Työntekijöiden kirurgisen suu-nenäsuojuksen, visiirin ja silmäsuojaimen käyttö sosiaali- ja terveydenhuollossa COVID-19-pandemian aikana

Päivitetty 17.5.2022

Koronaviruspandemian aikana Infektioyksikkö suosittelee kirurgisen suu-nenäsuojuksen käyttöä sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköiden tiloissa, joissa hoidetaan tai tutkitaan aikuisia tai vakavan COVID-19-infektion riskiryhmiin kuuluvia ala-ikäisiä potilaita, asiakkaita tai asukkaita. Kirurgisen suu-nenäsuojuksen käytön tarkoitus on ehkäistä potilaiden, asiakkaiden, asukkaiden ja työntekijöiden välisiä tartuntoja. Työntekijät käyttävät työnantajan hankkimia kirurgisia suu-nenäsuojuksia, jotka ovat tyyppiä ll tai llR (pakkauksessa lukee TYPE ll tai TYPE llR). Lue lisää suojaimista täältä.

Tiloja, joissa hoidetaan ja tutkitaan potilaita, asiakkaita tai asukkaita ovat esimerkiksi:

  • Vuodeosastot
  • Avovastaanotot
  • Muut terveydenhuollon vastaanotot, esimerkiksi opiskelija-ja työterveyshuollon sekä vastaanottokeskusten terveydenhuollon tilat
  • Suun terveydenhuollon tilat
  • Mielenterveyspalvelujen tilat
  • Terapiatilat, esimerkiksi fysioterapia
  • Diagnostiikan tilat, esimerkiksi laboratoriot, kuvantamisen tilat
  • Laitos- ja asumispalvelut, esimerkiksi ryhmäkodit, asumispalveluyksiköt, palvelutalot, päihde- ja mielenterveyskuntoutujien yksiköt

Kirurgista suu-nenäsuojusta käytetään kaikissa niissä yksikön tiloissa, joissa liikkuu potilaita tai heidän läheisiään.

Yksiköissä, joissa hoidetaan ala-ikäisiä, jotka eivät kuulu vakavan COVID-19- infektion riskiryhmiin, työntekijöiden ei tarvitse käyttää kirurgista suu-nenäsuojusta ollessaan kontaktissa potilaaseen, asiakkaaseen tai asukkaaseen.

Kirurgisen suu-nenäsuojuksen käytöstä voidaan luopua esimerkiksi seuraavissa toiminnoissa:

  • Kouluterveydenhuolto
  • Lastenneuvolat
  • Alaikäisten terapiat
  • Lasten- ja nuortenkodit ja muut alaikäisten asumisyksiköt
  • Alaikäisten kotiin vietävät palvelut

Jos työntekijä tietää altistuneensa koronalle, hän käyttää kirurgista suu-nenäsuojusta koko työpäivän ajan myös niissä tiloissa, joissa ei liiku potilaita tai heidän läheisiään. Syömisen ja juomisen ajaksi suu-nenäsuojuksen voi riisua. Jos mahdollista, työntekijä viettää tauon tilassa, jossa ei ole muita. Jos tämä ei ole mahdollista, huolehditaan reiluista turvaväleistä muihin. Näin toimitaan viikon ajan altistumisesta tai samassa taloudessa asuvan kohdalla viikon ajan läheisen sairastumisesta. 

Ohjeet kotiin vietävän hoidon ja hoivan palveluihin löytyvät täältä.

Visiirin käyttö

Kirurgisen suu-nenäsuojuksen sijaan voidaan käyttää pitkää, suun peittävää visiiriä. Visiiriä käytettäessä on huomioitava, että se ei suojaa potilasta työntekijästä lähtöisin olevilta pisaroilta yhtä hyvin kuin kirurginen suu-nenäsuojus. Visiiri on alapuolelta avoin, joten se ei sovellu tilanteisiin, joissa työntekijä on erittäin lähellä potilasta tai potilaan yläpuolella. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi vuoteessa tai paareilla olevan potilaan hoito ja tutkiminen.

Visiiriä voidaan käyttää esimerkiksi psykiatrisessa hoidossa, kehitysvammahuollossa sekä kuulovammaisia,  muistisairaita ja sekavia potilaita hoidettaessa, jos kasvojen näkyminen on tarpeen. Visiiri voi olla hyvä vaihtoehto myös niille työntekijöille, jotka työskentelevät pääosin toimistotiloissa ja liikkuminen potilastiloissa on vähäistä. Visiiriä käytettäessä on muistettava puhdistaa se huolellisesti riisumisen yhteydessä.

Kirurgisen suu-nenäsuojuksen ja visiirin tai silmäsuojaimen yhtäaikainen käyttö

COVID-19 voi tarttua silmiin joutuneiden pisaroiden kautta. Tämän vuoksi työntekijät käyttävät kirurgisen suu-nenäsuojuksen lisäksi myös visiiriä tai silmäsuojainta tilanteissa, joissa heillä on riski saada roiskeita silmiinsä.

Ylähengitysteitä tutkittaessa ja hoidettaessa käytetään aina sekä kirurgista suu-nenäsuojusta että visiiriä tai silmäsuojainta. Näin toimitaan myös terveiden, oireettomien potilaiden kohdalla. Ylähengitysteiden hoidolla ja tutkimisella tarkoitetaan kaikkia ylähengitysteiden alueelle kohdistuvia toimenpiteitä, joissa työntekijä on alle kahden metrin etäisyydellä potilaasta ja pisaroiden roiskuminen on mahdollista. Tallaisia toimenpiteitä ovat muun muassa suun tai nenän kautta tehtävät tähystykset, nielun, nenän tai suun tutkiminen, intubaatio ja potilaan hampaiden harjaaminen.

Kaikki hengitystieoireiset potilaat hoidetaan pisaravarotoimin. Pisaravarotoimissa kaikki ammattiryhmät käyttävät sekä kirurgista suu-nenäsuojusta että visiiriä tai silmäsuojainta ollessaan alle kahden metrin etäisyydellä potilaasta. Jos potilaalla, asiakkaalla tai asukkaalla epäillään tai on todettu COVID-19-infektio, suojaudutaan erillisen ohjeen mukaan.

Suojainten vaihtaminen ja puhdistaminen

Kirurgisen suu-nenäsuojuksen sekä silmäsuojaimen käyttö ja huolto Covid-19-pandemian aikana