Tartunnan torjunta ruumiinavauksissa

Työnantajalla on velvollisuus huolehtia työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä (Työturvallisuuslaki 738/2002 8§). Työntekijälle on annettava riittävät tiedot työpaikan haitta- ja vaaratekijöistä (14 §) ja varattava käyttöön tarvittavat henkilönsuojaimet (15§).

Työntekijän on noudatettava työturvallisuuden edellyttämiä ohjeita, huolehdittava omasta ja toisten työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä (18§) sekä käytettävä asianmukaisesti tarvittavia henkilönsuojaimia ja työvaatetusta (20§). Terveydelle vaaraa aiheuttaville biologisille vaaratekijöille altistumista on vältettävä (40§).

Ruumiinavaukseen osallistuvilla henkilöillä täytyy olla seuraavat voimassaolevat rokotukset: tetanus-difteria (tehoste 10 vuoden välein), polio (kolmen rokotteen perussarja) ja B-hepatiitti (kolmen rokotteen perussarja). Myös muita yleisen rokotusohjelman rokotteita suositellaan.

Ruumiinavauksen tekijöinä tulee olla riittävä määrä koulutettua henkilökuntaa ja avaussalissa vain ruumiinavausta suorittava henkilöstö.  Työhön perehdytysvaiheessa (erikoistuva lääkäri, preparaattoriharjoittelija) vältetään ensimmäisen vuoden aikana riskiluokka 3 ruumiinavausten suorittamista.

Opiskelijat on huolellisesti perehdytettävä suojaimien pukemiseen, riisumiseen ja käsidesinfektioon ja opetushenkilökunnan on huolehdittava siitä, että opetuksissa käytetään vainajia, joilla ei ole tiedossa merkittävää infektiota. Opiskelijat käyttävät samantyyppistä suojavaatetusta kuin muu henkilökunta.

Yleisiä periaatteita

Tavanomaisten varotoimien periaatteen mukaisesti kaikkia ruumiinavauksiin tulevia vainajia on pidettävä tartuntavaarallisina ja käsittelyssä on noudatettava turvallisia työtapoja. Avaussalissa ei saa syödä eikä juoda. Ruumiinavaustilojen on oltava rakenteeltaan asianmukaiset, valaistuksen hyvän ja pintojen helposti puhdistettavia. Avaussalin ilmanvaihdon tulee olla riittävä (vähintään 15 x tunnissa, infektiosalissa 30 x tunnissa). Imulaitteiden tulee olla kirurgisia suljettuja systeemejä. Desinfektioainetta sekä käsidesinfektioon että roiskeiden puhdistamiseen on oltava saatavilla.

Eritetahradesinfektio-ohje

Veritapaturmansattuessa noudatetaan PSHP:n voimassa olevaa ohjeistusta: https://www.tays.fi/fi-FI/Ohjeet/Infektioiden_torjunta/Henkilokunnan_infektioiden_torjunta/Veritapaturmat(51230)

Aerosolimuodostusta ja haavojen syntymistä voidaan estää seuraavilla työtavoilla:

  • Instrumenttivalinnat: saksien käyttö veitsen sijaan, pinsettien käyttö käden sijaan.
  • Kylkiluut leikataan luu-rustorajalta, jotta teräviltä luureunoilta vältyttäisiin.
  • Kallonsahauksessa on pyörösahan sijaan syytä käyttää värähtelevää eli oskilloivaa sahaa tai käsisahaa. Lisäksi erityisesti korkean riskin avauksia varten on kehitetty erilaisia suljettuja suojapusseja. Hienojakoisen, aerosolisoituvan pölyn eliminoimiseksi voi käyttää kohdepoistoimuria.
  • Bakteeriaerosolimuodostusta voidaan vähentää suorittamalla suolen avaus veden alla, irrottamalla elimet elin kerrallaan tai tutkimalla elimet paikallaan.
  • Terävät ja pienet kertakäyttöiset instrumentit asetetaan käytön jälkeen suoraan särmäisjäteastiaan.

Veren, eritteiden ja elimistön nesteiden valumista kehononteloiden ulkopuolelle ja niiden roiskumista iholle tai limakalvoille esimerkiksi elinten poiston tai pesun yhteydessä tulee varoa. Korkeapaineisia suihkuja ruumiin tai elinten pesussa ei tule käyttää. Suuret roiskeet pinnoilta tai lattioilta puhdistetaan viivytyksettä.

