COVID-19 – Varotoimet ja suojaintenkäyttö

1. Henkilökunnan suojautumisohjeet ja potilaan sijoittaminen COVID-19-pandemian aikana

Yleisohje eri potilasryhmistä

Suojautuminen aerosolia tuottavien toimenpiteiden aikana

Sote-vastaanottotoiminta

Suojautuminen kuvantamisyksikössä

Vuodeosastot (erikoissairaanhoito ja terveyskeskussairaalat)
Sote-asiakkaiden kotikäynnit
Asumisyksiköt (ikäihmiset, sosiaalipalvelut)
Suunterveydenhuolto
Siivous- ja huoltohenkilöstö sote-yksiköissä
Julkiset palvelut (mm. koulut, varhaiskasvatus, perhetukikeskukset, vastaanottokeskukset)

2. Suojainten pukemis- ja riisumisohjeet

3. COVID-19-potilaan eristyksen lopettaminen

4. Potilaiden ja vierailjoiden suu-nenäsuojaimen käyttö PSHP:n tiloissa

5. COVID-19-infektion epäily ja rajoittamistoimien käyttö tehostetussa palveluasumisessa, kehitysvammaisten asumispalveluyksiköissä ja psykiatrisissa asumispalveluyksiköissä PSHP:n alueella

Epäily COVID-19-infektiosta asumispalveluyksikössä
Todettu COVID-19-infektio asumispalveluyksikössä

6. Toimintaohje asukkaiden ja läheisten tapaamisten järjestämiseksi asumispalveluyksiköissä COVID-19 koronaviruspandemian aikana

1. Henkilökunnan suojautumisohjeet ja potilaan sijoittaminen COVID-19-pandemian aikana

Päivitetty 10.11.2020

Työntekijät Taysin toimipisteissä käyttävät kirurgista nenä-suusuojusta maanantaista 28.9. alkaen ollessaan potilashoitoon tarkoitetuissa tiloissa. Kirurgista suu-nenäsuojusta käyttävät kaikki ammattiryhmät. Tauoilla suojusta ei tarvitse pitää, mutta turvavälejä on noudatettava.

Työntekijöiden kirurgisen suu-nenäsuojuksen tai visiirin käyttö terveydenhuollossa COVID-19- pandemian aikana (päivitetty 13.11.2020)

Lisää tietoa suojaimista

Suojainten käyttö sekä pukemis- ja riisumisohjeet

1.1 Yleisohje eri potilasryhmistä

Selvitä hengitystieinfektion oireet kaikilta sairaalaan tulevilta potilailta välittömästi ja seuraa aktiivisesti osastohoitoon muista syistä joutuneiden potilaiden hengitystieoireiden ilmaantumista.

  • Opeta kaikille hengitystieinfektiopotilaille yskimishygienia.
  • Noudata hyvää käsihygieniaa.
  • Käytä sairaalan työasua, ei siviilivaatteita.
  • Noudata kaikkien potilaiden hoidossa tavanomaiset varotoimin ja käytä tilanteeseen soveltuvia suojaimia. Katso taulukot.

Huomaa, että mikä tahansa hengitystieinfektio johtaa pisaravarotoimiin  ja suojaimien käyttöön. Riisu suojaimet niin, että et kontaminoi itseäsi tai ympäristöä.

1.1.1 Suojautuminen aerosolia tuottavien toimenpiteiden aikana

Aerosolia tuottavissa toimenpiteissä huomioidaan mahdollinen ilman välityksellä tapahtuva tartunta niin, että hoitohenkilökunta käyttää kirurgisen suu-nenäsuojaimen sijasta FFP2- tai FFP3-hengityksensuojainta (katso käyttötilanteet taulukosta 1.):

  • Liman avoin imu hengitysteistä (ml. trakeostomian hoito)
  • Bronkoskopia
  • Laryngoskopia
  • Elvytys
  • Intubaatio ja ekstubaatio
  • Nebulisaattorihoito
  • Suurivirtauksinen nenäkanyylihoito (Airvo tai Optiflow) sekä muu non-invasiivinen ventilaatiohoito
  • Ylämahasuolikanavan tähystystutkimus
  • Suu-, nenä- ja korvakirurgiset toimenpiteet, kasvokirurgia ja hammashoito (yksikön erillinen ohje, linkki)
  • Ruumiinavaus

