Usein kysyttyjä kysymyksiä COVID-19-infektiosta

Milloin epäilen COVID-19-infektiota?

Jos potilaalla on tyypilliset COVID-19-oireet ja laboratoriolöydökset, eikä muu syy ole ilmeinen. Etenkin, jos hän on matkustanut Suomen ulkopuolella tai leviämisvaiheessa olevassa sairaanhoitopiirissä viimeisen 14 vuorokauden aikana, tai hänellä on tiedossa oleva COVID-19-altistus edeltävän 14 vuorokauden aikana. Altistusilmoitus Koronavilkusta lisää todennäköisyyttä infektiivisesti oirevilla. Listat riskimaista löydät viranomaisten sivuilta.

Lisätietoa: Lääkärille -> 2.1. Kenellä epäillään COVID-19-infektiota

Lisätietoa: THL/matkustaminen

Keneltä COVID-19-näyte otetaan?

Näytteenotto on osa epidemiologista seurantaa, eli näyte otetaan kaikista akuuttiin hengitystieinfektioon sairastuneista henkilöistä. Näytteenottopäätös tehdään Acutassa potilaan ilmoittautuessa, tai myöhemmin missä tahansa hoidon vaiheessa tai hoitopaikassa, mikäli infektio-oireilu alkaa tai huomataan näytteen jääneen ottamatta.

Henkilöistä, joiden oirekuva ja muu tilanne herättää lääkärin perustellun epäilyn COVID-19-infektiosta, kirjataan tämän lisäksi U07.2-diagnoosikoodi ja noudatetaan tiukempia varotoimia.

Lisätietoa: Lääkärille -> 2.4.1 Näytteenottokriteerit

Mistä ja miten COVID-19-näyte otetaan?

Yleensä COVID-19-nukleiinihaponosoitus tutkitaan hengitystie-eritteistä. Tyypillisimmin ylähengitysteistä, joko nenänielusta tai nielusta. Nenänielunäytteellä on keskimäärin hieman parempi osuvuus. Nukleiinihappoa voidaan tutkia myös alahengitystienäytteistä (yskös- tai BAL-näyte), ja poikkeustapauksissa infektiolääkärin harkinnan mukaan esim. ulosteesta.

Lisätietoa: Hoitotyöntekijöille -> 4.1 Respiratoriset näytteet

Kuinka luotettava COVID-19-näyte on?

Nenänielusta otettavan näytteen herkkyys riippuu näytteenottotekniikasta, sekä näytteenoton ajankohdasta suhteessa potilaan oireiden alkuajankohtaan. Nenänielussa on sitä todennäköisimmin virusta, mitä varhaisemmin näyte otetaan oireiden alettua. Jos näytteeseen tulee virusta, havaitsee testi sen lähes 100% herkkyydellä. Vahvassa kliinisessä epäilyssä otetaan joskus toistonäytteitä diagnoosin varmistamiseksi. Tällöin on hyvä keskustella infektiolääkärin kanssa. Testi ei erota kuollutta ja elävää virusta, joten positiivinen testi ei välttämättä tarkoita tartuttavaa tautia, vaan voi olla jäänne aiemmin sairastetusta.

Lisätietoa: Lääkärille -> 2.4 Laboratoriodiagnostiikka

Onko olemassa pikatestiä?

Nykyisin tavanomaisen näytteen analyysitulos valmistuu nopeimmillaan teoriassa 4-5h kuluessa ja uusia näyteanalyyseja voidaan aloittaa "lennosta" odottamatta edellisen erän valmistumista.

Hyvin rajoitetusti saatava, hieman nopeammin valmistuva pikanäyte on myös saatavilla infektiolääkärin konsultaation perusteella. Tätä käytetään lähinnä välittömän päivystyksellisen (operatiivisen) hoidon tarpeisiin.

Lisätietoa: Hoitotyöntekijöille -> 4.1.4 Pikanäyte (26466)

Koska pyydän vasta-ainetutkimuksen?

