Äkillinen ripuli-oksennustauti: tartuntojen leviämisen ehkäisy

Tämä toimintaohje koskee noroviruksen, muiden ripuli-oksennustautivirusten sekä bakteerien aiheuttamien ripuli-oksennustautien tartunnantorjuntaa hoitolaitoksessa. Clostridium difficile-infektion tartunnantorjunnasta on erillinen ohje.

Norovirus

Norovirus on äkillisesti alkava suolistoinfektio jonka oireina ovat kouristavat vatsakivut, pahoinvointi tai oksentelu ja ripuli. Osalla on myös yleisiä särkyjä ja kuumetta. Taudin itämisaika on 12–48 tuntia ja oireiden kesto on yleensä 12–72 tuntia.

Norovirusinfektio tarttuu erittäin herkästi henkilöstä toiseen. Syynä tähän on sairastuneen erittämä runsas virusmäärä ja tartuntaan tarvittavan virusannoksen pienuus. Tärkein tartuntatapa on kosketustartunta. Myös elintarvikkeiden tai juomaveden välityksellä saatu tartunta on mahdollinen. Norovirusinfektio ei tuota pysyvää immuniteettia.

Sairaala- ja laitosympäristössä tartuttavana pidetään aikaa ensioireista siihen, kunnes potilaalla on ollut kaksi ripulitonta päivää. Sekä uloste että oksennus välittävät tartuntoja. Tartunnan voi saada myös viruksella saastuneiden kosketuspintojen kautta. Norovirukset voivat säilyä tartuttavina pinnoilla useita vuorokausia, ellei pintoja siivota huolellisesti.

Osastojen norovirusepidemioissa sairastuu yleensä sekä potilaita että henkilökuntaa. Korkean tarttuvuuden vuoksi epidemian katkaisu saattaa vaatia osaston väliaikaisen sulkemisen sisään tulevilta potilailta.

Epidemiatilanteessa ulostenäytteitä otetaan 3–5 tuoreesti ripuli-oksennustautiin sairastuneesta potilaasta, ellei taudinaiheuttajaa pidetä muuten ilmeisenä. Mikäli sairastuneiden taudinkuva viittaa norovirusinfektioon, tutkitaan ensisijaisesti norovirusosoitus (F –NoroNhO, 4940). Jos norovirusosoitus on jäänyt negatiiviseksi, voidaan pyytää laajempi virusositus (F -VirNhO, tutkimusnumero 49401). Jos alueella tai hoitoyksikössä on jo tiedossa tunnistettuja norovirusepidemioita, uusista norovirusinfektioilta näyttävistä tapauksista ei tarvitse ottaa epidemianäytteitä.

Muut virukset

Mm. rota-, adeno-, astro- ja sapovirukset aiheuttavat äkillisen ripuli-oksennustaudin. Näiden virusten aiheuttamissa tilanteissa toimitaan samaan tapaan kuin noroviruksen kohdalla.

Bakteerit

Kampylobakteerit, salmonellat, yersiniat ja shigellat voivat aiheuttaa äkillisen vatsataudin. Näistä kampylobakteeri on Suomessa tavallisin. Bakteerien aiheuttamassa vatsataudissa pääoire on ripuli, oksentelemista esiintyy vähemmän kuin virusten aiheuttamissa suolistoinfektioissa. Infektion osoittamiseen käytetään ulosteviljely 1 -tutkimusta (F -BaktVi1, 3442 ). Tartunta saadaan tavallisimmin elintarvikkeiden tai juomaveden välityksellä, tartunta henkilöstä toiseen on harvinaisempaa.

Bacillus cereus, Staphylococcus aureus ja Clostridium perfringens voivat aiheuttaa ruokamyrkytyksen, jonka oireita ovat äkillinen pahoinvointi, oksentelu ja ripuli. Syynä on yleensä elintarvikkeiden käsittelyvirhe, jonka seurauksena em. bakteerit tuottavat elintarvikkeeseen toksiinejaan, jotka aiheuttavat sairastumisen.