1.2 Sote-vastaanottotoiminta

Henkilökunnan suojainten käyttö sote-toiminnassa

1.2.1 Suojautuminen kuvantamisyksikössä

  • Noudata yllä olevaa yleistä ohjetta (taulukko 2)
  • Käytä kertakäyttöisten suojainten alla tavallista työasua. Pue suojaimet tutkimuksen alkaessa kuvanottohuoneessa.
  • Riisu suojaimet potilaan poistuttua kuvanottohuoneessa.
  • Tutkimuksen jälkeen hoitaja puhdistaa desinfektioaineella huoneesta kaikki kosketuspinnat.
  • Päivän päätteeksi tutkimushuoneeseen tehdään tavanomainen siivous.

1.3 Vuodeosastot (erikoissairaanhoito ja terveyskeskussairaalat)

Huomioi osastohoidossa: nebulisaattorihoito (Hudson) tuottaa aerosolia, annetaan bronkodilataatiohoitoa ainoastaan tilanjatkeella (spacer).

1.4 Sote-asiakkaiden kotikäynnit

1.5 Asumisyksiköt (ikäihmiset, sosiaalipalvelut)

1.6 Suunterveydenhuolto

1.7 Siivous- ja huoltohenkilöstö sote-yksiköissä

2. Suojainten pukemis- ja riisumisohjeet

Päivitetty 21.10.2020

3. COVID-19-potilaan eristyksen lopettaminen

Päivitetty 15.10.2020

Ei sairaalahoidon tarvetta, hoidetaan kotona

  • Eristyksen lopullinen pituus riippuu oireiden kestosta ja vaikeusasteesta
    • Lieväoireisen potilaan eristystä jatketaan vähintään 7 vrk
      • Jos potilaalla on oireita vielä tämän 7 vuorokauden jälkeen, hänen tulee olla kotona, kunnes hän on ollut oireeton vähintään 2 vrk (48 h) ajan.
    • Oireettoman henkilön, jolla on todettu COVID-19-tartunta PCR-testillä, kotieristyksen kesto on 7 vrk näytteenoton alusta.
    • Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilökunnan tulee olla oireeton vähintään 2 vrk (48 h) ennen työhön paluuta. Jos työhön palatessa oireiden alusta ei ole kulunut 7 vrk, työntekijän tulee käyttää jatkuvasti kirurgista suu-nenäsuojusta eikä hän saa hoitaa vaikeasti immuunipuutteisia potilaita.
  • Ei kontrollinäytteen tarvetta

Sairaalahoidon tarve alle kaksi viikkoa, potilas siirtyy suoraan kotiin

  • Eristys jatkuu sairaalahoidon ajan ja sitä jatketaan kotona, kunnes oireiden alusta on kulunut vähintään 14 vuorokautta ja hän on ollut oireeton vähintään kahden vuorokauden (48 h) ajan
  • Ei kontrollinäytteen tarvetta

Sairaalahoito pitkittyy yli kaksi viikkoa

  • Eristys voidaan purkaa, jos oireiden alusta on kulunut vähintään 14 vuorokautta ja potilas on ollut oireeton vähintään kahden vuorokauden (48 h) ajan

Sairaalahoito pitkittyy yli kaksi viikkoa, oireiden loppuminen ei arvioitavissa (esimerkiksi tehohoitopotilas)

  • Eristys voidaan purkaa, kun on saatu kaksi negatiivista COVID-19-näytettä peräkkäisinä päivinä (24 h väliä)

Hoito jatkuu jatkohoitopaikassa tai kuntoutuksessa

  • Katso kaksi edellistä kohtaa
  • Konsultoi tarvittaessa Taysin infektioyksikköä.

Pitkäaikaishoidon ja -hoivan toimintayksiköissä

  • Eristys jatkuu, kunnes oireiden alusta on kulunut vähintään 14 vuorokautta ja potilas on ollut oireeton vähintään kahden vuorokauden (48 h) ajan

4. Potilaiden ja vierailijoiden suu-nenäsuojaimen käyttö PSHP:n tiloissa

Päivitetty 21.10.2020

Suosittelemme vahvasti oman maskin tai suu-nenäsuojuksen käyttöä sairaalassa asioidessa.