Näytepurkit on suljettava huolellisesti ja niiden pinnat on tarvittaessa puhdistettava desinfektioaineella ja jokainen näytepurkki/näytekasetit sisältävä purkki on laitettava suljettavaan pussiin ennen sen toimittamista edelleen laboratorioon.

Käytetyt instrumentit tulee puhdistaa ennen desinfektiota, koska orgaaninen materiaali voi estää desinfektioaineen tehoa. Instrumenttikoneen käyttö on aina suositeltavaa puhdistuksessa ja desinfektiossa.

Ruumiinavausten riskiluokitus

Infektiosairaudet ja niiden epäilyt on tuotava riittävän selvästi esiin ruumiinavauslähetteessä. Kaikki riskit eivät ole aina kliinikon tiedossa, esim. tuberkuloosi voi löytyä yllätyksenä ruumiinavauksen yhteydessä.

Mikrobit on ryhmitelty luokkiin 1-4 taudinaiheuttamiskyvyn, estettävyyden ja hoidettavuuden mukaan.

Linkki listaan

Suurin osa ruumiinavauksiin liittyvistä mikrobeista kuuluvat riskiluokkiin 1 ja 2. Riskiluokan 3 patogeenit aiheuttavat erityisvaatimuksia ruumiinavaukseen. Nämä ovat mikrobeja, jotka aiheuttavat merkittävän terveysriskin ja tartunnan tapahduttua mahdollisesti vakavan sairauden. Riskiluokan 3 vainajien yhteydessä on syytä miettiä lääketieteellisen ruumiinavauksen tarpeellisuutta. Riskiluokan 4 patogeenit aiheuttavat erityisen suuren infektioriskin ja tautiin liittyvän mortaliteetin, koska infektioon ei ole tehokasta hoitoa. Siksi näitä infektioita epäiltäessä tulisi pidättäytyä ruumiinavauksesta.

Riskiluokka Mikrobit Tartuntatapa Suojautuminen
1

 
Suurin osa bakteereista
ja viruksista
 
Eivät aiheuta ihmiselle
infektioriskiä
Tavanomainen (tv)

 
2



 
Moniresistentit bakteerit,
(esim. MRSA, VRE),
ruokamyrkytyksiä aiheuttavat
bakteerit
Käsien välityksellä



 
Tavanomainen (tv)



 

3
Esim.





 












 

Mycobakterium tuberculosis

Ilman välityksellä
Pisto- ja viiltotapaturman
kautta (harvinaista)

Tavanomainen (tv) ja aina hengityksensuojaimet
(suodattavat puolinaamari eli
FFP3-hengityksensuojain tai
moottoroitu puhallinsuojain).
COVID-19-infektio Eritteiden ja roiskeiden välillä
Ilman välityksellä mahdollinen (jos aerosolia tuottava toiminta)

Tavanomainen (tv) ja aina hengityksensuojaimet (suodattava puolinaamari eli FFP3-hengitysensuojain tai moottoroitu puhallinsuojain) ja FFP3-hengityksensuojaimen kanssa kasvosuojain

Hepatiitti B- ja C-virus,
HIV-virus
 
Veren välityksellä:
pisto- ja viiltohaavat
ja limakalvoroiskeet
silmiin, nenään, suuhun

Tavanomainen (tv) ja  harkinnan mukaan
viiltosuojakäsineet, kasvo-
suojain

Prionitauti (esim. CJD-tauti) tai sen epäily

Kudosten ja instrumenttien välityksellä (pisto- ja viiltotapaturmat), limakalvoroiskeet, histopatologiset tuorenäytteet

Tavanomainen (tv) ja ruumiinavaus rajoitetaan aivoihin

4
Esim.
 
Verenvuotokuumeet kuten Ebola, Marburg, Krimin-Kongon vvk Kudosnesteiden välityksellä

 
Ei tehdä ruumiinavausta
 

Riskiluokan 3 ruumiinavaukset

Avaukset tehdään erillisessä, alipaineistettavassa infektiosalissa. Avauksissa on esillä vain tarvittava välineistö. Avaussalin liikenne rajoitetaan mahdollisimman vähiin ja salissa tulee olla vain ruumiinavausta suorittava henkilöstö: patologi ja mielellään kaksi avustajaa. Toinen avustaja välttää suoraa kontaktia tartunnanvaaralliseen materiaaliin ja hänen tehtäviinsä kuuluu:

  • avustaa näytepalojen keräämisessä, näytepurkkien merkitsemisessä ja tarvittavien lähetteiden liittämisestä niihin
  • toimittaa avauksessa tarvittavia instrumentteja, pyyhkiä pinnoille tai lattioille tulevat roiskeet
  • huolehtia potilaspapereista ja niihin tehtävistä merkinnöistä
  • huolehtia yhteydenpidosta ruumiinavausta suorittavien henkilöiden ja muiden tahojen välillä

Korkean riskin ruumiinavausten jälkeen vainajan kiinniompelun sijaan harkittava muita sulkemistapoja (hakaset, kudosliima) tai joissain tapauksissa vainaja jätetään sulkematta.

