Hengityslaitteiden käytön hygienia

Hengityslaitehoito voi olla lyhyt- tai pitkäkestoista. Leikkauksen aikaiseen lyhytkestoiseen anestesiakonehoitoon ei yleensä liity merkittäviä infektio-ongelmia, vaan ventilaattoripneumonia on erityisesti tehohoitopotilaiden infektioriski.

Itse hengityslaitteen ei katsota olevan infektion lähteenä, mutta letkustossa olevat nebulisaattorit saattavat kontaminoitua, ja ovat myös aiheuttaneet epidemioita. Välineiden kunnollinen puhdistus ja käyttökohteen mukaan desinfektio tai sterilointi ovat tärkeitä infektion torjuntamenetelmiä. Sterilointi tehdään ennen immunosuppressiopotilaalle annettavaa hengityslaitehoitoa.

Hengityslaitteen sisään- ja uloshengitysyksikkö desinfioidaan jokaisen potilasvaihdon yhteydessä. Suositellaan käytettäväksi kertakäyttöisiä, potilaskohtaisia hengityslaiteletkuja, jotka vaihdetaan vain, jos niihin kertyy makroskooppista eritettä. Tiheän letkujen vaihdon on todettu olevan pneumonian riskitekijä. Hengityslaitteen letkustoja ei tarvitse rutiininomaisesti vaihtaa useammin kuin 7 vrk:n välein. Mikäli käytetään monikäyttöisiä hengityslaiteletkustoja, ne desinfioidaan viikon välein ja käytön jälkeen. Letkut huolletaan aina jokaisen potilaan jälkeen, huolimatta siitä ajasta, kuinka kauan potilas on ollut hengityslaitteessa. Jos hengityslaitteiston osia joudutaan huuhtomaan, käytetään steriiliä vettä.

Letkuston ja potilaan välissä käyttää lämpökosteusvaihtajaa, jolloin ei hygieniasyistä tarvita erillistä kostuttajaa tai nesteenkerääjää ja letkuston runsas bakteerikolonisaatio estyy. Käytettäessä letkustossa aktiivikostuttajaa ja nesteenkerääjää, tulee huomioida, ettei kondensoitunut vesi pääse esim. potilaan kääntämisen yhteydessä valahtamaan potilaaseen. Kostuttimet ja suodattimet ovat kertakäyttöisiä ja potilaskohtaisia.

Hengityslaitteet likaantuvat helposti hoidon yhteydessä lima- ja veriroiskeilla, niiden päälle kertyy pölyä jne. Eritetahrat poistetaan desinfektioaineella. Likaantuneet letkut ja muut osat vaihdetaan tai pestään koneen käyttöoppaan mukaisesti.

Potilaan ihon tai limakalvon kanssa kosketuksissa olleet laitteet ja välineet desinfioidaan tai vaihdetaan jokaisen potilaan välillä.

Käsien desinfektio on ehdottoman välttämätöntä myös ennen hengityslaitteen osien koskettamista ja niiden koskettamisen jälkeen.

Käytössä olevia desinfektiomenetelmiä

Pesukone

Pestävät välineet asetellaan instrumentti- ja anestesiakoneisiin siten, että ne puhdistuvat hyvin ja vesi menee niiden lävitse. Hengityslaitteiden osat ovat pesukonepesun jälkeen riittävän puhtaita takaisin käyttöön.

Välineet desinfioidaan uudelleen ennen käyttöä, jos niitä ei kahden vuorokauden aikana oteta käyttöön eikä niitä ole steriloitu.

Pesun jälkeen kuivaus on tärkeää, sillä välineisiin jäävä vesi kontaminoituu helposti ilmassa ja ympäristössä olevilla mikrobeilla. Pesukoneessa desinfioidaan ne osat, jotka kestävät +85 -asteista vettä.