5. COVID-19-infektion epäily ja rajoittamistoimien käyttö tehostetussa palveluasumisessa, kehitysvammaisten asumispalveluyksiköissä ja psykiatrisissa asumispalveluyksiköissä PSHP:n alueella

Päivitetty 8.7.2020

5.1 Kohderyhmä

  • Tämä ohje koskee ympärivuorokautista hoitoa ja hoivaa tarjoavia sosiaalihuollon yksiköitä riippumatta niiden järjestäjästä. Tässä ohjeessa näihin yksiköihin viitataan sanalla asumispalveluyksiköt. 
    • Tehostettu palveluasuminen ja vanhainkodit 
    • Asumispalvelut mielenterveys- ja päihdekuntoutujille 
    • Asumispalvelut kehitysvammaisille ja autismikirjon henkilöille 
  • Ohje ei koske lapsia.

5.2 Tavoitteet

  • Ohjeen tavoitteena on varmistaa asianmukainen toiminta epäiltäessä COVID-19-infektiota tai -epidemiaa edellä mainituissa yksiköissä sekä varmistaa, että mahdolliset liikkumista rajoittavat toimet toteutetaan lainmukaisesti ja varmistaen asukkaiden hyvän hoidon ja perusoikeuksien toteutuminen. 
    • Tartuntatautilaki antaa mahdollisuudet tiettyihin yksilönvapautta rajoittaviin toimiin, mutta niitä voidaan käyttää vain lain määrittämissä tilanteissa kunnan tai sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaavan lääkärin päätöksellä. 
    • Koronavirusepidemia sinänsä tai poikkeustilalainsäädäntö eivät anna lupaa muissa tilanteissa rajoittaa liikkumista tai itsemääräämisoikeutta asumispalveluyksiköissä. Mielenterveyslain mukaisia rajoitustoimia voidaan toteuttaa vain psykiatrisessa sairaalassa. 
  • Ohje kuvaa lisäksi, miten karanteeninomaisia olosuhteita voidaan toteuttaa lainmukaisesti, jos eri tahojen ehdotusten mukaisesti näin halutaan toimia tartuntojen leviämisen riskin vähentämiseksi uuden asukkaan tullessa yksikköön tai hänen palatessaan kotilomalta.

Pirkanmaan sairaanhoitopiiri on antanut yksityiskohtaiset ohjeet koskien toimintaa asumispalveluyksiköissä COVID-19-pandemian aikana. Näistä löytyy ohjeet hengitystieinfektio-oireisen tai COVID-19 infektiota sairastavan asukkaan kohdalla noudatettavista suojainten käytöstä, yhteisten tilojen käytöstä, asukkaiden sijoittelusta, ruokailusta ja siivouksesta.

5.3 Epäily COVID-19-infektiosta asumispalveluyksikössä

  • COVID-19-infektion tyyppioire on äkillinen hengitystieinfektio. Epäilyn perusteet ovat asumispalveluyksiköiden asukkailla samat kuin muissa potilasryhmissä. Tauti on ensisijaisesti hengitystieinfektio. Tarkemmin oireita on kuvattu COVID-19 -Toimintaoheje lääkärille (linkki) 
    • Asumispalveluissa asuvilla infektioiden oirekuva voi olla epätyypillinen ja oireet odotettua vähäisemmät: akuuttia sairautta epäiltäessä olennaista on toimintakyvyn nopea tai suuri muutos. 
  • Asukkaan sairastumisesta ilmoitetaan yksiköstä vastaavalle lääkärille, joka konsultoi Taysin infektioyksikön infektiolääkäriä ja tiedottaa kunnan tartuntataudeista vastaavaa lääkäriä. 
    • Näin on toimittava myös viikonloppuisin – asia ei voi odottaa seuraavaan arkipäivään. 
    • Näytteiden otto ja epidemiaselvitys tehdään infektioyksikön ja kunnan tartuntataudeista vastaavan lääkärin ohjeiden mukaan. 
  • Hengitystieinfektioon sairastunut asukas hoidetaan yhden hengen huoneessa (tai kohortoituna) 
    • Hoitajien työt tulisi jakaa niin, että samat hoitajat eivät ole tekemisissä sekä oireisten että oireettomien asukkaiden kanssa. Oireisten potilaiden hoitoon osallistuneiden hoitajien ei pitäisi työskennellä useammassa kuin yhdessä yksikössä/yhdellä osastolla. 
    • Hengitystieinfektio-oireisen asukkaan lähihoidossa noudatetaan tavanomaisia-, kosketus- ja pisaravarotoimia. Varotoimia aletaan noudattaa heti, kun COVID-19 epäily herää, vaikka testitulos ei olisi vielä valmis. Katso tarkemmin COVID-19-ohje asumispalveluyksiköille -ohjeesta.   

