Sairaalan huonetilojen siivous

Sairaalassa puhdistus- ja desinfektiotoimenpiteiden tavoitteena on viihtyisä ja turvallinen ympäristö potilaille, henkilökunnalle ja vierailijoille. Tartuntojen syntymisen ja leviämisen ehkäisyssä yhtenä keinona on suunnitelmallinen, tehokas ja tarkoituksenmukainen siivous.

Siivoaminen ei ole vain jälkien korjaamista, vaan se on myös tilojen ja pintojen hoitoa ja huoltoa. Siivoustyötä tekevien työntekijöiden on tiedettävä tartuntojen synty- ja leviämistavat, jotta he ymmärtävät vastuunsa ja osuutensa infektioiden ehkäisyssä sairaalassa.

Desinfektioaineita käytetään aina erite- ja roisketahrojen poistossa ja tietyissä eristystapauksissa kosketuspinnoille. Eritetahradesinfektioaine on kloori 1000 ppm tai Erisan Oxy 2 %.

Jokaisen siivoustyötä tekevän on tunnettava siivouksen yleisiä periaatteita, jotta hän pystyy suunnittelemaan ja kehittämään omaa työtään ja tarvittaessa tehostamaan siivousta.

  • Siivouksella on tarkoitus poistaa lika ja pöly sekä näiden mukana mahdolliset tautia aiheuttavat mikrobit sellaiselle tasolle, että ne eivät aiheuta tartuntavaaraa potilaille.
  • Erityistä huomiota on kiinnitettävä siivousvälineiden puhtauteen ja puhdistusmenetelmiin sekä siivousohjeiden ja oikean työjärjestyksen noudattamiseen.
  • Sairaalasiivouksen tarpeet määritellään tiloissa tapahtuvan sairaanhoidon ja sen vaatiman puhtaustason mukaan. Tiloissa suoritettavat erilaiset toimenpiteet asettavat siivoukselle erityisvaatimuksia. Näistä vaatimuksista on ohje kohdassa "Välisiivous". Sairaalan tilojen puhtausryhmäjakoa (I, II, III) käytetään apuna määriteltäessä siivousmenetelmiä eri tiloissa.
  • Siivous suoritetaan aseptista työjärjestystä noudattaen, mikä tarkoittaa sitä, että suoritusjärjestys ja puhdistaminen tapahtuvat aina puhtaasta likaisempaan ja ylhäältä alaspäin.
  • Siivousmenetelminä käytetään nihkeitä, kosteita ja märkiä menetelmiä.
  • Siivoustyötä tekevä työntekijä käyttää työssään henkilökohtaisia tai kertakäyttöisiä tehdaspuhtaita suojakäsineitä ja suojatakkia siivotessaan wc- ja pesutiloja. Muissa työtehtävissä suojavaatteiden käyttö määräytyy mukaan.
  • Kosketuspinnat eli ne pinnat ja kohteet, joita henkilöt koskettavat paljain käsin, puhdistetaan aina huolellisesti. Näitä ovat ovien kahvat, vesihanojen käsiosat, puhelimen käsiosat, työtasot, wc-vetonuppi jne. Kattojen, seinien ja lattioiden puhdistamisen merkitys infektion ehkäisyn kannalta on vähäisempi kuin käsin kosketeltavien kohteiden. Likaantuneet kohdat kaikilta pinnoilta puhdistetaan joka päivä.
  • Yleispuhdistusaineina käytetään neutraaleja tai heikosti emäksisiä puhdistusaineita. Käytettävistä desinfektioaineista on luettelo.  Puhdistus- ja desinfektioaineastiat merkitään selvästi näkyvällä tekstillä sisällöstä. Astioihin merkitään myös desinfektioliuoksen viimeinen käyttöpäivä.
  • Sairaalan sisäisissä siivousohjeissa on selostus käytettävistä puhdistusaineista, menetelmistä, välineistä ja desinfektioaineista.
  • Siivousvälineet ovat pääosiltaan osastokohtaisia. Siivouksessa käytettävät koneet voivat olla osastojen yhteiskäytössä. Siivousvälineet puhdistetaan jokaisen käyttökerran jälkeen ja säilytetään kuivina. Siivouspyyhkeet ovat huonekohtaisia ja ne säilytetään kuivina. Tartuntatautitapauksissa välineitä käytetään kertakäyttöisesti (huolletaan heti tai käytetään kertakäyttöisiä) tai varataan omat siivousvälineet, jotka desinfioidaan heti käytön jälkeen. "Tarttuvan taudin leviämisen ehkäisy sairaalassa" -ohjekohdassa selvitetään miten kunkin eristyksen kohdalla siivouksessa toimitaan.
  • Siivoushenkilökunnalle on kerrottava potilashuoneen siivoustarpeesta, jos potilas on jonkin asteisessa eristyksessä.

