Infektiotiedote 1/2022
Muista tuberkuloosi!
Infektiolääkäri Kirsi Valve, Tays infektioyksikkö
Koronapandemia on vaikuttanut tuberkuloosidiagnostiikkaan merkittävästi. Vuonna 2020 Suomessa todettiin 174 tuberkuloositapausta (ilmaantuvuus 3,1/100 000), joka oli noin neljäsosa vähemmän kuin vuonna 2019. Toteamatta on siis useita kymmeniä tuberkuloositapauksia. Tämä tarkoittaa tapausten muuttumista vaikeammin hoidettaviksi, mahdollisia hoidon epäonnistumisia, joukkoaltistumisia ja tuberkuloosin leviämistä.
Sama havainto on tehty myös PSHP:ssa. Vuonna 2020 todettiin 14 tapausta, kun odotusarvo oli noin 20. Keskityttäessä koronaepäilyihin ovat muut vaihtoehdot pitkittyneen yskän tai yleistilan laskun taustalla unohtuneet. Värjäyspositiivista keuhkotuberkuloosia sairastavalle on saatettu tehdä 3-4 koronatestiä, mutta THX-rtg ja tb-yskösnäytteet ovat jääneet tutkimatta. Vuonna 2020 PSHP:ssa viivästynyt tuberkuloosidiagnoosi johti neljän indeksin kohdalla yhteensä kahdeksaan joukkoaltistumistilanteeseen. Näissä altistui yhteensä 90 henkilöä tuberkuloosille.
Tuberkuloosin riskiryhmiä ovat tuberkuloosille altistuneet henkilöt, kuten ennen vuotta 1950 syntyneet ikäihmiset, päihdeongelmaiset ja maahanmuuttajat maista, joissa tuberkuloosia on paljon.
Suomessa tuberkuloositapauksista noin 40 prosenttia todetaan ulkomaalaistaustaisilla, kun heidän osuutensa väestöstä on noin kahdeksan prosenttia. Tuberkuloosiin sairastuneet ulkomaalaistaustaiset ovat nuoria tai työikäisiä, he opiskelevat tai ovat työelämässä. Tämä tarkoittaa suurta tartunnanjäljityksen työmäärää.
Neljäsosa maailman väestöstä on saanut tuberkuloositartunnan
Todennäköisyys piilevään (latenttiin) tuberkuloosi-infektioon on suurin Saharan eteläpuoleisen Afrikan ja Aasian (erityisesti Kaakkois-Aasian) maissa eläneillä. Näillä alueilla 30 - 50 prosenttia väestöstä on saanut tuberkuloositartunnan. Piilevässä tautimuodossa henkilöllä ei ole oireita, hän ei ole sairas eikä hän voi tartuttaa tautia muihin.
Maahanmuuttaja ei välttämättä tiedä altistuneensa tuberkuloosille. Oireiseen tuberkuloosiin sairastumisriski on suurin viiden maahanmuuttoa seuraavan vuoden ajan, mutta riski säilyy kantaväestöä suurempana tämänkin jälkeen. Myöhemmät vierailut lähtömaassa lisäävät uuden tartunnan riskiä.
Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä noudatetaan kansallisiin suosituksiin ja tartuntatautilain velvoitteeseen perustuvaa maahanmuuttajien tuberkuloosiseulontaa. Nämä on kuvattu tarkemmin Maahanmuuttajien tuberkuloosiseulonta Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä -ohjeessa. Tuberkuloosiseulonnan tarkoituksena on löytää aktiiviset keuhkotuberkuloositapaukset varhain ja estää jatkotartunnat. Tämä on luonnollisesti myös sairastuneen ja hänen lähipiirinsä etu.
Turvapaikanhakijoille ja pakolaisohjelman mukaan Suomeen tulleille järjestetään aina maahantulotarkastus. Sosiaali- ja terveysalalle töihin tai harjoitteluun tulevalle pitää järjestää kriteerien täyttyessä (katso ohjeen taulukko) tartuntatautilain velvoittama terveystarkastus, josta ei voi kieltäytyä. Muista syistä Suomeen muuttaneiden (opiskelu, avioliitto, työ muilla aloilla kuin sosiaali- ja terveysalalla) tuberkuloosiseulonta on vapaaehtoista, siihen ohjaaminen on sattumanvaraista ja tuberkuloositieto jää maahanmuuttajalta saamatta. Tähän ryhmään tulisi nyt erityisesti kiinnittää huomiota.
Anna tuberkuloositietoa, motivoi keuhkokuvaan ja anna vastuuta
Tuberkuloosiin liittyy paljon vääriä käsityksiä, pelkoa, häpeää ja stigmaa. Nämä voivat estää tutkimuksiin hakeutumista. Siksi tuberkuloositieto on hyödyllistä kaikille maahanmuuttajille. Tässä voit käyttää hyväksi PSHP:n usealle kielelle kääntämää ja tuberkuloosi.fi- sivustoa. Ota rutiiniksi oirekysely, voit käyttää hyväksesi .
Jos lähtömaan ilmaantuvuus on erittäin korkea eli vähintään 150/100 000 (tämän voi tarkistaa THL:n maaluettelosta, jossa indikaattorina on merkintä (täppä) kohdassa Kaikille maahanmuuttajille tarjottava seulonta), motivoi henkilöä vapaaehtoiseen seulontakeuhkokuvaan. Tutkimukseen pääsee matalalla kynnyksellä Tays Hatanpään sairaalan kuvantamisyksikössä (Hatanpäänkatu 24). Sinne voi mennä ilman ajanvarausta arkisin klo 12–15. Kuvantamisyksikön ilmoittautumisluukulla tulisi näyttää PSHP:n usealle kielelle kääntämää ja henkilöllisyyden osoittavaa asiakirjaa (nimi ja syntymäaika, mahdollinen suomalainen henkilötunnus). Keuhkokuva otetaan lyhyen odotuksen jälkeen. Tutkittavalle annetaan puhelinnumero, josta hän kysyy myöhemmin itse kuvaustulosta. Poikkeavista keuhkokuvalöydöksistä otetaan aina yhteyttä ja järjestetään tarvittavat jatkotutkimukset. Muissa kunnissa kuin Tampereella asuvien toivotaan ensisijaisesti ottavan yhteyttä asuinkunnan terveyskeskukseen keuhkokuvan järjestämiseksi.
Normaali seulontakeuhkokuva ei poissulje aktiivisen keuhkotuberkuloosin kehittymisen mahdollisuutta myöhemmin. On tärkeää, että maahanmuuttaja ottaa vastuun omasta terveydestään niin, että hän osaa ottaa yhteyttä terveyspalveluihin, mikäli hänelle myöhemmin ilmaantuu tuberkuloosiin viittaavia oireita.
Keuhkojen ulkopuolinen tuberkuloosi on tavallisempi maahanmuuttajilla. Monesti siihenkin liittyy keuhkotuberkuloosi ja siten keuhkokuva tulee muistaa ottaa, vaikka yskää ei olisikaan. Diagnostiikan haasteista voi lukea lisää Duodecim-lehden 19/2021 artikkelista.