5.4 Todettu COVID-19-infektio asumispalveluyksikössä

  • Todetusta COVID-19-infektiosta informoidaan PSHP:n infektioyksikön infektiolääkäriä ja kunnan tartuntataudeista vastaavaa lääkäriä. Yhteydenotto tulee tehdä myös viikonloppuisin. 
    • Infektioyksikkö ja kunnan tartuntataudeista vastaava lääkäri suunnittelevat tarvittavien näytteiden oton laajuuden. 
    • Asukkaan lähihoidossa noudatetaan tavanomaisia-, kosketus- ja pisaravarotoimia. Katso tarkemmin COVID-19-ohje asumispalveluyksiköille -ohjeesta.  
    • Asukkaalle tehdään eristyspäätös kunnan tartuntataudeista vastaavan lääkärin toimesta. 
  • Lähtökohtaisesti COVID-19-infektio hoidetaan yksikön oman lääkärin seurannassa siirtämättä asukasta sairaalaan. Sairaalaan lähettämisessä on huomioitava asukkaan yksilöllinen hoitosuunnitelma ja mahdolliset hoidonrajaukset. 
    • Ikä, kehitysvammaisuus tai psykiatrinen sairaus ei saa olla este tarvittavaan hoitoon lähettämiseen. 
    • COVID-19-infektiosta huolimatta sairaalahoitoa vaativat tilat tulee hoitaa (esimerkiksi leikkaushoitoa vaativa murtuma tai psykiatriseen hoitoon lähettäminen M1-kriteerit täyttävässä tilanteessa). Ennen siirtoa konsultoidaan yksiköstä vastaavaa lääkäriä ja informoidaan vastaanottavaa yksikköä asukkaan infektiosta. 
  • Asumispalveluyksikön tartuntatilanteesta ja sen aiheuttamista toimenpiteistä on tiedotettava yksikön asukkaita ja tarvittaessa heidän läheisiään. Asumispalveluyksikkö tiedottaa asukkaita ja omaisia. Laajemmasta tiedottamisesta sovitaan kunnan viranomaisten ja PSHP:n kanssa. 
    • COVID-19-infektiolle altistunut henkilökunta asetetaan 14 vuorokaudeksi karanteeniin. Karanteenipäätöksen tekee kunnan tai sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaava lääkäri.

5.4.1 Karanteeni

  • Karanteenipäätöksen tekee kunnan tai sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaava lääkäri, ja se voidaan toteuttaa myös sosiaalihuollon yksikössä, jos se on henkilön koti. 
  • Asukas asetetaan karanteeniin, jos hän on altistunut COVID-19-tartunnalle. 
    • Asukas on voinut altistua ennen asumispalveluyksiköön tuloa edellisessä hoitopaikassaan tai kotonaan. Altistumistieto on tällöin käynyt ilmi tartunnanjäljityksessä, jota tekevät PSHP:n infektioyksikkö ja kunnan tartuntataudeista vastaava lääkäri. 
      • Asumispalveluyksikössä asuvan henkilön akuutti hoito sairaalassa ei johda karanteeniin, koska se ei sellaisenaan ole COVID-19 infektiolle altistava tekijä, ellei todennettua altistumista ole tapahtunut. Tieto sairaalassa mahdollisesti tapahtuneesta altistumisesta välittyy aina PSHP:n infektioyksiköstä asumispalveluyksikköön. 
    • Toinen syy asettaa asukas karanteeniin on COVID-19 tartunnalle altistuminen asumispalveluyksikössä. 
  • Karanteenissa asukas pysyttelee asumispalveluyksikössä omassa huoneessaan, jonne hän saa tarvitsemansa hoivan. Asukkaan kanssa käydään kävelemässä aina kun voidaan varmistaa, ettei paikalla ole muita asukkaita. Tällöin huolehditaan hyvästä käsihygieniasta ja asukkaalla pidetään kirurgista suu-nenäsuojaa ja suojahansikkaita.