Tilakohtaisia menettelytapoja

Potilashuoneet ja yhteiset tilat

Potilashuoneet ja yhteiset tilat siivotaan päivittäin neutraalilla tai heikosti emäksisellä puhdistusaineella. Kosketuspintojen, esimerkiksi ovenkahvojen ja hanojen, puhelimien, sekä pöytien ja muiden ylempien tasopintojen puhtaus on lattiatasojen puhtautta tärkeämpää, koska mikrobit voivat siirtyä näiltä pinnoilta käsiin ja edelleen käsistä potilaisiin. Seinien ja kattojen puhdistus on tarpeetonta, eriteroiskeiden ja tahrojen poistaminen riittää. Erite- ja roisketahradesinfektio tehdään välittömästi. Väliverhot on vaihdettava/ pestävä aina kosketuseristyksen loppuessa ja aina kun niissä on näkyvää likaa. Väliverhot vaihdetaan säännöllisesti vähintään kolmen kuukauden välein. Jätepussit vaihdetaan, kun ne täyttyvät.

Pois lähteneen potilaan potilasvyöhyke (yöpöytä, apuvälineet, vuode, vaatekaappi jne.) siivotaan desinfektioaineilla Kloori 500 ppm tai Erisan Oxy+ 2 %.

Huomioidaan aseptinen työskentely, potilasvyöhykekohtaiset kalustepyyhkeet sekä huonekohtaiset lattiapyyhkeet. Käsienpesualtaat pestään huonekohtaisilla pesuharjoilla. Harjat pestään huuhtelu- ja desinfiointikoneessa käytön jälkeen. Jokaiseen potilashuoneeseen mentäessä kädet desinfioidaan ja laitetaan uudet kertakäyttöiset suojakäsineet.

Potilasvuoteen huolto

Pois lähteneen potilaan vuode puhdistetaan ja pedataan potilashuoneessa. Liinavaatteet ja peite lähetetään pesulaan. Patjansuojus ja tyyny pyyhitään desinfektioaineella (Kloori 500 ppm tai Erisan Oxy+ 2 %) tai jos niitä ei voi pyyhkiä, ne lähetetään pesulaan. Pelastuslakana sekä patjan ja tyynyn suojuksen ulkopinta sekä ala- että yläpuolelta tarkastetaan jokaisen puhtaaksi petauksen yhteydessä. Suojuksen sisäpuoliset osat ja itse patjan pinta tarkastetaan kaksi kertaa vuodessa sekä ylä- että alapuolelta. Patjan suojukset lähetetään pesulaan kerran vuodessa ja aina tarvittaessa.

Pitkäaikaisten potilaiden peite ja tyyny vaihdetaan tarpeen mukaan, mutta vähintään kahden viikon välein. Pitkäaikaispotilaan vuode puhdistetaan vähintään kerran kuukaudessa heikosti emäksisellä tai neutraalilla puhdistusaineella tai potilas siirretään puhtaaseen vuoteeseen ja likainen vuode puhdistetaan.

Jos puhtaaksi pedattu vuode jää tyhjilleen, se suojataan esim. muovilla, samoin suojataan muovilla vuodevarastoon vietävän vuoteen patja.

Kuolleen potilaan vuode huolletaan samalla tavalla kuin muidenkin poistuneiden potilaiden vuoteet.

Kuolleen potilaan huoneen siivous ja desinfektio

Potilashuoneen siivous määräytyy sen mukaan, minkälaista tautia kuollut potilas sairasti.

  • Jos potilas on kuollut muuhun kuin infektioon ja hänellä ei ollut kuollessaan tarttuvaa tautia, ei ole mitään erityismenettelyjä. Huone siivotaan tavanomaisesti.
  • Jos potilas on sairastanut kuollessaan tarttuvaa tautia ja häntä on hoidettu jonkinasteisessa eristyksessä, määräytyy huoneen siivous sen mukaan, tarkempi ohje .

