Clostridium difficilen leviämisen ehkäisy

Yleistä
Milloin CD-infektiota tulee epäillä
Miten Clostridium difficile -infektio todetaan
Kosketusvarotoimien toteuttaminen
Kosketusvarotoimien purkaminen

Yleistä

Clostridium difficile (CD) on itiöitä muodostava bakteeri, joka aiheuttaa ripulia ja paksunsuolen tulehdusta ja tarttuu kosketustartuntana. Taudin itämisaika on yhdestä vuorokaudesta kuuteen viikkoon. CD:n mahdollisuus tulee muistaa aina, kun ripuloiva potilas on saanut antibioottihoitoa tai ollut laitoshoitojaksolla.

Kaikki infektioripulipotilaat hoidetaan kosketusvarotoimin yksin omassa huoneessaan. Tartuntoja torjutaan suojainten käytöllä ja hyvällä käsihygienialla: kädet pestään huolellisesti ensin vedellä ja saippualla ja sitten desinfioidaan käsihuuhteella ennen ja jälkeen potilaskontaktin.

Milloin CD-infektiota tulee epäillä

  • Jos potilas on ennen ripulin alkua saanut antibioottihoitoa tai ollut sairaala- tai laitoshoidossa viime kuukausien aikana
  • Jos potilas on ollut todetun CD-potilaan huonetoveri tai CD-epidemian aikana epidemiaosastolla
  • Kaikissa vaikeissa ripulitaudeissa CD:n mahdollisuus on pidettävä mielessä. CD-infektio voi kehittyä myös ilman edeltävää sairaala- tai antibioottihoitoa
  • Jos aiemmin CD-infektiota sairastanut potilas alkaa ripuloida (kahden kuukauden sisällä)

Miten Clostridium difficile -infektio todetaan

Jos potilaalla epäillään CD-infektiota, hänestä tutkitaan ulosteen Clostridium difficile –Nho (Fimlab 6141 F-CldTNhO). Vastaus näytteestä saadaan viimeistään seuraavana arkipäivänä.

Oireettomilta tai parantuneilta potilailta ei ulostenäytteitä tutkita tai kontrolloida.

Kosketusvarotoimien toteuttaminen

  1. Huonesijoitus

Potilas sijoitetaan yhden hengen huoneeseen, jossa on oma WC ja pesutila. Potilasta neuvotaan välttämään liikkumista yleisissä tiloissa siihen asti, kunnes kosketusvarotoimet voidaan purkaa (≥ kaksi vuorokautta ripulin loppumisesta).

  1. Käsihygienia

Kädet pestään huolellisesti vedellä ja pesunesteellä, kuivataan ja käytetään käsidesinfektiohuuhdetta ennen ja jälkeen potilaskontaktin. Pelkkä käsihuuhde ei riitä poistamaan käsistä bakteerin itiöitä. Suojakäsineiden käyttö ei poista käsien pesu- ja desinfektiovelvoitetta. Potilasta ja hänen vieraitaan ohjataan käsien pesussa ja käsihuuhteen käytössä.

  1. Suojaimet

Suojainten sijoittaminen
Suojaimet sijoitetaan sulkutilaan tai potilashuoneen ulkopuolelle. Ne puetaan ennen huoneeseen menoa. Kaikki suojaimet riisutaan potilashuoneessa ja laitetaan jäteastiaan. Aina suojaimien riisumisen jälkeen kädet pestään ja desinfioidaan.

Suojakäsineet
Kertakäyttöisiä suojakäsineitä käytetään aina, kun kosketaan potilaaseen, eritteisiin, vuodevaatteisiin tai potilashuoneen pintoihin. Suojakäsineitä vaihdetaan aseptisen toiminnan mukaisesti.

Suojatakki ja -esiliina
Kertakäyttöistä suojatakkia tai -esiliinaa käytetään aina potilaan lähihoidossa tai kun ollaan kosketuksissa potilaaseen, eritteisiin tai vuodevaatteisiin. Tarkoituksena on suojata työvaatteiden kontaminoituminen bakteerien itiöillä.

Suu-nenäsuojus
Suu-nenäsuojusta käytetään aina potilaan lähihoidossa ja käsiteltäessä potilaan eritteitä esimerkiksi ripulivaippaa.

  1. Tutkimus- ja hoitovälineistö

Huoneeseen varataan potilaskohtaiset tutkimusvälineet ja kertakäyttöisiä hoitotarvikkeita vain noin vuorokauden käyttötarve. Esimerkki huonekohtaisista tutkimusvälineistä ovat stetoskoopit. Sairauskertomuksia ei viedä potilashuoneeseen.

Monikäyttöiset välineet desinfioidaan huuhteludesinfektiolaitteessa, mikäli ne sen kestävät. Vaihtoehtona on liotus desinfektioaineessa (Erisan Oxy+ 5 % 15 minuuttia tai kloori 5000 ppm yksi tunti) . Ellei välineitä voi liottaa desinfektioaineessa, ne pyyhitään Erisan Oxy+ 2 % tai kloori 1000 ppm:llä.

  1. Ruokailu

Potilas ruokailee omassa huoneessaan kosketusvarotoimien ajan. Käytetyt ruokailuvälineet kerätään suojakäsineet kädessä. Ruokailuvälineet käsitellään normaalisti.

