Psykoottisuus ja traumatausta

Pitkäaikaisen tai vakavan fyysisen tai henkisen väkivallan tai kaltoinkohtelun – esimerkiksi koulukiusaaminen, perheväkivaltakokemukset, seksuaalinen hyväksikäyttö – kohteeksi joutuminen aiheuttaa usein elämänmittaisia muutoksia henkilön käyttäytymis- ja ajattelumalleihin. Tällaisten kokemusten tunnistamiseksi tarvitaan tarkkaa elämäntarinan tutkimista. Nämä kokemukset saattavat olla hyvin tuskallisia ja siksi vahvan suojauksen, kuten dissosiaation, takana.

Epidemiologiset tutkimukset ovat osoittaneet selkeän yhteyden traumaattisten kokemusten (II-tyypin trauma) ja psykoottisen oireilun välillä. II-tyypin traumalla tarkoitetaan pitkittynyttä traumaattista, toistuvaa kokemusta, I-tyypin traumalla kertaluontoista, äkillistä kokemusta. Mahdollinen traumatausta on syytä pitää mielessä koko psykoosin tutkimus- ja hoitoprosessin ajan. On tärkeää selvittää traumataustaa potilaan ja hänen omaistensa kanssa ja on oltava riittävä valmius traumaperäisen oireilun tunnistamiseen hoidon alusta alkaen.

On myös tärkeää olla selvillä trauman pitkäaikaisoireiden merkityksestä erityyppisen oireilun ja diagnoosiryhmien taustalla. Selvittelyssä on suositeltavaa käyttää apuna erilaisia traumamittareita – esimerkiksi DES, S.D.Q.-20, TAQ, DDIS jotka antavat laadullista, ei niinkään pistemääriin nojaavaa tietoa. Kun traumataustaa epäillään, kannattaa kertyvien tietojen lisäksi kiinnittää huomiota harha-aistimusten luonteeseen ja sisältöihin. Potilasta pitää kuunnella tarkkaan ja osata lukea myös rivien välistä. Myös taudinkuvan epätyypillisyys voi toimia johtolankana.

Dissosiatiiviseen tilaan voivat viitata seuraavat seikat:

  • Potilaan anamneesissa on toistuvaa, vakavaa traumatisoitumista.
  • Potilaalla voi olla useita persoonallisuuden dissosiatiivisia osia, joilla on toisistaan erilaiset tehtävät ja ilmiasut.
  • Tyypillistä on dissosiatiivisten tilojen vaihtelu, jolloin tietyt ärsykkeet (triggerit) laukaisevat traumakokemuksen tunkeutumisen mieleen ja aikuinen henkilö voi hetkessä käyttäytyä kuin pieni lapsi.
  • Dissosiaatiossa voidaan elää trauma-aikaa eli traumaattinen menneisyys koetaan nykyisyytenä. Yksi keskeisimmistä dissosiaation oireista on vierauden tunne: henkilö on tietoinen ajatuksista ja tapahtumista, mutta nuo kokemukset eivät ikään kuin tunnu kuuluvan hänelle.
  • Sekä psykoosissa että dissosiaatiossa potilas voi kuulla ääniä.