Syyhy ja tartuntojen leviämisen ehkäisy

Syyhy on syyhypunkin aiheuttama kutiseva ihotauti. Useimmiten syyhy havaitaan yksittäistapauksena yhdeltä potilaalta/asiakkaalta mutta se voi esiintyä myös epidemioina sairaaloissa, pitkäaikaishoivalaitoksissa ja päiväkodeissa. Epidemian aikana syyhyä voi esiintyä sekä hoidettavilla että henkilökunnalla ja se voi levitä myös henkilökunnan perheenjäseniin. Epidemian sammuttaminen voi olla vaativaa ja edellyttää hyvää yhteistyötä eri tahojen kesken. Infektioyksikölle on hyvä ilmoittaa epidemiaepäilystä.

Tartunta

Syyhypunkki tarttuu kosketustartuntana.

Tavallinen syyhy ei tartu helposti, vaan vaatii yleensä pitkäkestoisen tai toistuvan paljaan ihokontaktin. Tavallisen syyhyn tarttuminen epäsuorasti pintojen tai vuodevaatteiden välityksellä on epätavallista. Hyvin laaja-alainen syyhyihottuma on paikallista tartuttavampi. Tartuttavimmassa karstasyyhymuodossa punkkien määrä on hyvin suuri ja tartunta voi tapahtua myös pintojen tai tekstiilien välityksellä.

Syyhypunkki säilyy hengissä ihon ulkopuolella 2 - 3 vuorokautta. Syyhypunkki ei levitä mukanaan mitään muuta infektiota, mutta syyhyihottumaan voi kehittyä sekundaarinen bakteeri-infektio. Syyhy on ainoastaan ihmisen loinen; lemmikkieläimet eivät syyhyä levitä.

Oireet, löydökset ja diagnoosi

Tavallisen syyhyn pääoire on kutina ja ihottuma. Kutina on häiritsevää etenkin öisin. Tyypillisesti oireisia ihoalueita ovat sormien välit, ranteet, niska, rinta, lapaluiden alue, pakarat, nivuset ja genitaalien seutu. Lapsilla iholöydöksiä on tavallisimmin kämmenissä ja jalkapohjissa, mutta ihottuma voi olla myös laaja-alaista.

Syyhypunkin mutkittelevat käytävät löytyvät parhaiten ranteista ja nilkoista (joissa iho on ohut), lapsilla kämmenistä sekä jalkapohjista. Käytävän päässä voi näkyä tummana pisteenä itse punkki. Syyhypunkin kaivamat kapeat käytävät viittaavat vahvasti syyhyyn, mutta niitä ei läheskään kaikilla ole nähtävissä. Muita tyypillisiä iholöydöksiä ovat pienet rakkulat, näppylät sekä raapimajäljet.

Karstasyyhyssä potilaalla on hilsehtivä, laaja-alainen, karstainen ihottuma. Karstasyyhyä tavataan muun muassa immuunipuutteisilla ja ikääntyneillä. Karstasyyhy ei välttämättä kutise, mikä voi viivästyttää diagnoosia.

Syyhytartunnasta kutinan alkamiseen kuluu ensitartunnassa keskimäärin kahdesta neljään viikkoa, enintään kuusi viikkoa. Itämisajan jälkipuolella tartunta voi jo siirtyä henkilöstä toiseen, mutta vasta oireileva potilas aiheuttaa merkittävän tartuntariskin. Aiemmin syyhyn sairastaneella uusi tartunta voi alkaa oireilla jo muutaman päivän kuluttua.

Syyhypotilaan diagnoosi ja hoidon aloituspäätös perustuu tyypillisiin esitietoihin ja taudinkuvaan. Sairastuneen lähipiirissä mahdollisesti esiintyvät samanlaiset oireet vahvistavat epäilyä. Usein taudinkuva ei kuitenkaan ole tyypillinen ja diagnoosi voi viivästyä. Varma syyhydiagnoosi perustuu ihosta löytyneen syyhypunkin tunnistamiseen mikroskoopilla.