COVID-19-taudin sairastaneille muodostuu useimmiten viikkojen kuluessa mitattava määrä vasta-aineita. Lieväoireisissa taudeissa vasta-aineita ei välttämättä muodostu mitattavia määriä. Emme myöskään tiedä varmasti, kuinka pitkään vasta-aineet säilyvät sairastetun taudin jälkeen. Käyttämämme testi on tarkka, mutta tutkittaessa umpimähkään ihmisiä, joiden todennäköisyys sairastetulle taudille on pieni, voi tulla paljonkin "vääriä positiivisia". Jos taudin esiintyvyys on luokkaa 0,1%, kuten Pirkanmaalla, jopa joka toinen positiivinen tulos voi olla väärä. Tästä syystä vasta-ainetestiä ei käytetä kuin infektiolääkärin harkinnan mukaan epidemiologisissa selvityksissä.

Lisätietoa: Lääkärille -> 2.4.1.3 Vasta-ainetutkimus (6476)

Missä COVID-19-potilaita hoidetaan?

Varmistetut, vuodeosastokuntoiset potilaat  hoidetaan infektio-osastolla, sairaalan kohorttiosastolla tai terveyskeskussairaalan osastolla. Muun syyn vaatiessa hoito järjestetään myös  muun erikoisalan osastolla. Potilas eristetään omaan potilashuoneeseen. Useampi varmistettu COVID-19-potilas voidaan kohortoida samaan huoneeseen. Hoidossa noudatetaan tavanomaisia-, kosketus- ja pisaravarotoimia. FFP3-hengityssuojaimia käytetään erityistilanteissa.

Lisätietoa: Lääkärille -> 5 Hoitopaikan valinta

Missä COVID-19-epäilyjä hoidetaan?

Lääkärin perusteltua COVID-19-epäilyä hoidetaan omassa huoneessaan eristettynä. Hoidossa käytetään samoja suojaimia, kuin varmistetuilla COVID-19-potilailla, kunnes näyte on vastattu. COVID-19-näytteenotto itsessään ei tee potilaasta COVID-19-infektioepäilyä.

Lisätietoa: Lääkärille -> 5 Hoitopaikan valinta

Miten COVID-19-potilaita hoidetaan?

Varmistetut COVID-19-potilaat hoidetaan eristettynä tai kohortoituna. Hoidossa noudatetaan  tavanomaisten varotoimien lisäksi kosketus- ja pisaravarotoimia. Hoito on oireenmukaista, ellei epäillä lisäksi sekundaarista bakteeri-infektiota. Keskeistä on happeutumisen turvaaminen, sekä tiettyjen potilaiden kohdalla kohonneen trombiriskin huomioiminen. Ylinesteytystä tulee välttää.

Lisätietoa: Lääkärille -> 3 Hoito

Lisätietoa: Varotoimet -> 1 Henkilökunnan suojautumisohjeet ja potilaan sijoittaminen

Miten suojaudun COVID-19-infektiolta?

Kaikkien potilaiden kohdalla käytetään tavanomaisia varotoimia. Kaikkien hengitystieinfektiopotilaiden kanssa käytetään pisaravarotoimia, kuten tähänkin asti on tullut toimia. Visiiriä käytetään, jos potilas on  yskiväinen tai aivastelevainen. Varmistetun COVID-19-potilaan hoidossa käytetään aina visiiriä. Erityistilanteissa käytetään FFP3-maskia. Oireettoman, altistuksen tai matkustuksen vuoksi karanteenissa tai vastaavissa olosuhteissa olevan potilaan kohdalla käytetään pisaravarotoimia ilman visiiriä, ja pyritään sijoittamaan potilas omaan huoneeseensa.

Lisätietoa: Varotoimet -> 1 Henkilökunnan suojautumisohjeet ja potilaan sijoittaminen

Miten suojautuminen tapahtuu käytännössä?

Lisätietoa: Varotoimet -> 2 Suojainten pukemis- ja riisumisohjeet

Suojainten pukeminen ja riisuminen - korona-potilaan hoito (video)

Suojainten pukeminen ja riisuminen hengityssuojaimen kanssa - korona-potilaan hoito (video)

Suojainten pukeminen (7.5.2020) pdf-tiedosto

Suojainten riisuminen (7.5.2020) pdf-tiedosto

Koska eristyksen ja varotoimet voi lopettaa?