5.4.2 Eristäminen

  • Jos asukkaalla todetaan COVID-19-infektio, hänet voidaan eristää hänen omaan sosiaalihuollon yksikön asuntoonsa tai huoneeseensa. Eristämispäätöksen tekee kunnan tai sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaava lääkäri. 
  • Eristäminen sosiaalihuollon yksikössä voidaan toteuttaa käyttämällä oman yksikön hoitohenkilökuntaa tai kotisairaalan palveluja sairastuneen hoidossa. 
  • Asukas pysyttelee asumispalveluyksikössä omassa huoneessaan, jonne hän saa tarvitsemansa hoidon. 
  • Jos asukkaan kunto sallii, hänen kanssaan käydään kävelemässä aina kun voidaan varmistaa, ettei paikalla ole muita asukkaita. Tällöin huolehditaan hyvästä käsihygieniasta ja asukkaalla pidetään kirurgista suu-nenäsuojaa ja suojahansikkaita. 
  • Henkilökunnan on valvottava potilasta niin, että tarvittaessa potilaaseen saadaan yhteys välittömästi. Vastaavasti potilaalla on oltava mahdollisuus saada välittömästi yhteys hoitohenkilökuntaan. 
  • Vanhusten asumispalveluyksiköissä on huomioitava, että muistisairas potilas ei välttämättä pysty ilmaisemaan omia tarpeitaan tai ottamaan yhteyttä henkilökuntaan kuin suullisesti, joten perustarpeista huolehtiminen saattaa edellyttää vierihoitajan käyttöä – vähimmilläänkin jatkuvaa avoinna olevaa molempiin suuntiin toimivaa ääni- ja kuvayhteyttä. 
    • Tilanne on sama osalla psykiatrisista potilaista ja kehitysvammaisista. 
  • Eristämispäätöksen tehnyt tartuntataudeista vastaava lääkäri tekee eristämisen purkupäätöksen, kun COVID-19-infektioon sairastunut on ollut oireeton vähintään kaksi vuorokautta ja sairastumisesta on kulunut vähintään seitsemän vuorokautta.

5.4.3 Hoitaminen ulkoa päin lukittavassa tilassa

  • Asukkaan saa lukita omaan huoneeseensa vain ja ainoastaan tartuntatautilain mukaisissa tilanteissa, joissa karanteenin (todellisen altistumisen perusteella) tai eristyksen (varmistetusti COVID-19-infektioon sairastunut) toteutumista ei voida millään muulla tavalla hoitaa. 
    • Muut keinot, kuten vierihoitajan käyttö, tulee olla mietittynä ja kokeiltuna ensin. 
    • Lukitseminen edellyttää virallista kunnan tai sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaavan lääkärin tekemää karanteeni-/eristämispäätöstä sekä heidän päätöstään hoitamisesta ulkoa päin lukittavassa tilassa. Päätökset voidaan tehdä henkilön tahdosta riippumatta. 
    • Ennen kun päätöstä hoitamisesta ulkoa päin lukittavassa tilassa tehdään, sairaanhoitopiirin tai kunnan tartuntataudeista vastaavan lääkärin ja asumispalveluyksiköstä vastaavan lääkärin on arvioitava, pystytäänkö rajoittamistoimilla rajoittamaan tai estämään epidemian kehittymistä huomioiden, että tartunnat ovat voineet jo levitä esimerkiksi oireettomien henkilöiden välityksellä. Näissä tilanteissa tarkat tiedot yksikön sairastuneista sekä tiedot heidän ja mahdollisesti oireettomien asukkaiden COVID-19-näytteiden tuloksista ovat oleellisia päätöksenteossa.  

