syödä terveellisesti. Eri alojen ammattilaiset voivat kukin osaltaan tukea niin yksilötason kuin yhteisötason ravitsemusvalintoja terveyttä edistävään suuntaan.

Pirkanmaan alueellinen ravitsemustyöryhmä on laatinut alueellisen ravitsemussuunnitelman, jossa on yhteisötason toimintatavoitteita ja toimenpide-ehdotuksia eri väestöryhmien ravitsemuksen edistämistä varten.

Ravinnontarve vaihtelee – muuttuuko ravinnonsaanti?

Ravinnontarve vaihtelee iän, sukupuolen, fyysisen aktiivisuuden, terveydentilan sekä sairauden, sen hoidon tai kuntoutuksen mukaan. Sairastuminen, vammautuminen tai hoito voi muuttaa ravintoaineiden tarvetta, imeytymistä, hyväksikäyttöä ja erittymistä. Maku- ja hajuaisti sekä ruokahalu saattavat huonontua. Lisäksi sairaus usein verottaa potilaan kykyä huolehtia syömisestään. Nämä tilanteet altistavat vajaaravitsemukselle, joka vaikeuttaa paranemista. Epätasapainoinen ruokavalio saattaa johtaa myös lihomiseen ja sen myötä altistaa vakaville sairauksille, vaikeuttaa hoitoa ja heikentää elämänlaatua.

Vajaaravitsemusvaaran tunnistaminen ja varhainen puuttuminen

Pulmien ehkäisyn kannalta olennaista on osata ennakoida, tunnistaa lihomis- tai vajaaravitsemusvaarassa olevat henkilöt, ottaa pulmat puheeksi ajoissa, arvioida ravitsemushoidon ja -ohjauksen tarpeet sekä järjestää ohjausta ja apua. Tavoitteisiin pääsyä nopeuttaa asiakkaan kanssa yhdessä tehty ravitsemushoitosuunnitelma.

Terveyttä edistävä ravitsemus osana muuta hoitoa

Ravitsemuspulman tunnistamisesta lähtien potilaan lisäksi ravitsemushoitoprosessiin osallistuu monia ammattilaisia. Ravitsemushoito on kiinteä osa muuta hoitoa. Sen tavoitteet, keinot, tulokset ja jatkosuunnitelmat tulee kirjata potilastietojärjestelmiin. Tarvitaan yhteisiä pelisääntöjä, vaikuttavia menetelmiä, ravitsemushoidon seurantaa, ajantasaista viestintää sekä sektorirajat ylittävää yhteistyötä.

Yksilötason ravitsemushoidossa toteutuksen avainhenkilö on useimmiten potilas itse. Hän ja hänen läheisensä saattavat tarvita ohjausta ja tukea. Oikea ja asiakkaan tietotarpeisiin vastaava ravitsemusohjaus on osa potilasturvallisuutta ja laadukasta hoitoa. Tukena käytetään ajantasaista, arvioitua ja asiakkaalle soveltuvaa aineistoa.

Ravitsemusasiantuntijalta apua

Kun ruokavalintoihin tai ravitsemuskysymyksiin on syytä paneutua tavanomaista syvällisemmin, apua on saatavilla terveyskeskuksen, työterveyshuollon tai sairaalan ravitsemusterapeutilta. Laillistetut ravitsemusterapeutit ovat yliopistokoulutettuja ravitsemuksen asiantuntijoita ja laillistettuja terveydenhuollon ammattihenkilöitä (erotuksena mm. ravintoterapeutteihin). Työterveyshuollossa toimii myös työterveyshuollon asiantuntijatutkinnon suorittaneita ravitsemusterapeutteja.

Muutamassa Pirkanmaan kunnassa on oma toimenhaltija, mutta useimmissa palvelut on järjestetty ostopalveluina. Ravitsemusterapeuttien toimenkuvat, työaika, lähetekäytännöt ja potilasmaksut vaihtelevat kunnittain. Erikoissairaanhoidossa ravitsemusterapeutit toimivat yhteistyössä eri erikoisalojen moniammatillisten hoitotiimien kanssa ja ovat erityisesti perehtyneet vastuualueittensa potilaiden ravitsemushoitoon.

Potilaan ravitsemushoito ja ohjaus jatkuu erikoissairaanhoidon jälkeen perusterveydenhuollossa, jolloin ravitsemushoidon tuki voi siirtyä perusterveydenhuollon ravitsemusterapeutille. Osa ohjauksesta on järjestettävissä myös ryhmämuotoisena.

Ruokapalvelut tukena

Terveyskeskusten ja sairaaloiden ruokapalvelut suunnittelevat ja toteuttavat asiakaskuntansa ateriapalvelut eri väestöryhmille laadittujen suomalaisten ravitsemussuositusten ja joukkoruokailusuositusten pohjalta. Erityistarpeet otetaan huomioon muun muassa erityisruokavalioiden muodossa. Ruokapalvelujen suunnittelu ja toteutus on kuitenkin monialaista yhteistyötä, joka toteutuu toivotusti, kun jokainen palveluketjun osapuoli osaa oman tehtävänsä asiakkaan tarpeen arvioinnista ja palvelun tilauksesta ateriapalvelutilanteeseen saakka.

Mistä lisätietoa?

Ravitsemuksesta on tarjolla runsaasti eritasoista tietoa. On tärkeää arvioida lähteen ja tiedon luotettavuus. Terveydenhuollon ammattihenkilöiden ammattietiikkaan kuuluu, että hoidossa pitäydytään tutkimusnäyttöön perustuviin suosituksiin tai erikseen sovittuihin hoitokäytäntöihin. Pirkanmaan sairaanhoitopiiri järjestää ravitsemuskoulutusta eri teemoista sekä kaikille avoimena että eri ammattiryhmille kohdennettuna. Ajankohtainen tarjonta on nähtävänä sähköisestä koulutuskalenterista.