Peseytymistilat

  • Peseytymistiloissa tulee olla pitkävartinen lattianpesuharja ja lattiakuivain. Harjat puhdistetaan päivittäin huuhtelu- ja desinfiointikoneessa.
  • Lattia, suihkutuolin istuinosa ja suihkupaarit pestään desinfektioaineella (kloori 500 ppm tai Erisan Oxy+ 2%) ennen seuraavaa potilasta. Jos käytetään klooria, se on huuhdeltava pois huolellisesti viileällä vedellä.
  • Peseytymistilasta ei poistuta saappaat jalassa, tarvittaessa saappaat pestään harjalla ja desinfektioaineella (kloori 500 ppm tai Erisan Oxy+ 2 %) ulkopinnalta.
  • Jos on käytetty esiliinaa, se vaihdetaan joka potilaan välillä.
  • Peseytymistilat siivotaan päivittäin heikosti emäksisellä pesuaineella ja tarpeen mukaan poistetaan eritetahrat desinfektioaineella (kloori 1000 ppm tai Erisan Oxy+ 2 %).
  • Suihkuverhoja käytetään peseytymistiloissa vain jos se on välttämätöntä ja ne vaihdetaan puhtaisiin viikoittain. Jos suihkuverho on näköesteenä, eikä kastu lainkaan suihkutusten yhteydessä, vaihto riittää kolmen kuukauden välein.

Suihkupäiden ja -letkujen huolto ja puhdistus

Suihkupäät, letkut ja pidikkeet tulee puhdistaa päivittäin käsienpesualtaan pesun yhteydessä.
Suihkupäät ja -letkut pestään huuhteludesinfektiopesukoneessa kerran viikossa.

Apuvälineiden ja muiden vastaavien välineiden puhdistus

Näitä välineitä ovat esim. nesteensiirtotelineet, fysioterapiavälineet, pyörätuolit, WC-istuimet, kävelytuet, hoitopöydät, kylmäpakkaukset ja vastaavat.

Välineiden kosketuspinnat pyyhitään desinfektioaineella jokaisen potilaan välillä. Desinfektioaineena käytetään sellaista desinfektioainetta, jota ko. apuvälineen materiaalit kestävät. Apuvälineet puhdistetaan ja huolletaan säännöllisin väliajoin. Uusia välineitä hankittaessa huomioidaan niiden desinfektiomahdollisuus.

Huoltohuone

Huoltohuone on yksikön likaisin huonetila. Huone siivotaan viimeisenä yksikön tiloista. Siivous suoritetaan päivittäin. Huone on useimmiten jaettu puhtaaseen ja likaiseen puoleen. Huoneessa työskenneltäessä on huomioitava, että puhdas ja likainen puoli pysyvät erillään. Huolehditaan, että puhtaat välineet pysyvät puhtaina eivätkä kontaminoidu huoltohuoneessa työskenneltäessä. Huonetilassa noudatetaan aseptista työjärjestystä. Puhtaisiin tavaroihin kosketaan aina desinfioiduin käsin. Likaiset välineet huolletaan mahdollisimman nopeasti. Käytetyt välineet laitetaan suoraan huuhtelu- ja desinfiointikoneeseen. Ellei välineitä saada suoraan koneeseen, ne laitetaan tiiviiseen kannelliseen astiaan kuiviltaan odottamaan koneeseen laittoa. Koneen vapauduttua välineet ja astia laitetaan koneeseen. Työskentelyssä aiheutuneet roiske- ja eritetahrat poistetaan välittömästi eritetahradesinfektioaineella. Huoltohuoneen ovi pidetään suljettuna. Kädet desinfioidaan huoneesta poistuttaessa.

Lelujen puhdistusohje

Välisiivous

Välisiivouksella tarkoitetaan tilojen siivoamista potilaille tehtävien toimenpiteiden välillä silloin, kun tavallista kerran päivässä tapahtuvaa siivousta ei katsota riittäväksi. Välisiivouksella pyritään vähentämään ympäristön aiheuttamaa infektioriskiä potilaalle tehtävissä limakalvon ja ihon lävistävissä (invasiivisissa) toimenpiteissä.

Varsinaiset välisiivoustoimet rajoitetaan niihin toimenpiteisiin, jotka aiheuttavat suurimman infektioriskin ja tilanteisiin, joissa infektio aiheuttaisi vakavimmat seuraukset.

Välisiivouksen tarve on

  • Toimenpiteen jälkeen, kun se on tehty potilaan infektoituneelle alueelle esim. märkäpesäkkeen avaus. Välisiivous tehdään heti toimenpiteen jälkeen, ennen seuraavan potilaan ottamista tilaan.
  • Ennen toimenpidettä, kun siihen liittyy poikkeuksellisen suuri infektioriski esim. sydämen tahdistimen asennus tai immuunipuutteiselle potilaalle tehtävä toimenpide. Välisiivous tehdään ennen toimenpiteen aloittamista

Tämän ohjekohdan lopussa on lueteltu malliesimerkkejä toimenpiteistä, joiden jälkeen ja joita ennen välisiivous on tarpeen.