5.5 Mitä tarkoitetaan karanteenin omaisilla olosuhteilla ja miten ne toteutetaan?

  • Eri tahoilla on suositeltu, että uuden asukkaan tullessa asumispalveluyksikköön tai palatessa kotilomalta, häntä hoidettaisiin ensimmäiset kaksi viikkoa karanteeninomaisissa olosuhteissa hengitystieinfektion oireiden alkamista tiiviisti tarkkaillen. Toiminnan tavoitteena on estää COVID-19-tartunnan leviäminen jo ennen oireiden alkua henkilöstä, jonka ei tiedetä altistuneen tartunnalle. 
  • Karanteeninomaisissa olosuhteissa vältetään mahdollisuuksien mukaan kanssakäymistä muiden asukkaiden kanssa. Lisäksi henkilökunnan tulee voida valvoa asukkaan liikkumista ja käsihygienian noudattamista ja tarvittaessa estää liikkumista muiden asukkaiden huoneisiin. Ylipäätään yhteisissä tiloissa pitäisi oleskella mahdollisimman vähän ja pitää riittävä turvaväli muihin ihmisiin. 
    • Tällaiset olosuhteet pitää pystyä luomaan yhteisymmärryksessä asukkaan kanssa. Olosuhteiden ja asukkaan valvonnan järjestäminen voi edellyttää lisähenkilökuntaa. 
    • Oireettoman henkilön liikkumista ei voi rajoittaa fyysisiä keinoja käyttäen sillä perusteella, että hän seuraavien kahden viikon aikana ehkä sairastuisi COVID-19 infektioon. 
    • On myös tärkeätä arvioida, millaisista olosuhteista asukas tulee. Jos hän on jo ollut yli kaksi viikkoa omassa kodissaan karanteeninomaisissa olosuhteissa, tai viettänyt koko kotilomansa vastaavanlaisissa olosuhteissa, niiden jatkaminen asumispalveluyksikössä ei ole perusteltua. 

5.6 Asukkaan liikkumisen rajoittaminen

  • Potilaan fyysiseen rajoittamiseen voidaan ryhtyä vasta sitten, kun muut hoidolliset toimenpiteet eivät auta. Lupaa liikkumisen rajoittamiseen ei voi antaa varmuuden vuoksi ennakolta. 
  • Liikkumisen rajoittamista fyysisiä keinoja käyttäen voidaan pitää hyväksyttävänä vain tilanteissa, joissa se on rajoitettavan henkilön edun mukaista. 
  • Liikkumista rajoittavien toimien, mukaan lukien magneettivyön käyttö, tulee perustua hoitavan lääkärin antamaan lupaan. Niiden tarpeesta on sovittava moniammatillisesti ja niiden käytöstä on keskusteltava asukkaan tai hänen edustajansa kanssa ennen niiden käyttöä (kiireellisissä tapauksissa viimeistään seuraavana päivänä). 
    • Yleisesti liikkumisvapautta ei voi rajoittaa. Tartuntariskin vähentämiseksi on kuitenkin syytä noudattaa vakavaa harkintaa ja neuvotellen yhdessä asukkaan kanssa pyrkiä välttämään liikkumista pois asumispalveluyksiköstä (esimerkiksi kotilomalle). 
    • Henkilökunnan puute ei oikeuta rajoittamistoimien käyttöön. 
    • Kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain mukaisia rajoitustoimia ei voi käyttää tartuntataudin leviämisen estämiseen. 
    • Kaiken rajoittamisen perusteet ja käyttö tulee kirjata asianmukaisesti, samoin merkinnät potilaan seurannasta rajoitustoimien käytön aikana. 
  • Liikkumista voidaan rajoittaa vain sen aikaa kuin se on välttämätöntä. Rajoituksia käytetään vain silloin, kun ei muulla tavalla pystytä varmistamaan, ettei asukas liiku yleisissä tiloissa. Yöllä ovea ei suljeta. Jos ovi lukitaan karanteenin tai eristyksen toteutumisen varmistamiseksi, muita liikkumisen rajoitteita ei pidä käyttää. 
  • Jos asukkaan liikkumista rajoitetaan tai hänet asetetaan tartuntataudeista vastaavan lääkärin päätöksellä eristykseen tai karanteeniin, asumispalveluyksiköstä vastaavan lääkärin tulee huolehtia asukkaan terveydentilasta, oireiden hoidosta ja lääkityksestä sekä yhdessä hoitohenkilökunnan kanssa määrittää käytännöt potilaan valvonnasta ja hoidosta rajoittamistoimien aikana niihin liittyvien somaattisten ja psyykkisten haittojen riskin vuoksi. Tartuntataudeista vastaava lääkäri ei ole hoitovastuussa potilaasta.

