|
Taudinaiheuttaja
|
Varotoimiluokka
|
Erityishuomioita
|
|
Clostridium difficile
|
Kosketusvarotoimet
|
|
|
Enterorokko
|
Tavanomaiset varotoimet
|
|
|
ESBL E-coli
ESBL-Klebsiella
|
Tavanomaiset varotoimet
Kosketusvarotoimet
|
|
|
Hepatiitti A
|
Tavanomaiset varotoimet
Vaippaikäisillä tai inkontinenteillä Kosketusvarotoimet
|
|
|
Hepatiitti B ja C
|
Tavanomaiset varotoimet
|
Katso myös Veritapaturmaohje
|
|
Herpes simplex
|
Tavanomaiset varotoimet
|
|
|
HIV
|
Tavanomaiset varotoimet
|
Katso myös Työperäinen HIV-altistuminen
|
|
Listeria
|
Tavanomaiset varotoimet
|
Ei tartuntariskiä potilaasta. Tartunta tapahtuu listerialla kontaminoituneiden elintarvikkeiden välityksellä.
|
|
MRSA
|
Kosketusvarotoimet
|
|
|
Parvorokko
|
Tavanomaiset varotoimet
|
Kliinisen parvorokon vaiheessa viruksen erittyminen on lakannut eikä potilas enää ole tartuttava. Työntekijään ei kohdistu erityistä tartuntariskiä parvorokkoa sairastavasta potilaasta.
Poikkeuksen muodostavat potilaat, joilla on aplastinen anemia tai immuunipuutos. Silloin tartuntaa hengitystie-eritteiden välityksellä pidetään mahdollisena, joten potilaat hoidetaan pisaravarotoimin. Raskaana olevalta työntekijältä määritetään tuolloin parvovirus-vasta-aineet ja mikäli ne ovat negatiiviset, ei raskaana olevan työntekijän tule osallistua tällaisen potilaan hoitoon.
Parvorokkoepidemian yhteydessä selvitetään raskaana olevan työntekijän parvovirus-vasta-aineet ja selvityksen ajaksi hänet siirretään pois työpisteestä, jossa epidemiaa esiintyy. Mikäli vasta-aineet ovat negatiiviset, siirretään työntekijä toiseen työpisteeseen epidemian ajaksi.
|
|
Sikotauti
|
Pisaravarotoimet
|
Erityistoimenpiteitä raskaana oleville ei tarvita, jos työntekijä on sairastanut sikotaudin tai hänet on rokotettu (kaksi MPR-rokotusta).
MPR-rokotusta ei saa ottaa raskauden aikana (rokote sisältää elävää heikennettyä virusta).
Kaikilla työtekijöillä tulee MPR -rokotussuoja olla kunnossa, joten rokottamaton ei-immuuni työntekijä rokotetaan MPR-tauteja vastaan raskauden jälkeen.
Altistuksen jälkeistä profylaksia ei ole käytössä. Altistuksen jälkeen ei-immuuni työntekijä pidätetään potilastyöstä 12 vuorokautta altistuksesta siihen asti kunnes viimeisestä altistuksesta on kulunut 26 vuorokautta.
|
|
Sytomegalovirusinfektio
|
Tavanomaiset varotoimet
|
|
|
Toksoplasma
|
Tavanomaiset varotoimet
|
Ei tartuntariskiä potilaasta. Tartunta tapahtuu toksoplasmaa sisältävästä kissan ulosteesta/maaperästä tai huonosti kypsennetystä lihasta
|
|
Tuberkuloosi
|
Tavanomaiset varotoimet
Tarvittaessa Ilmavarotoimet
|
Katso ohjeet: Tuberkuloosiohjeet
|
|
Tuhkarokko
|
Ilmavarotoimet
|
Erityistoimenpiteitä raskaana oleville ei tarvita, jos työntekijä on sairastanut tuhkarokon tai hänet on rokotettu (kaksi MPR-rokotusta).
MPR-rokotusta ei saa ottaa raskauden aikana (rokote sisältää elävää heikennettyä virusta).
Kaikilla työntekijöillä tulee olla MPR -rokotussuoja kunnossa, joten rokottamaton ei-immuuni työntekijä rokotetaan MPR-tauteja vastaan raskauden jälkeen.
