Infektiotiedote 1/2021, 13.1.2021
Muita suojautumiskeinoja ei saa unohtaa koronarokotusten alettua
Infektiolääkäri Reetta Huttunen, Tays
Koronarokotukset alkoivat Pirkanmaalla 28.12.2020 Taysin teho-osaston henkilöstön rokottamisella. Tammikuun ensimmäisten viikkojen aikana rokotukset ovat edenneet Pirkanmaan kuntiin valtakunnallisen järjestyksen mukaisesti. Kevään myötä rokottamisen tahti ja volyymi kiihtyvät Suomessa ja maailmalla.
Koronavirusrokotteet antavat suojan oireista ja vakavaa koronavirustautia vastaan. Vielä ei kuitenkaan ole tarkkaa tietoa rokotteen antaman immuniteetin kestosta tai siitä, kuinka hyvin rokotus estää viruksen tarttumista ihmisestä toiseen. Nämä tiedot tarkentuvat tutkimusten edetessä.
Edellä mainittujen syiden vuoksi on tärkeä muistaa, että rokotusten alkamisen myötä emme voi vielä luopua muista suojautumiskeinoista, kuten suu-nenäsuojusten käytöstä ja turvavälien noudattamisesta. Turvaväleistä, maskien käytöstä, kokoontumisrajoituksista sekä hyvästä käsi- ja yskimishygieniasta tulee siis huolehtia edelleen.
Terveydenhuollon yksiköihin annetut suositukset kirurgisten suu-nenäsuojainten käytöstä ja eristämistä koskevat ohjeet ovat voimassa rokotustilanteesta riippumatta. Vaikka koko työyhteisö tai hoivayksikön kaikki asukkaat olisi rokotettu, suojakeinoista ei voida vielä luopua. Myöskään potilaan tai työntekijän aiemmin sairastama koronavirustauti ei vaikuta käytäntöihin, vaan suojaimia on käytettävä edelleen.
Myös Covid19-testiin on hakeuduttava samanlaisin kriteerein kuin ennen rokotustakin.
Milloin suojaimista ja rajoituksista voidaan luopua?
Kaikki rajoitukset ja suojaustoimet voitaneen purkaa vasta silloin, kun riittävän suuri osa väestöstä on rokotettu ja laumasuoja on saavutettu.
Maailman terveysjärjestö WHO on 11.1. arvioinut, että kuluvan vuoden 2021 aikana ei vielä saavuteta maailmanlaajuista laumasuojaa. Myös WHO muistuttaa, että rokotusten edetessäkin on tärkeä muistaa muut suojautumiskeinot: maskit, käsi- ja yskimishygienia sekä turvavälit.
Paluu normaaliin elämään tapahtuu todennäköisesti vähitellen ja vaiheittain. Edelleen on tärkeä seurata viranomaisten ohjeita ja suosituksia. Terveydenhuollon yksiköissä ei pidä luopua esimerkiksi suu-nenäsuojusten käytöstä omin päin.
Vaikka avoimia kysymyksiä on vielä paljon, tiedämme sen, että rokotteet ovat tehokkain keino suojautua tautia vastaan ja päättää pandemia. Rokotekaan ei kuitenkaan ole pikaratkaisu, joten edelleen tarvitaan kärsivällisyyttä ja malttia.
Muista ajantasainen kirjaaminen
THL seuraa rokotusten kattavuutta, tehokkuutta ja turvallisuutta valtakunnallisen rokotusrekisterin avulla. Rokotteet on kirjattava rakenteisesti sellaiseen potilastietojärjestelmään, josta ne siirtyvät rokotusrekisteriin ajantasaisesti.
THL edellyttää, että rokotukset on kirjattava rakenteisessa muodossa sellaiseen potilastietojärjestelmään, josta tieto voidaan poimia valtakunnalliseen rokotusrekisteriin osana Hilmo-tiedonkeruuta. Tiedonsiirron on oltava kunnossa kaikissa niissä yksiköissä, joissa rokotteita annetaan.
Muutkin rokotteet kuin koronarokotukset on kirjattava sähköiseen sairauskertomukseen rakenteisessa muodossa rokotusten kirjaukseen tarkoitettuun paikkaan. Ei esimerkiksi riitä, että sairauskertomukseen on laitettu maininta: ”Influenssarokotus/koronarokotus annettu vasempaan olkavarteen”, vaan tieto on kirjattava ohjeen mukaisesti.
Lue lisää THL:n ohjeesta: Rokotusten kirjaaminen
PSHP:n kirjaamisohjeet
Huom! Nämä ohjeet ovat vain PSHP:n henkilöstölle. Linkit näkyvät ja aukeavat ainoastaan Intrassa.
PSHP:ssa Uranus-tietojärjestelmän kirjausohjeet ovat luettavissa Intrasta.
Voiko raskaana olevaa tai imettävää rokottaa?
THL on tarkentanut raskaana olevien ja imettävien rokotussuositusta.
Kokemusta ja systemaattista tutkimustietoa raskaana olevien rokottamisesta on tällä hetkellä niukasti. Raskaana olevan rokotusta voidaan harkita, jos äidillä itsellään on suuri riski sairastua vakavaan koronavirustautiin. Jo tehtyjen eläinkokeiden perusteella ei ole osoitettu rokotteen aiheuttavan haittaa äidille tai sikiölle.
Valmistaja suosittaa huolehtimaan raskauden ehkäisystä kahden kuukauden ajan rokotuksen jälkeen. Jos rokotettu tulee raskaaksi tai rokote on annettu hänen ollessaan raskaana, rokotuksella ei ajatella olevan harmillista vaikutusta sikiöaikaiseen kehitykseen tai raskauden kulkuun.
Raskaana olevien rokotusohjeita päivitetään, kun tutkittua tietoa ja käyttökokemusta kertyy lisää.
Imetys ei estä rokottamista. Vaikka tutkimuksia ei ole imetyksen ajalta, biologiselta pohjalta ei ole odotettavissa erityisiä haittoja imetyksen aikana annetusta rokotteesta.