5.7 Näytteiden ottaminen

  • COVID-19-näytteitä otetaan voimassa olevien näytteenottokriteerien mukaisesti. COVID-19 – Toimintaohje lääkärille
  • Asumispalveluyksiköstä ollaan yhteydessä PSHP:n infektioyksikköön hengitystieinfektio-oireisen näytteenoton järjestämiseksi. PSHP:n infektioyksikkö yhdessä kunnan tartuntataudeista vastaavan lääkärin kanssa suunnittelee otettavat näytteet ja näytteenoton toteutuksen. 
    • Vaihtoehtoja ovat esimerkiksi Fimlabin kotinäytteenotto tai terveyskeskuksen kautta paikalle tuleva näytteenottaja. 
  • Oireettomista henkilöistä otetaan näytteitä vain PSHP:n infektioyksikön konsultaation perusteella epidemiatilanteessa. 
  • Asumispalveluyksiköiden henkilöt eivät välttämättä ymmärrä näytteenoton tarpeellisuutta eivätkä suostu tai kykene yhteistyöhön. Näytteitä ei voi ottaa väkisin. 
  • PSHP:n infektioyksikkö ei suosittele näytteenottoa uusien asukkaiden kohdalla tai asukkaan palatessa kotilomalta tai muulta hoitojaksolta, koska yksittäisillä näytteillä ei voida poissulkea myöhemmin kehittyvän infektion mahdollisuutta. Samasta syystä näytteiden otto kotiutuksen yhteydessä ei ole perusteltua oireettomilta ja altistumattomilta henkilöiltä.

5.8 Muuta huomioitavaa

  • Asumispalveluyksikön epidemiatilanteessa kunnan tulee varmistaa (tarvittaessa tavanomaista työpanosta lisäten), että yksikössä on riittävä päivittäinen lääkärituki ja mahdollisuus potilaiden tutkimiseen (ei pelkkää puhelinyhteyttä tai paperityöaikaa).

5.9 Viitteet

5.10 Suosituksen tahot

  • Hanna-Mari Alanen, toimialuejohtaja, ylilääkäri, Tays Pitkäniemi
  • Esa Jämsen, ylilääkäri, Tays, Geriatriakeskus
  • Jaana Syrjänen, osastonylilääkäri, PSHP:n tartuntataudeista vastaava lääkäri, Tays, Infektioyksikkö

6. Toimintaohje asukkaiden ja läheisten tapaamisten järjestämiseksi asumispalveluyksiköissä COVID-19 koronaviruspandemian aikana

Päivitetty 21.10.2020

Valvira ja aluehallintovirasto julkaisivat 2.9. kannanoton perusoikeuksien toteutumisesta ja tartuntojen ehkäisystä sosiaalihuollossa. Kannanotossa tuotiin esille perusoikeuksiin kuuluva oikeus elää omaa elämäänsä, mukaan lukien vapaus solmia ja ylläpitää suhteita muihin ihmisiin. Samalla muistutetaan perusoikeuksiin kuuluvasta oikeudesta tulla mahdollisuuksien mukaan suojatuksi terveysvaaroilta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) julkaisi 15.9. uudistetun ohjeen vierailuista pitkäaikaishoidon ja -hoivan toimintayksiköissä koronavirusaikana.

Toimintayksikön tulee tarvittaessa neuvotella paikallisten ja alueellisten tartunnantorjunnan asiantuntijoiden kanssa vierailujen turvallisesta toteuttamisesta. Useimmiten toimet ovat tasoltaan painavia suosituksia. Pakkotoimet ovat tartuntatautilain mukaan mahdollisia ainoastaan tartuntataudeista vastaavan lääkärin päätöksellä ja useimmiten tilanteissa, joissa todetaan varma COVID-19-tapaus tai -altistuminen.