Työntekijöiden pukeutuminen ja suojaimet

Työpisteasu puetaan ensin. Työpisteasu vaihdetaan päivittäin.

Opiskelijat pukevat suojaimet omien vaatteiden päälle.

Suojain Tarkennus Muuta Kuka käyttää
Suojatakki (tv) Vesitiivis, kertakäyttöinen Suojattava hartiat, rinta ja jalat Kaikki
Muoviesiliina (tv) Vesitiivis, kertakäyttöinen Suojattava rinta, vartalo ja jalat Patologi, obduktio-preparaattori, sairaalahuoltaja
Hiussuoja (tv) Leikkauspäähine tai hiussuoja Kaikki
Kirurginen suu-nenä-suojain R2 (tv)

Suojaa suuta ja nenää vain eriteroiskeilta.
Ei suojaa ilman välityksellä tarttuvilta taudeilta

Kaikki, jos ei hengityksensuojainta käytössä
Hengityksensuojain Suodattava puolinaamari  (FFP3-hengityksensuojain) tai moottoroitu puhallinsuojain Saa käyttää aina, mutta käytettävä ehdottomasti, jos epäily ilman välityksellä tarttuvasta infektiosta Kaikki, jos ilman välityksellä tarttuvan infektion avaus tai sen epäily
Silmäsuojus (tv) Suojalasit tai kasvosuojain Omat silmälasit eivät korvaa silmäsuojuksia Kaikki, jos roiskeille altistumisen mahdollisuus
Suoja-jalkineet (tv) Suojakengät tai kumisaappaat Puetaan salin ulkopuolella, riisutaan salin oven suussa. Suojakengät tai saappaat pestään huuhteludesinfektiokoneessa (DEKO 190 LC) tai pesudesinfektiokoneessa (DEKO 2000). Kaikki
Suojakäsineet (tv) Kaksinkertaiset suojakäsineet (nitriili + talouskäsineet kertakäyttöisenä)

Erityiset metallivahvisteiset käsineet





Luokka 3 avauksissa harkinnan mukaan

Kaikki


 

Patologi, obduktio-preparaattori

Suojaimien pukemisjärjestys – ja riisumisjärjestys kun käytetään kirurgista suu-nenäsuojainta tai suodattavaa puolinaamaria

Pukeminen

Riisuminen

  • Pue suojakengät tai kumisaappaat
  • Desinfioi kädet
  • Pue kirurginen suu-nenäsuojain R2 tai FFP3-hengityksensuojain
  • Pue hiussuoja
  • Pue nesteitä läpäisemätön suojatakki
  • Pue suojaesiliina
  • Pue suojalasit
  • Pue suojakäsineet ja niiden päälle talouskäsineet

  • Riisu talouskäsineet
  • Riisu suojaesiliina
  • Riisu nesteitä läpäisemätön suojatakki ja suojakäsineet
  • Desinfioi kädet
  • Poista suojalasit
  • Riisu hiussuoja
  • Riisu kirurginen suu-nenäsuojain R2 tai FFP3-hengityksensuojain
  • Riisu suojakengät tai kumisaappaat
  • Desinfioi kädet ja kyynärvarret

Suojaimien pukemis- ja riisumisjärjestys kun käytetään moottoroitua puhallinsuojainta

Pukeminen

Riisuminen

  • Pue kumisaappaat
  • Desinfioi kädet
  • Pue hiussuoja
  • Pue nesteitä läpäisemätön suojatakki
  • Pue moottoroitu puhallinsuojain
  • Pue suojaesiliina
  • Pue suojakäsineet ja niiden päälle talouskäsineet
  • Riisu talouskäsineet
  • Riisu suojaesiliina
  • Riisu moottoroitu puhallinsuojain
  • Riisu nesteitä läpäisemätön suojatakki ja suojakäsineet
  • Desinfioi kädet
  • Pue suojakäsineet
  • Riisu hiussuoja
  • Riisu kumisaappaat
  • Riisu suojakäsineet
  • Desinfioi kädet ja kyynärvarret