Huuhtelu- ja desinfektiokone

Osastoilla on käytössä hoitovälineiden desinfiointiin tarkoitettuja huuhtelu- ja desinfektiokoneita. Niissä pesuvaihe on niin lyhytkestoinen, että kuivunut lika ei ehdi pesuvaiheen aikana puhdistua. Siksi huuhtelu- ja desinfektiokoneessa huollettavat välineet eivät saa kuivua ennen koneeseen laittoa.

Kaikissa koneissa ei ole hengityslaitteille tarkoitettuja välinekoreja eikä pesuohjelmia. Jos näissä koneissa desinfioidaan hengityslaitteita, tulee varmistua, että vesi pääsee esteettä niistä lävitse eivätkä välineet ehdi kuivua ennen käsittelyä. Tämän käsittelyn jälkeen hengityslaitteiden osat lähetetään jatkokäsiteltäviksi välinehuoltokeskukseen. Huuhtelu- ja desinfektiokonepesu korvaa kemiallisen desinfektion (liotuksen desinfektioliuoksessa).

Käytössä olevat kemialliset desinfektioaineet

Desinfektioaineita käytetään silloin, kun automaattisia pesu- tai huuhtelukoneita ei osastolla ole. Taysissa on käytössä kloori 5000 ppm, liotusaika yksi tunti tai Erisan Oxy + 5 %, liotusaika 15 min. Ennen välinehuoltokeskukseen lähettämistä välineet desinfioidaan ja huuhdellaan osastolla.

Sterilointi

Suurin osa hengityslaitteitten osista kestää autoklaavisteriloinnin ainakin ns. kumiohjelmalla. Valmistajan ohjeita noudatetaan steriloinnin suhteen. Välineiden sterilointi tehdään ennen immunosuppressiopotilaalle annettavaa hengityslaitehoitoa.

Yleisiä näkökohtia

Laitehuoltajalle annetaan aina desinfioitu kone. Teho- ja anestesiakoneet huolletaan kerran vuodessa.

Muuta erityistä

Todetusta infektiosta tehdään sairaalainfektioilmoitus sairaalainfektio-ohjelmaan (SAI).

Seinähapen antamisen hygienia

Seinähapella tarkoitetaan tässä lisähapen antoa happimaskilla tai -viiksillä. Tätä varten vuoteiden seinäpäädyssä on hapenantolaite, jossa välineistö on suojattuna ja käyttövalmiina.

Seinähapella voidaan antaa potilaalle lisähappea lyhyitä aikoja. Lyhytaikaisessa lisähapenannossa ei kostutusta tarvita, koska nenänielun limakalvo on kostuttamassa normaalilla tavalla hengitysilmaa. Tällä menetelmällä potilas hengittää pääasiassa huoneilmaa ja sisään hengitysilman happipitoisuus on n. 30 %.

Jos potilas tarvitsee lisähappea useita tunteja, on hengitysilman lämmittämiseksi ja kostuttamiseksi käytössä erikoislaitteita, joilla voidaan säätää haluttu kosteusprosentti. Kostuttajia on aina käytettävä, jos potilas on intuboitu tai trakeostomoitu, koska nenän luonnollinen kostutus ohitetaan

Välineistön desinfektio

Käytön jälkeen ja aina potilaskohtaisesti välineistö huolletaan, desinfioidaan ja tarvittaessa steriloidaan. Kertakäyttöistä, tehdaspuhdasta happiletkua on saatavana metritavarana sairaalatarvikevarastosta. Hapenkostutuspullon tilalla käytetään metallista liitintä. Metallinen letkunliitin ja muut suukappaleet irrotetaan, pestään pesukoneessa tai liotetaan desinfektioliuoksessa ja lähetetään välinehuoltokeskukseen. “Viikset”, happiletku ja happimaski ovat potilaskohtaisia.

Päivittäinen siivous

Mittaristosta pyyhitään pölyt kuten muiltakin huoneen pinnoilta tavallisella pesuaineella.

Muuta erityistä

Jos potilas saa hengitystieinfektion, tehdään siitä sairaalainfektioilmoitus (SAI).