Esiin kaivetun punkin voi lähettää tutkittavaksi Fimlab:iin (1912 Sk-Para-O, parasiitit iholta). Negatiivinen tulos ei poissulje syyhyä.

Jos yksikössä epäillään syyhyepidemiaa, diagnoosi olisi hyvä varmistaa ihotautilääkärin konsultaatiolla ainakin yhden sairastuneen osalta.

Syyhy sosiaali- tai terveydenhuollon toimipisteessä

Tarvittavien toimien laajuus riippuu siitä, kuinka monta syyhytapausta yksikössä todetaan. Kun kyseessä on yksittäinen tapaus, jonka syyhy on tavallista (paikallista) muotoa, riittää yleensä kyseisen henkilön hoito. Jos syyhytapauksia havaitaan samassa toimipisteessä kaksi tai enemmän (= epidemia) tai yksittäisellä henkilöllä karstasyyhy, hoidettavien joukko on laajempi. Muistilista epidemiatilanteen vaatimista toimista löytyy PSHP:n sivuilta Toimenpiteet syyhyepidemiassa terveydenhuollon osastolla tai sosiaalihuollon yksikössä. THL on julkaissut ohjeen toiminnasta syyhyepidemiassa.

Syyhy voi tarttua myös hoitohenkilökuntaan, joka osallistuu syyhypotilaan hoitoon ilman suojaimia. Tartunnan riski voi olla sellaisilla työntekijöillä, jotka suojaimetta koskettavat toistuvasti tai intensiivisesti potilasta, esimerkiksi asentohoidossa, kylvettämisessä, jne. Pelkkä hoitohuoneessa käynti tai lyhytkestoinen kosketus ei yleensä aiheuta tartuntariskiä. Henkilökuntaan kuuluvien mahdollisesta hoitamisesta huolehtii työterveyshuolto.

Syyhyn hoitolinjoja sosiaali- ja terveydenhuollossa kuvataan ohjeen lopussa olevassa taulukossa.

Syyhypotilas hoidetaan kosketusvarotoimia noudattaen

  • Tavallisessa syyhyssä 24 tuntia ensimmäisen hoitokerran päättymisestä (24 tuntia permetriinivoiteen pois pesemisestä tai 24 tuntia ivermektiinitablettien ottamisesta)
  • Karstasyyhyssä kunnes molemmat hoitokerrat on toteutettu ja hoito todettu tehonneeksi
  1. Huonesijoitus
    Syyhypotilas hoidetaan yhden hengen huoneessa
  1. Käsihygienia
    Käsien pesu ja desinfektio.
  1. Suojaimet
    Suojakäsineitä ja kertakäyttöistä suojatakkia käytetään, kun kosketaan potilaan ihoa, vaatteita ja vuodevaatteita. Paljaat ihonkohdat käsissä suojataan (suojakäsineet vedetään hihansuun päälle).
  1. Vierailijat
    Vierailijoille opastetaan käsihygienia. Opastetaan istumaan tuolilla, ei potilasvuoteella. Karstasyyhypotilaan luona vierailevat suojautuvat kuten hoitohenkilökunta.
  1. Tutkimus- ja hoitovälineistö
    Pesu ja desinfektio huuhteludesinfektiokoneessa. Vesipesua kestämättömien välineiden ja tekstiilien huolto:
  • suljetaan tiiviisti muovipussiin kolmen vuorokauden ajaksi tai
  • tuuletetaan kolme vuorokautta tai
  • pakastetaan (-20) muovipussissa yhden vuorokauden ajan
  1. Ruokailu
    Ruokailu omassa huoneessa kosketusvarotoimien ajan
  1. Siivous, vuode-, pyykki- ja jätehuolto
    Ennen syyhyn hoitoa potilaan vaatteet, joita hän on käyttänyt viimeisen kolmen vuorokauden aikana sekä vuodevaatteet (peite, tyyny, lakanat, tyynyliina) ja pyyhkeet laitetaan pyykkiin.  Potilaan vuode pyyhitään desinfektioaineella, patjansuojus tarkistetaan ja vuode pedataan puhtaaksi. Potilaan vaatteiden ja vuoteen huolto toistetaan syyhylääkkeen vaikutusajan (8–15 tuntia) jälkeen.