Jos osastolla todetaan bakteerin aiheuttama ripuliepidemia, kohdistetaan selvittely ravinto- ja vesihuoltoon, ja osaston henkilökunnan osalta selvitetään matkailuanamneesi ja vatsatautioireet perheessä. Mikäli on syytä epäillä elintarvike- tai juomavesiperäistä epidemiaa PSHP:n yksikössä, asiasta otetaan yhteyttä Infektioyksikköön. Muissa toimintayksiköissä yhteyttä otetaan elintarvikevalvonnasta vastaavaan ympäristöviranomaiseen (terveystarkastaja) ja kunnan tartuntataudeista vastaavaan lääkäriin.

Kaikkien äkillistä ripuli- oksennustautia sairastavien potilaiden hoidossa noudatetaan kosketusvarotoimia.

Kosketusvarotoimien toteuttaminen

1. Huonesijoitus

Potilas sijoitetaan yhden hengen huoneeseen ja hänelle varataan oma WC- ja pesutila. Potilasta neuvotaan välttämään liikkumista yleisissä tiloissa kosketusvarotoimien ajan.

Mikäli potilaita on useita, potilaat voidaan kohortoida siten, että useita ripuli-oksennustautipotilaita sijoitetaan samoihin huoneisiin. Kohorttihuoneisiin ei saa sijoittaa muita kuin ripuli-oksennustautipotilaita. Ripuli-oksennustautipotilaita hoitaa heille osoitettu henkilökunta, mikäli se on mahdollista. Ripuli-oksennustautipotilaita hoitavat eivät saisi osallistua muiden potilaiden hoitoon.

2. Käsihygienia

Kädet desinfioidaan desinfektiohuuhteella ennen potilaskontaktia. Potilaskontaktin jälkeen kädet ensin pestään huolellisesti vedellä ja pesunesteellä, kuivataan ja lopuksi desinfioidaan.

Mikään käsihuuhde yksistään ei riitä poistamaan käsistä noroviruksia. Suojakäsineiden käyttö ei poista käsien pesu- ja desinfektiovelvoitetta. Potilasta ja hänen vieraitaan ohjataan käsien pesussa ja käsihuuhteen käytössä.

3. Suojaimet

Suojainten sijoittaminen
Suojaimet sijoitetaan sulkutilaan tai potilashuoneen ulkopuolelle. Ne puetaan ennen huoneeseen menoa. Kaikki suojaimet riisutaan potilashuoneessa ja laitetaan jäteastiaan. Suojaimien riisumisen jälkeen kädet pestään ja desinfioidaan.

Suojakäsineet
Kertakäyttöisiä suojakäsineitä käytetään aina, kun kosketaan potilaaseen, hänen vuodevaatteisiinsa, eritteisiin tai potilashuoneen pinnoille. Suojakäsineitä vaihdetaan aseptisen toiminnan periaatteiden mukaisesti.

Suojatakki ja hihallinen suojaesiliina
Kertakäyttöistä suojatakkia tai hihallista suojaesiliinaa käytetään kun ollaan kosketuksissa potilaaseen, vuodevaatteisiin tai eritteisiin sekä aina potilaan lähihoidossa. Tarkoituksena on suojata työvaatteita kontaminoitumiselta.

Suu-nenäsuojus
Suu-nenäsuojusta käytetään potilaan lähihoidossa sekä käsiteltäessä potilaan eritteitä (ripuli ja oksennus).

4. Tutkimus- ja hoitovälineistö

Monikäyttöiset välineet desinfioidaan huuhteludesinfektiolaitteessa, mikäli ne sen kestävät. Vaihtoehtona on liotus desinfektioaineessa (Erisan Oxy+ 5 % 15 minuuttia tai kloori 5000 ppm yksi tunti). Ellei välineitä voi liottaa desinfektioaineessa, ne pyyhitään Erisan Oxy+ 2 % tai kloori 1000 ppm:llä.

