Veritapaturmat

Veritapaturmiksi katsotaan vain sellaiset verelle altistumiset, joissa veri voi aiheuttaa tartunnan työntekijälle eli verisen neulan tai muun verisen esineen viilto tai pisto, veren joutuminen suun limakalvoille tai silmän sidekalvolle sekä veren joutumien haavaiselle tai ihottumaiselle iholle. Terveelle iholle joutunut veri ei aiheuta tartunnan vaaraa. Veriteitse tarttuvia infektioita ovat hepatiitti B, hepatiitti C sekä HIV.

Paikallishoito

Paikallishoito suoritetaan aina. Limakalvoroiskeet huuhdellaan runsaalla juoksevalla vedellä. Myös pisto- tai viiltoalueet puhdistetaan runsaalla juoksevalla vedellä ja heti sen jälkeen 80 prosenttisella alkoholilla (A12T Dilutus 80 %). Haavaa ei saa puristaa. Alkoholihaude jätetään iholle kahdeksi minuutiksi. Hauteena voidaan käyttää A12T-hauteen sijasta myös Ethanol 80 % ApoWipe desinfektiopyyhettä.

Ilmoitukset

Veritapaturman tapahduttua PSHP:n sairaaloissa työntekijä tai opiskelija tekee HaiPro-järjestelmään työturvallisuusilmoituksen ja veritapaturmailmoituksen joka välittyy automaattisesti työterveyshuoltoon.

Muualla veritapaturman tapahduttua täytetään veritapaturmailmoituslomake, joka lähetetään työterveyshuoltoon.

Opiskelijan tulee olla myös yhteydessä opiskelijaterveydenhuoltoon.

Veren lähteestä tehtävät tutkimukset

Veren lähteestä tutkitaan hänen suostumuksellaan veren lähdettä hoitavan yksikön toimesta S-HBsAg (1605), S-HCVAb (3815) ja S-HIVAgAb (4814). Mikäli veren lähde ei kykene antamaan suostumustaan (esimerkiksi tajuton potilas), voidaan näytteet ottaa, jos ei ole syytä olettaa, että veren lähde niistä kieltäytyisi. Mikäli veren lähde kieltäytyy tutkimuksista, pyritään anamneesilla selvittämään taudin kantajuuden mahdollisuus.

Jos on vahvoja syitä olettaa veren lähteen olevan HIV-positiivinen (esimerkiksi suonensisäisten huumeiden käyttö, HIV-positiivisen säännöllinen seksikumppani, tutkimuksissa HIV-infektioepäilyn vuoksi), suositellaan veren lähteestä ensisijaisesti S-HIVAgAb -tutkimusta päivystyksenä tai tarvittaessa (lähinnä öisin) HIVAb-pikatestiä (9588) (HIV-altistuminen). Myös hepatiittitutkimukset on mahdollista saada päivystyksenä päivä- ja ilta-aikaan maanantaista lauantaihin (su). Kaikista edellä mainituista päivystystutkimuksista tulee soittaa laboratorioon puhelin 03 3117 6539.

Työterveyshuollolla ei ole oikeutta saada veren lähteen henkilötietoja eikä laboratorio saa antaa veren lähteen tutkimustietoja altistuneelle. Altistuneen työntekijän tulee ottaa yhteyttä veren lähdettä hoitaneeseen lääkäriin tai hoitavan yksikön vastuulääkäriin tutkimustulosten selvittämiseksi. Kyseisen lääkärin tulee huolehtia, että veren lähde saa tiedon tutkimustuloksista.

Altistuneesta työntekijästä otettavat tutkimukset

Mikäli virusaltistus todetaan tai sitä perustellusti epäillään, otetaan altistuneesta niin sanotut 0- näytteet. Jos veren lähde todetaan veriteitse tarttuvien virusten suhteen negatiiviseksi, 0-näytteitä ei altistuneesta tarvitse ottaa. Virka-aikana tutkimuspyynnöistä ja suojauksesta huolehtii työterveysasema, jossa myös opiskelijoille annetaan välitöntä neuvontaa ja ohjausta. Virka-ajan ulkopuolella altistunut työntekijä tai opiskelija ottaa yhteyttä päivystykseen puhelimitse, joko lähimpään päivystyspisteeseen tai Acutaan (Tays keskus puh: 03 311 611, pyydä triage). Päivystyksessä tilannearvion tekee päivystävä lääkäri. Työntekijän altistusnäyte otetaan pääsääntöisesti työterveyshuollon kautta seuraavana arkipäivänä. Näyte voidaan ottaa myös päivystyksessä, jos erityiset syyt niin vaativat, esimerkiksi ennen hepatiitti B-immunoglobuliinia. Poikkeuksena HIV-altistusepäily, jolloin otetaan yhteyttä erikoissairaanhoitoon, josta tulee konsultoida aina infektiolääkäriä.

Jos veren lähde todetaan HBsAg- tai HCVAb-positiiviseksi, tutkitaan altistuneesta työntekijästä 0-näytteenä kyseiset virukset (1605 S-HBsAg ja 1606 S-HBcAb ja 3815 S-HCVAb) tapaturman jälkeen ennen suojauksen aloittamista. Mikäli työntekijä on saanut B-hepatiittirokotteen ja vasta-aineiden on todettu nousseen suojaavalle tasolle (S-HBsAb>10 KY/l), ei oteta hepatiitti B -näytteitä. Mikäli rokotus on annettu, mutta rokotevaste on tarkistamatta, otetaan myös S-HBsAb (1608). Jatkotoimintaohjeet HCV- ja HBV-altistustilanteisiin jäljempänä. Jos veren lähde on HIV-positiivinen, noudata erillistä HIV-altistusohjetta. Epäselvissä tapauksissa (esimerkiksi, jos veren lähdettä ei tiedetä) tutkitaan altistuneesta 0-näytteenä kaikki kolme virusta (S-HBsAg (1605), S-HBcAb (1606), S-HCVAb (3815) ja S-HIVAgAb (4814) sekä otetaan seurantanäytteet kolmen ja kuuden kuukauden kuluttua tapaturmasta.

