Infektiotiedote 3/2021
Tartuntatautiraportti vuodelta 2020 on ilmestynyt
Infektiolääkäri Kirsi Valve
Keskeiset havainnot
Uuden koronaviruksen COVID-19 aiheuttaman pandemian ensimmäinen tapaus todettiin Pirkanmaalla maaliskuun 2020 ensimmäisellä viikolla, jonka jälkeen kevään aikana tapauksia löydettiin rajoitetulla testauskapasiteetilla enimmillään noin 100 kuukaudessa. Pandemian ensimmäinen aalto laantui kesäkuuhun mennessä ja keskikesän aikana Pirkanmaalla todettiin vain yksittäisiä koronatapauksia. Syyskuusta 2020 alkaen tapausten määrä lähti uuteen nousuun, josta alkanut pandemian toinen aalto on raporttia kirjoitettaessa edelleen käynnissä Suomessa. Toisessa aallossa on tähän mennessä Pirkanmaalla löydetty enimmillään noin 550 varmistettua koronatapausta kuukaudessa. 23.3.2021 mennessä koko pandemian aikana Taysin erityisvastuualueella on todettu 68 koronavirukseen liittyvää kuolemantapausta.
Pandemian vuoksi toimeenpannut rajoitustoimet ja suositukset johtivat muiden hengitystieinfektioiden dramaattiseen vähentymiseen. Marraskuussa 2019 vaimeana käynnistyneen kausi-influenssaepidemian huippu oli kuitenkin ehtinyt ohittua ja varmistettujen influenssatapausten määrät olivat Pirkanmaalla laskussa jo ennen kuin laajat koko yhteiskuntaa koskeneet rajoitustoimet käynnistettiin 16.3.2020 Suomessa. Loppuvuodesta 2020 todettiin ainoastaan yksittäisiä influenssa A- tapauksia tai muita respiratorisia viruksia. Toisaalta laboratoriotutkimukset suunnattiin voimallisesti koronaviruksen hakemiseen, joten täydellistä käsitystä hengitystieinfektiotilanteesta ei voi antaa.
Invasiivisten pneumokokki-infektioiden lukumäärä puolittui edellisvuosista. Huomattava väheneminen liittynee hengitystievirusten (muu kuin korona) aiheuttamien infektioiden vähentymiseen.
Legionelloosiin sairastui kaksi aikuista. Tartunnat olivat kotoperäisiä. Asuinkunnan ympäristöterveydenhuolto selvitti tapauksia yhteystyössä THL:n kanssa ja tarvittavat toimenpiteet uusien tartuntojen estämiseksi käynnistettiin.
Tuberkuloosia oli odotettua vähemmän, neljätoista tapausta. Neljän tuberkuloosiin sairastuneen diagnoosi viivästyi merkittävästi. Tämän vuoksi yhteensä 90 henkilöä altistui tuberkuloosille kahdeksassa joukkoaltistumistilanteessa.
Punkin puremien välityksellä leviävät infektiot ovat lisääntyneet. Borrelioosidiagnoosit ovat yli kaksinkertaistuneet viimeisten viiden vuoden aikana. Puutiaisaivokuumeeseen sairastuneita oli kaksi.
Seksitautien osalta tippuri- ja kuppatartuntojen määrät vähentyivät ilahduttavasti.
Salmonella - ja kampylolöydökset vähenivät kolmasosaan tavanomaisesta määrästä. Koronapandemian matkailurajoitukset selittävät ilmiöstä merkittävän osan.
Invasiivisten Str.pyogenes-infektioiden ilmaantuvuus alkoi nousta loppuvuonna 2015 ja on pysynyt edelleen korkeammalla tasolla aiempiin vuosiin verrattuna.
MRSA-sepsiksiä todettiin viisi (ilmaantuvuus 0.93 /100 000/vuosi). MRSA-seulonnoista ja kliinisistä infektionäytteistä löytyneistä kannoista suurin osa oli avotartuntoja. Hoitoon liittyviä tartuntoja oli puolet vähemmän kuin vuonna 2019. Uutena havaintona on suonensisäisiä huumeita käyttävien MRSA-epidemia, joka on käynnistynyt vuoden 2019 aikana.
Listeria monocytogeneksen
aiheuttamia sepsiksiä oli ennätysmäärä, yhdeksän tapausta (ilmaantuvuus 1.67/100 000/vuosi). Yhdellä oli myös Listerian aiheuttama meningoenkefaliitti. Kaikki sairastuneet kuuluivat listerioosin riskiryhmiin. Yksi sairastuneista menehtyi listerioosiin. Kaksi sairastuneista oli itämisaikana laitoshoidossa, joten heidän kohdallaan selvitettiin hoitoon liittyvän listerioosin mahdollisuutta.
Koko tartuntatautiraportti on luettavissa täältä. Käytä hyväksesi myös tartuntatautiraportista tehtyä PowerPoint-esitystä (pdf-tiedostona).
