Kehityksellisten häiriöiden arvioiminen

Kehityksellisten häiriöiden arviointi tapahtuu Arviointi- ja konsultaatiopsykiatrian poliklinikan (PAKP) neuropsykiatrisessa työryhmässä Hallituskadun toimipisteessä. Se on diagnostisia arvioita tarjoava konsultaatioyksikkö, joka palvelee perusterveydenhuollon, työterveyshuollon, YTHS:n ja Tampereen psykiatrian poliklinikoita sekä sairaanhoitopiirin kuntia.

Jos potilaan varhaishistoria, aiempi oireilu ja ajankohtainen oireilu viittaavat kehitykselliseen neuropsykiatriseen häiriöön, hänet ohjataan ensisijaisesti lähetteellä tarkempiin tutkimuksiin oman kunnan psykiatrian poliklinikalle, tamperelaiset Arviointi- ja konsultaatiopsykiatrian poliklinikalle (PAKP).

Erotusdiagnostisesti hankalimmat tapaukset, esim. jos potilaalla epäillään olevan useita kehityksellisiä neuropsykiatrisia häiriöitä samanaikaisesti tai lisäksi jokin neuropsykiatrisia oireita aiheuttava neurologinen sairaus ohjataan lähetekäsittelyn perusteella PAKP:n neuropsykiatriseen työryhmään.

PAKP:n neuropsykiatrinen työryhmä tarjoaa neuropsykiatrisia potilaita hoitaville lääkäreille konsultaatioapua mm. lääkityksen toteutukseen ja jatkokuntoutuksen suunnitteluun. Potilaita, jotka ovat aiemmin saaneet neuropsykiatrisen diagnoosin erikoissairaanhoidossa (esimerkiksi lastenpsykiatrian, lastenneurologian tai nuorisopsykiatrian yksikössä), ei tarvitse lähettää neuropsykiatrian poliklinikalle diagnoosin varmistukseen.

Psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa olevan vakituisen hoitosuhteen tulee jatkua neuropsykiatrisen tutkimusjakson ajan.

Lähettämisen perusteet

Kehityksellinen neuropsykiatrinen häiriö, kuten AD(H)D, autismikirjoon kuuluva häiriö ja/tai Touretten oireyhtymä tai jokin niihin rinnastettava, toimintakykyä rajoittava, lapsuudessa alkanut neuropsykiatrinen häiriö. Komplisoitumattomat häiriöt kuitenkin tutkitaan ja hoidetaan potilaan kotikunnan psykiatrian poliklinikalla/mielenterveystoimistossa (vrt. diagnostiikan porrastus jäljempänä).

Kehityksellisten neuropsykiatristen häiriöiden diagnostinen porrastus

  • Potilaalle tulee tehdä huolellinen somaattinen arvio sisältäen seuraavat verikokeet: B-PVK, P-Gluk, P-ALAT, P-GT, S-TSH, S-T4V, P-Krea, S-CDT sekä virtsan kvalitatiivinen huumeseula. Poikkeaviin tuloksiin tulee reagoida jo lähettävällä taholla.

  • Perusterveydenhuollossa (terveyskeskukset, työterveyshuolto, opiskelijaterveydenhuolto) tehdään epäiltyä kehityksellistä neuropsykiatrista häiriötä koskevat seulontatestit (ADHD:n kohdalla esim. ASRS) ja hankitaan potilaan varhaisvaiheita koskevat dokumentit, kuten

    • lastenneuvolan ja kouluterveydenhuollon asiakirjat

    • päiväkodin arviot (etenkin varhaiskasvatussuunnitelmat ja arvio kouluvalmiudesta)

    • HOJKS-arviot (henkilökohtainen opetus- ja koulutussuunnitelma)

    • kasvatusneuvolan ja sosiaalihuollon asiakaskertomukset

    • psykologin lausunnot

    • aikaisemmat psykiatriset ja neurologiset sairauskertomukset.