Altistuksen lähde on tai epäillään olevan HIV:n kantaja

Ohjeet HIV-altistustilanteisiin löytyvä kohdasta HIV-altistuminen. HIV-altistus on aina päivystysasia.

Veren lähde on HCV:n kantaja (S –HCVAb positiivinen)            

HCV-infektion estoon ei toistaiseksi ole käytettävissä rokotetta, immunoglobuliinia eikä lääkkeitä. Akuutin infektion hoitotulokset ovat kuitenkin hyvät. Tämän vuoksi altistuneilta tutkitaan työterveysasemalla S-HCVNh (1721) kahden ja neljän viikon kuluttua tapaturmasta. Mikäli nukleiinihappo-osoitus todetaan positiiviseksi, altistunut ohjataan gastroenterologian poliklinikalle lääkityksen aloittamiseksi. Seurantanäytteenä otetaan S-HCVAb (3815) kolmen ja kuuden kuukauden kuluttua.

HBV-infektiolta suojaus

Altistuneen rokotus- ja vasta-ainetilanne

Veren lähde HBsAg+

Veren lähteen HBsAg ei tiedossa

  1. Rokottamaton

HBIg1 ja HBV-rokotussarja2

HBV-rokotussarja2

  1. Rokotettu vasta-ainepositiivinen3

Ei toimenpiteitä

Ei toimenpiteitä

  1. Rokotettu, vasta-ainetasoa ei tiedetä

S-HBsAb altistuneesta pikaisesti.

>10KY/l → ei toimenpiteitä

<10KY/l → HBIg1 ja annos HBV-rokotetta ja tutki S-HBsAb 6–8 viikon kuluttua5

Tutki altistuneesta S-HBsAb.

>10KY/l → ei toimenpiteitä

<10KY/l, annos HBV-rokotetta ja tutki S-HBsAb 6–8 viikon kuluttua5

  1. Rokotetussarja annettu x 1, vasta-ainenegatiivinen6

HBIg1 ja HBV- rokotussarja2,4

HBV-rokotussarja2,4

  1. Rokotetussarja annettu x 2, vasta-ainenegatiivinen6

 HBIg1 x 2 kuukauden välein

Jos riskitekijät++, HBIg1 x 2    

Kuukauden välein

  1. Rokotussarja kesken, annettu 1 rokoteannos

HBIg1 ja HBV-rokotussarja7

HBV-rokotussarja7

  1. Rokotussarja kesken, annettu 2 rokoteannosta

HBIg1 ja annos HBV-rokotetta ja lisäksi tehoste 12 kuukauden kuluttua

Annos HBV-rokotetta ja lisäksi tehoste 12 kuukauden kuluttua

  1. HepBQuin® 500 KY eli 5 ml pakaralihakseen. Suositeltu aika on vuorokauden, mutta viimeistään viikon sisällä, altistumisesta.

  2. Engerix® 20 µg eli 1 ml olkavarren lihakseen 0 kk, 1 kk ja 6 kk. S-HBsAb tutkitaan 6–8 viikon kuluttua 3. rokotuksesta.

  3. S-HBsAb >10 KY/l tutkittuna 6–8 viikkoa 3. rokotuksesta.

  4. Suurin osa henkilöistä, joilla ei todeta vastetta HBV-perusrokotussarjan jälkeen, reagoi 3 uudelle tehosteannokselle.

  5. Jatka rokotussarjaa, jos S-HBsAb <10 KY/l tehosteannoksen jälkeen.

  6. S-HBsAb <10KY/l tutkittuna 6–8 viikkoa 3. rokotuksesta. Tarkista vasta-ainenegatiivisiksi jääneiltä myös HBsAg (kyseessä voi olla taudinkantaja, joka ei tuota rokotevasta-aineita).

  7. Engerix® 20 µg eli 1 ml olkavarren lihakseen. Kolmas rokoteannos annetaan kuukauden ja lisäksi tehoste 12 kuukauden kuluttua.

Altistustilanteen jälkeen otetaan seurantanäytteet (S-HBsAg 1605 ja S-HBcAb 1606) kolmen ja kuuden kuukauden kuluttua tapaturmasta sekä HBsAb (1608) 6–8 viikkoa viimeisestä rokoteannoksesta.

Työnantajan tulee valtioneuvoston asetuksen mukaisesti tarjota ennakoivasti HBV-rokotusta kaikille työntekijöille, jotka voivat työssään altistua tartunnalle. Jos veritapaturmassa altistuneella ei kuitenkaan ole HBV-rokotussuojaa, tulee hänelle tarjota HBV-rokotussarjaa, vaikka veren lähde olisi HBsAg-negatiivinen. Tuolloin rokottaminen voidaan kuitenkin hoitaa myöhemmin kiireettömästi työterveysasemalla. Kun vasta-aineiden on kerran todettu nousseen suojaavalle tasolle, on suoja elinikäinen eikä tehosterokotuksia tai uusia vasta-ainetutkimuksia tarvita.