Tarkemmat ohjeet siivoukseen ja pyykin käsittelyyn löytyy Eristyssiivoustaulukosta (pdf-tiedosto)

  1. Lisäksi asumispalveluyksiköissä ja vanhainkodeissa huomioitavat asiat:
  • Patja, sohvat, matot ja päällystetyt tuolit imuroidaan
  • Vaatteiden käsittelyyn on useita vaihtoehtoja:
    • Pestään 60 °C pesuohjelmassa
    • Viedään ulos tuulettumaan tai suljetaan muovisäkkiin 3 vuorokauden ajaksi
    • Pakastetaan pakastimessa tai ulkona (-20 °C tai kylmempi) 1 vuorokauden ajan.

 Syyhyn potilasohje

Syyhyyn sairastuneen hoito

Muut yksikön potilaat tai asukkaat

Henkilökunta

Syyhyyn sairastuneen lähipiiri

Yksittäinen syyhytapaus, löydöksiä paikallisesti yhdellä tai kahdella iho-alueella. Ei muita syyhytapauksia yksikössä.

Hoito:

  • Ivermektiini p.o. tai permetriini-voide iholle kahdesti 1-2 viikon välein.

Yleensä vain huonetoverit katsotaan altistuneeksi.

Altistuneen hoito:

  • Ivermektiini p.o. tai permetriini-voide, kertahoito.

Altistuminen on mahdollista, jos työntekijällä on ollut useita tai pitkäkestoisia ihokontakteja ilman suojaimia syyhyihottuma-alueelle. Satunnainen suojaimeton ihokontakti ei aiheuta estohoidon tarvetta.

Altistuneen hoito:

  • Ivermektiini p.o. tai permetriini-voide, kertahoito.

Selvitetään, onko syyhyyn sairastuneen lähipiirissä syyhytapauksia.

Altistuneille (esim. perheenjäsenet) annetaan kertahoito (permetriini tai ivermektiini). Syyhyyn sairastuneet hoidetaan kahdesti 1-2 viikon välein.

Pelkästään altistuneen lähipiiriä ei huomioida.

Karstasyyhytapaus (yhteydenottoa Infektioyksikköön suositellaan)

Varmista diagnoosi

(konsultoi ihotautilääkäriä)

Hoito:

  • Ivermektiini p.o. kahdesti 1-2 viikon välein.
  • Hoitoa voidaan tehostaa samanaikaisella permetriinivoiteella.

Altistuneita voi olla laajasti sekä potilaiden tai asukkaiden että henkilökunnan joukossa. Altistuneiden määrittämisessä suositellaan käytettäväksi infektioiden torjuntaan perehtyneitä ammattilaisia.

Altistuneen hoito:

  • Ivermektiini p.o. tai permetriini-voide, kertahoito.

Selvitetään, onko syyhyyn sairastuneen lähipiirissä syyhytapauksia.

Altistuneille (esim. perheenjäsenet) annetaan kertahoito (permetriini tai ivermektiini). Syyhyyn sairastuneet hoidetaan kahdesti 1-2 viikon välein.

Pelkästään altistuneen lähipiiriä ei huomioida.

Syyhyepidemia; kaksi tai useampi syyhytapaus samassa toimipisteessä (yhteydenottoa Infektioyksikköön suositellaan)

Epidemiatilanteessa toimitaan PSHP:n ohjeen ja THL:n ohjeen mukaisesti. Ilmoita epidemiasta kuntasi tartuntatautivastaaville sekä Tays:n Infektioyksikköön.