Raskaana olevan työntekijän, joka ei ole sairastanut tuhkarokkoa ja jota ei ole rokotettu, ei tule osallistua tuhkarokkopotilaan hoitoon. Mahdollisen epidemian yhteydessä ei-immuunin raskaana olevan työntekijän työstä pidättäminen tulee kyseeseen. Mikäli tällainen työntekijä altistuu tuhkarokolle, tarkistetaan tuhkarokkovasta-aineet pikaisesti ja mikäli ne ovat negatiiviset, suositellaan immunoglobuliiniprofylaksiaa. Profylaksia on tehokkain 72 tunnin sisällä altistuksesta annettuna, mutta se voidaan antaa aina seitsemän vuorokautta altistuksesta asti.
Altistunut ei-immuuni työntekijä pidätetään työstä viiden vuorokauden kuluttua altistuksesta siihen asti, kunnes viimeisestä altistuksesta on kulunut 21 vuorokautta.
|
|
Tulirokko
|
Tavanomaiset varotoimet
Ensimmäisen antibioottihoitovuorokauden ajan Pisaravarotoimet
|
|
|
Vauvarokko
|
Tavanomaiset varotoimet
|
|
|
Vesirokko ja vyöruusu
|
Vesirokko-, yleistynyt vyöruusu- ja immuunipuutteiset vyöruusupotilaat: Ilmavarotoimet
Tavanomainen vyöruusu: Kosketusvarotoimet
|
Erityistoimenpiteitä raskaana oleville ei tarvita, jos työntekijä on sairastanut vesirokon tai hänet on rokotettu sitä vastaan (kaksi annosta).
Mikäli raskaana oleva työntekijä, joka ei ole sairastanut vesirokkoa ja jota ei ole rokotettu, altistuu vesirokolle tai vyöruusulle, tarkistetaan vesirokko- vasta-aineet pikaisesti. Mikäli ne ovat negatiiviset, aloitetaan 7 - 9 vrk kontaktista asikloviiri-estohoito 800 mg x 5, seitsemän päivän ajaksi.
Raskauden aikana vesirokkorokotus on vasta-aiheinen (elävä heikennetty virus). Työntekijän, joka ei ole sairastanut vesirokkoa, tulee ottaa vesirokkorokotus (kaksi annosta), joten vasta-aineet tarkistetaan raskauden jälkeen ja mikäli ne ovat edelleen negatiiviset, työntekijä rokotetaan vesirokkoa vastaan tuolloin.
Ei-immuuni työntekijä pidätetään potilastyöstä alkaen kahdeksan vuorokautta ensimmäisestä altistuksesta aina siihen asti kunnes on kulunut 21 vuorokautta viimeisestä altistuksesta.
|
|
Vihurirokko
|
Pisaravarotoimet
|
Erityistoimenpiteitä raskaana oleville ei tarvita, jos työntekijä on sairastanut vihurirokon tai hänet on rokotettu (kaksi MPR-rokotusta tai vihurirokkorokotus).
MPR-rokotusta ei saa ottaa raskauden aikana (rokote sisältää elävää heikennettyä virusta).
Kaikilla työntekijöillä tulee olla MPR -rokotussuoja kunnossa, joten rokottamaton ei-immuuni työntekijä rokotetaan MPR-tauteja vastaan raskauden jälkeen.
Mikäli raskaana oleva työntekijä ei ole saanut MPR- tai vihurirokkorokotusta eikä hän ole sairastanut vihurirokkoa, ei hänen tule osallistua vihurirokkopotilaan hoitoon. Altistustilanteessa immunoglobuliinihoidosta ei ole todettu hyötyä. Vihurirokkovasta-aineet tarkistetaan siinä tapauksessa oireettomilta neljän viikon kuluttua altistuksesta ja jos ilmaantuu ihottumaa.
Jos ei-immuuni työntekijä altistuu vihurirokolle, hänet pidätetään potilastyöstä alkaen seitsemän vuorokautta altistuksesta siihen asti, kunnes viimeisestä altistuksesta on kulunut 21 vuorokautta.
|
|
VRE
|
Kosketusvarotoimet
|
|