Kansainvälinen tuberkuloosipäivä 24.3.2021 - muistutus tuberkuloosin vastustamistyön tärkeydestä
Infektiolääkäri Kirsi Valve
Vuonna 2019 tuberkuloosiin sairastui maailmassa WHO:n arvion mukaan 10 miljoonaa ihmistä, heistä suurin osa asuu Aasian ja Afrikan mantereella. WHO:n Euroopan alueella tuberkuloosiin sairastui noin 260 000 ihmistä (ilmaantuvuus 28/100 000), EU/EEA-maissa hiukan alle 50 000 (ilmaantuvuus 9.6/100 000).
Tuberkuloosi on yksi kymmenestä suurimmasta kuolleisuuden aiheuttajasta maailmassa. Vuonna 2019 tuberkuloosiin kuoli maailmassa arviolta noin 1,4 miljoonaa, WHO:n Euroopan alueella 20 000 ja EU/EEA-maissa hiukan alle 4000 ihmistä.
Lääkkeille vastustuskykyinen tuberkuloosi on vakava ja kasvava uhka. Ongelma on erityisen suuri WHO:n Euroopan alueella, jossa todetaan 2,5 % maailman tuberkuloositapauksista mutta 20 % maailman RR/MDR-tuberkuloositapauksista ja 59 % maailman XDR-tuberkuloositapauksista. MDR-kanta on resistentti rifampisiinille ja isoniatsidille. XDR-kanta on resistentti myös fluorokinoloneille, bedakliliinille ja/tai linetsolidille.
Ongelma on suurin entisen Neuvostoliiton alueen maissa. Vuonna 2019 Valko-Venäjällä ja Venäjän federaatiossa vähintään joka kolmas uusista ja lähes 2/3 uusiutuneista keuhkotuberkuloositapauksista oli monilääkeresistentin tuberkuloosikannan aiheuttama. EU:n alueella monilääkeresistenttejä kantoja on eniten Baltian maissa. Katso kuva lääkkeille vastustuskykyisten tuberkuloositapausten prosentuaalisesta osuudesta mikrobiologisesti varmistetuista uusista keuhkotuberkuloositapauksista WHO:n Euroopan alueella vuonna 2019. Lähde: Tuberculosis surveillance and monitoring in Europe 2021
Suomessa tuberkuloosi on muuttunut kansantaudista harvinaisuudeksi. Katso kuvaaja tuberkuloosi-ilmaantuvuus Suomessa 1960-2015. Lähde: Tartuntatautirekisteri, THL 2019.
Vuonna 2020 Suomessa todettiin 174 tuberkuloositapausta (ilmaantuvuus 3,1/100 000/vuosi). Tämä oli noin neljäsosa vähemmän kuin vuonna 2019. Tapausmäärän väheneminen johtui todennäköisesti tuberkuloosidiagnoosien viivästymisestä koronapandemian takia. Kaikista tapauksista 65 (37 %) ilmoitettiin ulkomaalaisilla. Niiden ikäluokkien vähentyminen, joiden nuoruudessa tuberkuloosin esiintyvyys Suomessa oli korkea, sekä nuorten maahanmuuttajien määrän lisääntyminen on johtanut 2000–2020 keski-iän selvään laskuun 64 ikävuodesta 59 vuoteen (suomalaiset 71 vuotta ja ulkomaalaiset 40 vuotta).
Vuoden 2020 aikana havaittiin yksi monilääkeresistentti MDR-tapaus. Suomessa MDR-tapausten hoitoa ohjaa valtakunnallinen tuberkuloosin hoidon asiantuntijaryhmä.
Lue lisää tuberkuloosista https://www.tuberkuloosi.fi.
PSHP:n tuberkuloosiohjeet päivittyvät
Viime keväänä julkaistiin Valtakunnallinen tuberkuloosiohjelma 2020, jonka linjausten mukaisesti myös PSHP:n tuberkuloosiohjeet päivittyvät. Käytännön potilashoidon kannalta on hyvä huomioida muutos värjäysnegatiivisen (ei ontelomuodostusta keuhkokuvassa) keuhkotuberkuloosipotilaan sairaalahoidossa. Aiemmasta toimintatavasta poiketen myös näiden tapausten hoidossa käytetään FFP2/FFP3-hengityksensuojaimia. Katso tarkemmin uusi ohje Tuberkuloosipotilaan hoitopaikka ja varotoimet. Toinen konkreettinen muutos liittyy yskösnäytteiden keräämiseen. Yskösnäytteet suositellaan nyt kerättäväksi kahtena perättäisenä päivänä (aamu, päivä, seuraava aamu). Kolmas muutos liittyy mikrobiologisiin tutkimuksiin. Nukleiinihapon osoitustesti (TbNhO 4490) tulee pyytää vähintään yhdestä yskösnäytteestä ja aina kaikista kudos- ja eritenäytteistä värjäys- ja viljelynäytteiden lisäksi. Nukleiinihapon osoitustestin tulos vastataan yleensä muutaman vuorokauden sisällä ja siitä saadaan ensitieto mahdollisesta resistenssistä rifampisiinille. Rifampisiiniresistenssi tarkoittaa käytännössä moniresistenttiä (MDR) tuberkuloosia.
Tutustu ohjeisiin.