Yleis- ja päihdepsykiatriset häiriöt sekä psykiatriset sairaudet on hoidettava tasapainoon ennen neuropsykiatrisiin tutkimuksiin lähettämistä, jotta erotusdiagnostinen arviointi on luotettava.

Kehitysvammaiset potilaat lähetetään kehitysvammahuollon palveluihin.

Kiireelliset neuropsykiatriset arvioinnit tehdään psykiatrian päivystyspalveluissa. Lähete neuropsykiatriselle tutkimusjaksolle on lähes poikkeuksetta ei-kiireellinen (> 30 päivää).

Mikäli oireet ovat alkaneet vasta murrosiässä tai aikuisuudessa, ne todennäköisesti eivät johdu kehityksellisistä neuropsykiatrisista häiriöistä, vaan jostakin muusta psykiatrisesta häiriöstä tai neurologisesta sairaudesta.

Lähetetiedot

  • Lähettämisen syy

  • Perustiedot: ikä, koulutus- ja työhistoria, perhesuhteet, asuminen, toimeentulo, aiemmin todetut ja hoidetut somaattiset ja psyykkiset sairaudet, lääkitys

  • Varhaisvaiheita koskevien em. dokumenttien (kts. Lähettämisen perusteet) kopiot

  • Kuvaus yleis- ja päihdepsykiatrisesta arviosta ja todettujen häiriöiden (esim. mielialahäiriöt) hoidosta. Päihdehäiriöissä neuropsykiatrisen tutkimusjakson edellytyksenä on vähintään 3 kuukauden pituinen, laboratoriokokeilla varmistettu raittius

  • Oireiden ja toimintakyvyn kuvaus, somaattinen ja psyykkinen status

  • Laboratorio- ja kuvantamistutkimusten lausunnot (esim. päihdeseulonnan tulokset, EEG-lausunnot, unitutkimusraportit, pään tai selkäytimen TT- tai MRI-kuvaukset)

  • Yhteyshenkilö(ide)n tiedot verkostotyötä/yhteistyötä varten

  • Potilaan oma motivaatio neuropsykiatrisiin tutkimuksiin.

Neuropsykiatrisen tutkimusjakson kulku

  • Potilaalle lähetetään potilaskohtaisesti valittavia diagnostisia kyselyitä postitse ennen vastaanotolle tuloa.

  • Sairaanhoitaja ja/tai sosiaalityöntekijä tekee potilaalle ajankohtaisen neuropsykiatrisen oireilun ja psykososiaalisen tilanteen kartoituksen, elämänkaarihaastattelun ja analysoi mittarit.

  • Potilaan suostumuksella voidaan haastatella kumppania ja ystäviä (ajankohtainen tilanne) sekä vanhempia tai muita omaisia ja mahdollisesti entisiä opettajia (lapsuushistoria).

  • Neuropsykiatrinen työryhmä arvioi kokonaistilanteen.

  • Psykologi tekee tarvittaessa psykologisen/neuropsykologisen tutkimuksen.

  • Tarpeen mukaan tehdään kuvantamistutkimuksia tai laboratoriokokeita.

  • Muiden erikoisalojen, kuten neurologian ja sisätautien, asiantuntijoita konsultoidaan, jos siitä arvioidaan olevan neuropsykiatrisen tutkimuksen kannalta hyötyä.

  • Psykiatri tekee diagnostisen arvion yhdessä neuropsykiatrian tiimin kanssa.

  • Tutkimusjakson lopuksi pidetään tarvittaessa verkostopalaveri, johon poliklinikan työntekijöiden ja potilaan lisäksi voi hänen suostumuksellaan tulla esim. hänen omaisiaan, jatkohoitopaikan työntekijöitä, työnantajan ja työterveyshuollon edustajia, Kelan, sosiaalitoimen tai TE-toimiston työntekijöitä sekä ns. kolmannen sektorin työntekijöitä.

Neuropsykiatristen häiriöiden hoito ja seuranta toteutetaan asuinpaikkakunnan mukaisella psykiatrian aluepoliklinikalla tai perusterveydenhuollossa.