Läheisvierailujen järjestäminen:

  • Läheisten tulee olla terveitä ja oireettomia
  • Vierailulle voi tulla 1-3 läheistä kerrallaan.
    • Tästä voidaan poiketa, jos tapaamistila sen sallii ja on muu perusteltu syy (esimerkiksi kaukaa tulevat läheiset).
  • Tapaamisista tulee sopia etukäteen henkilökunnan kanssa.
    • Läheisille annetaan ohjeet tapaamisen toteuttamiseen.
  • Vierailu toteutetaan ensisijaisesti asukkaan huoneessa tai ulkoilemalla.
    • Läheinen ei turhaan liiku tai oleskele yksikön muissa tiloissa.
    • Jos asukkaan huoneessa asuu toinen asukas, vierailu pyritään toteuttamaan erillisessä tapaamistilassa tai ulkona. Tämä ei ole tarpeen, jos vieraillaan molempien asukkaiden luona (esim. pariskunta asukkaana samassa huoneessa).
    • Läheinen käyttää tapaamisen ajan ammattilaistason (tyyppi II) kirurgista suu-nenäsuojusta ja huolehtii käsihygieniasta. Kirurgisen suu-nenäsuojuksen sijasta voidaan käyttää pitkää, suun peittävää visiiriä.
    • Riittävän tasoinen suojain annetaan läheiselle yksiköstä, jos sellaista ei ole mukana.
    • Läheisellä on oltava mahdollisuus käsien desinfiointiin ja pesuun vierailun aikana.
    • Henkilökunta opastaa läheiselle suojaimen käytön ja käsidesinfektion toteuttamisen, jos se on tarpeen.
  • Läheinen pitää 1-2 metrin turvavälin henkilökuntaan ja muihin asukkaisiin.
    • Vierailun kohteena olevaan asukkaaseen turvaväliä ei tarvitse koko vierailun ajan pitää, jos asukas sen hyväksyy.
    • Asukkaaseen koskettaminen on sallittua (jos asukas sen hyväksyy), kunhan kädet desinfioidaan ennen ja jälkeen koskettamisen.
  • Vierailulla ei tarvita avustajaa, jollei asukkaan turvallisuus sitä edellytä.
  • Henkilökunta ohjeistaa läheistä soittamaan tarvittaessa apua puhelimella tai asukkaan hälytysrannekkeella.
  • Karanteenissa tai eristyksessä oleva henkilö ei voi tulla vierailulle.
  • Kohtalaisen tai korkean koronariskin maista (THL:n liikennevalomallin punaiset ja harmaat maat) tulleet henkilöt eivät pääsääntöisesti voi tulla vierailulle, ennen kuin on kulunut 10 vuorokautta Suomeen saapumisesta.
  • Tapaamisen jälkeen kosketuspinnat pyyhitään käytössä olevalla pintadesinfektioaineella tai desinfektiopyyhkeellä.

Toimintayksikön johtaja on viime kädessä vastuussa vierailujen turvallisesta toteuttamisesta. Vierailijoilta tämä edellyttää näiden ohjeiden noudattamista. Vierailulle ei välttämättä aina voi tulla. Oikeus läheisten tapaamiseen on ensisijaisesti asukkaalla, joten vierailun toteutuminen riippuu asukkaan tahdosta ottaa vastaan vieraita. Kriittisesti sairaan tai saattohoidossa olevan asukkaan luona pitää kuitenkin voida vierailla, kunhan noudatetaan edellä kuvattuja ohjeita ja jos asukas ei ilmaise vierailun vastaista tahtoaan.

Myös lasten vierailut ovat mahdollisia. Lapsi noudattaa samoja ohjeita kuin aikuiset. Pienten lasten kohdalla ohjeiden mukainen toiminta voi jäädä vaillinaiseksi, mutta asukkaan niin halutessa vierailut tulee pyrkiä sallimaan. Lapsetkaan eivät saa tarpeettomasti liikkua yksikön muissa tiloissa.

Viitatut verkkosivut:

Valviran ja AVI:n kannanotto: https://www.valvira.fi/-/perusoikeuksien-toteutuminen-ja-tartuntojen-ehkaisy-sosiaalihuollossa

THL:n ohje vierailuista: https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/taudit-ja-torjunta/taudit-ja-taudinaiheuttajat-a-o/koronavirus-covid-19/koronavirustartuntojen-torjunta-pitkaaikaishoidon-ja-hoivan-toimintayksikoissa/vierailut-pitkaaikaishoidon-ja-hoivan-toimintayksikoissa_koronavirusaikana

THL:n liikennevalomalli eri maiden koronariskistä: https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/ajankohtaista-koronaviruksesta-covid-19/matkustaminen-ja-koronaviruspandemia/liikennevalomalli-matkustamisen-koronariskin-arviointiin