Valvottu lääkehoito

Päivitetty 22.2.2021

Tuberkuloosipotilas tarvitsee kokonaisvaltaista tukea koko hoidon ajan. Valvotun lääkehoidon avulla varmistetaan, että potilas sitoutuu tuberkuloosin pitkään ja vaativaan lääkehoitoon ja paranee. Samalla ehkäistään lääkeresistenssin syntyä ja taudin uusiutumista sekä leviämistä. Valvottu lääkehoito tarkoittaa, että työntekijä tai joku muu siihen koulutettu henkilö katsoo, kun potilas nielee jokaisen lääkeannoksensa. Valvottu hoito on hoitotoimenpide eikä epäily potilaan luotettavuudesta. Katso tarkemmin potilaskeskeinen valvottu hoito Valtakunnallinen TB-ohjelma , (kohta 6.7, sivu 66).

Valvotun lääkehoidon toteutus

Valvottu lääkehoito aloitetaan hoitavan lääkärin määräyksestä. Se suunnitellaan osastohoidon aikana ja toteutetaan yleensä erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteistyönä. Avohoidossa lääkkeet antaa potilaalle yleensä sosiaali- tai terveydenhuollon työntekijä esimerkiksi omalla terveysasemalla, työterveyshuollossa, vastaanottokeskuksessa, kouluterveydenhoitaja koulussa tai kotisairaanhoito/kotihoito potilaan kotona.

Lääkehoito toteutetaan valvotusti 5–7 päivänä viikossa koko hoidon ajan. Valvotun hoidon muutoksista ja lopetuksesta päättää hoitava lääkäri. Erikoissairaanhoidossa nimetään vastuuhoitaja, jolle lääkkeenottoa valvova taho raportoi säännöllisesti hoidon toteutumisesta ja johon voi ottaa yhteyttä mahdollisten ongelmien, kuten lääkehaittojen, ilmaantuessa.

Hoidosta vastaava lääkäri voi määrätä lääkehoidon seurannan tehtäväksi myös videovalvonnan avulla.  Edellytyksenä on potilaan hyvä sitoutuminen lääkehoitoon, sujuva kommunikointi järjestettävissä olevan laitteen, kuten tablet-tietokoneen tai älypuhelimen välityksellä ja erityisten hoidollisten ongelmien puuttuminen.

Muista

  • kerro potilaalle lääkkeistä (annostelu, haittavaikutukset)
  • tue ja motivoi potilasta hoidon aikana
  • seuraa potilaan vointia ja mahdollisia lääkkeiden haittavaikutuksia, reagoi tarvittaessa nopeasti
  • valvo lääkkeiden ottaminen, kirjaa se seurantakaavakkeeseen
  • tiedota hoitavaa yksikköä lääkehoidon poikkeamista ja haittavaikutuksista.

Jos potilas ei tule noutamaan lääkkeitään tai ole sovitulla paikalla kahtena peräkkäisenä kertana, ota yhteys potilaaseen (puhelimitse tai käy potilaan kotona), omaisiin tai muuhun sovittuun yhteyshenkilöön. Ilmoita tilanteesta hoitavaan yksikköön. Mikäli potilasta ei saada takaisin hoidon piiriin, hoitavan yksikön lääkäri ottaa yhteyttä sairaanhoitopiirin tai potilaan kotikunnan tartuntataudeista vastaavaan lääkäriin, jonka tulee tarvittaessa tehdä virka-apupyyntö poliisille tartuntatautilain nojalla potilaan saattamiseksi tahdosta riippumattomaan hoitoon.