5. Ruokailu

Potilas ruokailee omassa huoneessaan kosketusvarotoimien ajan. Käytetyt ruokailuvälineet kerätään suojakäsineet kädessä. Ruokailuvälineet käsitellään normaalisti.

6. Pyykki

Pyykki kerätään potilashuoneessa veteen liukenevaan pyykkipussiin, joka laitetaan keltaiseen pyykkipussiin. Pussi suljetaan huolellisesti huoneessa. Pyykkipusseja ei saa pudottaa kuiluun.

7. Siivous

Ripuli-oksennuspotilaan huone siivotaan viimeisenä. Siivouksessa käytetään suojaimia. Tärkeää on huolellinen, järjestelmällinen ja mekaaninen puhdistus. Potilashuoneen kosketuspinnat pyyhitään ja WC siivotaan Erisan Oxy+ 2 % tai kloori 1000 ppm kaksi kertaa päivässä. Suihkutila siivotaan aina käytön jälkeen Erisan Oxy+ 2 % tai kloori 1000 ppm. Siivouksessa käytetään mikrokuituisia siivouspyyhkeitä. Jos siivoustekstiilit pestään omassa yksikössä (ei pesulassa), siivouksessa käytetään kertakäyttöisiä siivouspyyhkeitä. Siivousvälineet ovat huonekohtaisia ja ne desinfioidaan käytön jälkeen.

Osaston yleisten tilojen (aula, päiväsali jne) kosketuspinnat pyyhitään kaksi kertaa päivässä Erisan Oxy+ 2 % tai kloori 1000 ppm. Kaikki osaston yleisessä käytössä olevat WC-tilat siivotaan Erisan Oxy+ 2 % tai kloori 1000 ppm kerran päivässä.

Eritetahrat poistetaan eritetahradesinfektioaineella, Erisan Oxy+ 2 % tai kloori 1000 ppm.

8. Jätteet ja eritteet

Eritteelliset vaipat laitetaan jätepussiin, pussi suljetaan ja laitetaan huoneen jätepussiin. Jätepussi vaihdetaan vähintään kerran päivässä. Jätepusseja ei saa pudottaa kuiluun.

Eritteitä sisältävät alusastiat ja portatiivit tyhjennetään suoraan huuhteludesinfektiolaitteeseen.

9. Kosketusvarotoimien jatkaminen

Yksittäisen ripuli-oksennuspotilaan kohdalla kosketusvarotoimia jatketaan kaksi vuorokautta oireiden päättymisen jälkeen. Epidemiatilanteessa yksikön erityistoimia jatketaan kunnes epidemia on sammunut.

10. Kosketusvarotoimien purkaminen

Potilas käy suihkussa ja vaihtaa puhtaat vaatteet. Potilashuoneen kosketuspinnat ja potilaan vuode sekä huoneessa oleva WC ja suihkutila siivotaan Erisan Oxy+ 2 % tai kloori 1000 ppm. Potilaan vuode pedataan puhtaaksi. Monikäyttöiset tutkimus- ja hoitovälineet desinfioidaan ja avatut kertakäyttöpakkaukset, avatut huoneessa olevat suojainpakkaukset ja hygieniatuotteet laitetaan jätteisiin.

Muita näkökohtia

Epidemian seuranta

Sairastuneet kirjataan epidemianselvityslomakkeelle.
Lomake lähetetään epidemian päättymisen jälkeen Taysin hygieniahoitajalle.

Sairastunut työntekijä

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ohjeen mukaan ripuli-oksennustautiin sairastunut työntekijä poistuu heti työpaikalta. Tartuttavuuden kestosta ei ole vedenpitävää tietoa, mutta suositusten mukaan sairastuneen työntekijän tulisi olla poissa työtehtävistään kahden vuorokauden ajan oireiden päättymisen jälkeen (Toimenpideohje norovirus-tartuntojen ehkäisemiseksi).

.