Riippumatta toimenpiteestä tai potilaan infektioalttiudesta suoritetaan välisiivous aina, kun ympäristö tahriintuu eritteillä näkyvästi.

Käytännön toteutus

Näkyvät erite-, kudosneste- ja veriroiskeet sekä tahrat poistetaan välittömästi käyttämällä kertakäyttöpyyhettä ja klooria 1000 ppm tai 2 % Erisan Oxy+. Myös tasopinnat, esim. anestesiakoneen pinnat, pyyhitään desinfektioaineella, jos ne ovat altistuneet roiskeille. Muu välisiivous voidaan tehdä tavallisella yleispuhdistusaineella.

Tilat, joissa tarpeen AINA suorittaa jonkin laajuisia välisiivouksia:

  • leikkaussalit
  • poliklinikoiden leikkaussalit
  • synnytyssalit, ensiapu-, korvasairauksien ja keuhkosairauksien poliklinikoiden toimenpidehuoneet

Lisäksi vuodeosastojen tilat, kuten valmistushuone, tutkimus- ja hoitohuone ja pesuhuone silloin kun

  • suoritetaan hoitotoimenpiteitä potilaalle, jonka infektiopesäkkeestä on eristetty moniresistentti bakteeri ja/tai hän erittää runsaasti tartuttavaa materiaalia ympäristöön tai potilaalla on runsasta verenvuotoa. Edellä mainittu tilanne on esimerkiksi laajan märkivän ihottuma-alueen suihkutus tai siteen vaihto.

Esimerkkejä toimenpiteistä, joiden JÄLKEEN välisiivous on tarpeellinen

  • infektoituneen alueen pienetkin invasiiviset toimenpiteet
  • ultraääni– ja CT-tutkimuksessa suunnatut punktiot infektoituneisiin kohteisiin kuten märkäpesäkkeisiin
  • laajan vetistävän palovamman tai muun laajan infektoituneen ihovaurion sidevaihto
  • kohdun ontelon tyhjennys ja kaavinta, jos toimenpidealueella on infektio
  • alaendoskopiat (alasisätähystykset)
  • kystoskopiat (virtsarakon tähystys)
  • kitarisan poisto ja tähän rinnastettavat toimenpiteet

Toimenpiteet joita ENNEN välisiivous on tarpeellinen

  • ihoa ja limakalvoa lävistävä toimenpide voimakkaasti immuunipuutteiselle potilaalle (tärkein on granulosytopenia)
  • ihon ja limakalvon lävistävä toimenpide, jossa asetetaan pysyvä vierasesine, esim. pysyvä tahdistin
  • bronkoalveolaarilavaatiot, bronkoskopiat
  • pleuraskopia, laparoskopia ja pleuradreenin asennus
  • dialyysikatetrin laitto ja vaihto, jatkuvat dialyysihoidot
  • verenvaihdot
  • trakeostomian teko (henkitorven avaus)
  • laajan vetistävän palovamman tai muun laajan infektoituneen ihovaurion siteen vaihto, esim. laajat painaumahaavat ja näihin rinnastettavat toimenpiteet.

Toimenpiteet jotka voidaan suorittaa ILMAN välisiivousta

Tässä luetellut toimenpiteet ovat sellaisia, joissa iho ja limakalvot läpäistään mutta infektioriski on niin vähäinen, että käsihygienia ja hyvät työtekniikat antavat riittävän suojan. On huomattava, että osa lueteltavista toimenpiteistä kuuluu välisiivouksen piiriin (katso edellinen kohta) silloin kun se tehdään voimakkaasti immuunipuutteiselle potilaalle.

  • Swan-Ganz -katetrin ja ulkoisen sydämentahdistimen laitto
  • keskuslaskimokatetrin (solislaskimokanyylin) asettaminen
  • yläendoskopiat (esim. gastroskopia)
  • pleurapunktio (keuhkopussin punktio)
  • sternaalipunktio tai kristapunktio (luuydinpunktio)
  • lumbaalipunktio (selkäydinnesteen näytteen otto)
  • lapsivesipunktio, askitespunktio (vatsaontelon punktio)
  • benigueraus (virtsateiden laajennus) kun virtsassa ei ole bakteerikasvua
  • cystofixin ja kestokatetrin laitto
  • haavan ompelu
  • pienien ihokasvaimien ja vastaavien poisto
  • lihas- ym. biopsiat jos potilas ei ole immuunipuutteinen
  • mikrobiologisen näytteen otto infektioalueelta ilman punktiota tai inkisiota
  • pienten märkäisten haavojen paikallishoidot ja siteenvaihdot ja näihin rinnastettavat toimenpiteet