  1. Pyykki

Pyykki kerätään potilashuoneessa veteen liukenevaan pyykkipussiin, joka laitetaan keltaiseen pyykkipussiin. Pussi suljetaan huolellisesti huoneessa. Pyykkipusseja ei saa pudottaa kuiluun.

  1. Näytteiden otto ja käsittely

Näytteiden ottaja käyttää suojaimia. Näytteenottovälineet huolletaan kuten tutkimus- ja hoitovälineet. Näytteet voidaan lähettää tutkittavaksi tavallista käytäntöä noudattaen. Laboratorionäytetilauksiin laitetaan merkintä ”kosketusvarotoimet”.

  1. Siivous

Siivouksessa käytetään suojaimia ja huone siivotaan viimeisenä. Siivouksessa käytetään mikrokuituisia siivouspyyhkeitä. Jos siivoustekstiilit pestään omassa yksikössä (ei pesulassa), käytetään kertakäyttöisiä siivouspyyhkeitä. Siivousvälineet ovat huonekohtaiset ja ne desinfioidaan käytön jälkeen. Pintojen huolellinen ja järjestelmällinen mekaaninen puhdistaminen on tärkeää itiöiden poistamiseksi. Desinfektioaineet tehostavat puhdistustulosta.

Eritetahrat poistetaan eritetahra-desinfektioaineella Erisan Oxy+ 2 % tai kloori 1000 ppm.

Huoneen kosketuspinnat siivotaan vähintään kerran vuorokaudessa Erisan Oxy+ 2 % tai kloori 1000 ppm. WC- ja pesutilat siivotaan vähintään kaksi kertaa päivässä Erisan Oxy+ 2 % tai kloori 1000 ppm.

Jos osastolla on todettu CD:n leviämistä, tai jos CD-potilas on liikkunut oireisena osaston yhteisissä tiloissa, tulee mahdollisimman pian koko osaston kaikki kosketuspinnat ja saniteettitilat desinfioida kertaalleen järjestelmällisesti Erisan Oxy+ 2 % tai kloori 1000 ppm:llä. Alkusiivouksen jälkeen kosketus- ja tasopinnat pyyhitään huolellisesti desinfektioaineella päivittäin epidemian keston ajan.

  1. Jätteet

Eritteelliset vaipat laitetaan jätepussiin, pussi suljetaan ja laitetaan huoneen jätepussiin. Jätepussin vaihdetaan vähintään päivittäin. Jätepusseja ei saa pudottaa kuiluun, vaan ne laitetaan osastolta haettavien jätteiden joukkoon.

Eritteitä sisältävät alusastiat ja portatiivit tyhjennetään suoraan huuhteludesinfektiolaitteeseen.

  1. Potilaan kuljettaminen

Potilasta ohjataan pesemään ja desinfioimaan kädet ennen kuljetusta. Kuljettaja pesee ja desinfioi kätensä ennen kuljetusta sekä kuljetuksen jälkeen. Kuljetusvälineen kosketuspinnat desinfioidaan Erisan Oxy+ 2% tai kloori 1000 ppm desinfektioaineella.

  1. Potilaan siirtäminen toiseen hoitolaitokseen

Ripuloivasta potilaasta tiedotetaan seuraavaan hoitoyksikköön hyvissä ajoin ennen siirtoa ja muistutetaan kosketusvarotoimista ja oman huoneen tarpeesta. Potilas kuljetetaan ambulanssilla ja sairaankuljetuksen henkilöstölle kerrotaan kosketusvarotoimien noudattamisesta ripulin vuoksi.

  1. Vierailut

Potilaan vierailijoille ohjataan käsien pesu ja desinfektio tullessa ja lähtiessä. Vierailija ei tarvitse suojavaatetusta, mikäli hän ei osallistu potilaan lähihoitoon.

Epidemiatilanteessa osaston ulko-ovelle laitetaan tiedote, jossa kerrotaan, että osastolla on ripuliepidemia ja vierailijoiden toivotaan ottavan yhteyttä henkilökuntaan ennen potilashuoneeseen menemistä.

  1. Vainajan käsittely

Vainaja laitetaan normaalikäytännön mukaan.

Kosketusvarotoimien purkaminen

Potilashuoneen loppusiivous tehdään, kun sairastunut potilas on poistunut osastolta tai potilaan oireiden loppumisesta on kulunut vähintään 48 tuntia. Alle kaksivuotiailla lapsilla kosketusvarotoimia jatketaan vain ripulin keston ajan, koska bakteeri voi heillä kuulua normaaliflooraan.

Potilas käy suihkussa ja vaihtaa puhtaat vaatteet. Potilashuoneen kosketuspinnat ja potilaan vuode sekä huoneessa oleva WC ja suihkutila siivotaan Klorilli 1000 ppm tai Erisan Oxy+ 2 %:lla. Potilaan vuode pedataan puhtaaksi. Väliverhot ja mahdolliset ikkunan sivuverhot lähetetään pesulaan. Monikäyttöiset tutkimus- ja hoitovälineet desinfioidaan ja avatut kertakäyttöpakkaukset ja hygieniatuotteet laitetaan jätteisiin.

Jos potilaan ripuli uusiutuu, aloitetaan heti kosketusvarotoimet ja otetaan CD-näytteet.