Eristys jatkuu 7-14 vrk oireiden alusta. Se loppuu aikaisintaan, kun potilas on ollut vähintään 2 vrk oireeton ja oireiden alusta on vähintään 7 vrk, ja viimeistään, kun oireiden alusta on kulunut 14 vrk. Näissä tapauksissa ei edellytetä kontrollinäytteitä. Vaikeissa ja pitkittyneissä sairaalahoitoisissa taudinkuvissa edellytetään joskus kontrollinäytteitä. Kotona olevien potilaiden eristyksen lopettamisesta päättää edellä olevien linjojen mukaan kunnan tartuntatautivastaava lääkäri.

Lisätietoa: Varotoimet -> 3 COVID-19-potilaan eristyksen lopettaminen

Minulla tai perheenjäsenelläni on oireita, miten toimin?

Jos sinulla on hengitystie- tai muita infektio-oireita, lieviäkin, et voi tulla töihin. Ota yhteys työterveyteen COVID-19-näytteiden ohjelmoimiseksi. Jos perheenjäsenelläsi on oireita, mutta sinulla ei, hänen tulee käydä COVID-19-näytteenotossa. Hänen näytteenottonsa ei vaikuta sinuun, ellei sinulle tule oireita, tai hänen näytteensä osoittaudu positiiviseksi.

Positiivisen COVID-19-näytteen antanut hyväkuntoinen henkilö asetetaan kotieristykseen, ja samassa taloudessa asuvat perheenjäsenet, sekä mahdolliset muut kontaktit, karanteeniin. Tästä päättää infektioyksikkö ja/tai kunnan tartuntatautivastaava lääkäri.

Lisätietoa: Muut -> 2 Hengitystieinfektio sosiaali- tai terveydenhuollon työntekijällä

Koska voin tulla töihin matkan jälkeen ja miten toimin?

Kotimaanmatkan, mukaan lukien Ahvenanmaan matkan, jälkeen voit tulla normaalisti töihin, kunhan olet oireeton. Ulkomaille matkustamisen suhteen on noudatettava harkintaa, koska kansainvälinen tilanne muuttuu koko ajan. Ole yhteydessä esimieheesi hyvissä ajoin ennen matkaa. Kohteesta riippuen edellytetään palatessa joko kahden viikon kirurgisen suu-nenäsuojuksen käyttöä töissä, tai kahden viikon omaehtoista karanteenia ennen töihin paluuta.

Milloin henkilökuntaan kuuluva käyttää kirurgista suu-nenäsuojainta?

Työntekijät Taysin toimipisteissä käyttävät kirurgista nenä-suusuojusta maanantaista 28.9. alkaen ollessaan potilashoitoon tarkoitetuissa tiloissa. Kirurgista suu-nenäsuojusta käyttävät kaikki ammattiryhmät. Tauoilla suojusta ei tarvitse pitää, mutta turvavälejä on noudatettava.

Lisätietoa: Varotoimet -> 1 Henkilökunnan suojautumisohjeet ja potilaan sijoittaminen

Milloin henkilökuntaan kuulumaton käyttää kirurgista suu-nenäsuojainta?

Kuka tahansa vieraillessaan hematologisella osastolla, syöpäsairauksia hoitavalla osastolla, vaikeasti immuunipuutteisen potilaan luona millä tahansa osastolla tai elinsiirron saaneen potilaan luona käyttää suu-nenäsuojainta. Suojain annetaan sairaalasta. Jos karanteeninomaisissa oloissa oleva henkilö tulee pakottavasta syystä vierailulle sairaalaan, hänen tulee käyttää suu-nenäsuojusta matkan aikana ja sairaalan tiloissa oleskellessaan. Vierailusta pitää sopia etukäteen.

Myös kiire- ja päivystysvastaanotoille tulevat hengitystieinfektio-oireiset, eristyksessä, karanteenissa tai karanteeninomaisissa oloissa olevat potilaat käyttävät suu-nenäsuojainta. Näissä tilanteissa maski on tyypillisesti kansalaiskäyttöön tarkoitettu, ei-kirurginen suu-nenäsuojain.

Lisätietoa: Varotoimet -> 4 Potilaiden ja vierailijoiden suu-nenäsuojaimen käyttö PSHP:n tiloissa

Lisätietoa: Muut -> 1 Potilaiden matkailu ulkomailla koronaviruspandemian aikana