Tays / kirurgia
Potilasohje 20.00.06

Kilpirauhas- ja lisäkilpirauhasleikkauksen kotihoito-ohjeet

Tulosta ohje tästä suomeksi
Tulosta ohje tästä englanniksi
Tulosta ohje tästä ruotsiksi

Yleistä

Kilpirauhanen sijaitsee kaulan alaosassa henkitorven molemmin puolin. Kilpirauhanen muodostuu kahdesta lohkosta (lobus), joiden välissä on keskikannas (istmus). Normaalikokoinen kilpirauhanen painaa noin 15–20 grammaa. Kilpirauhasen takapinnalla sijaitsee yhteensä neljä lisäkilpirauhasta, kaksi molemmilla puolilla. Kilpirauhashormoni säätelee kehon solujen aineenvaihduntaa ja lisäkilpirauhashormoni kehon kalsiumtasapainoa.

Kilpirauhasen leikkauksen yleisimmät aiheet ovat kilpirauhasen liikakasvu (struuma), kilpirauhasen liikatoiminta ja kilpirauhassyöpä. Lisäkilpirauhasen leikkauksen aihe on yleensä hyvänlaatuisesta kasvaimesta johtuva lisäkilpirauhasten liikatoiminta.

Haavanhoito

Haavalla on sulavat ompeleet, joita ei tarvitse poistaa. Leikkauksen jälkeen haavaa pidetään vuorokauden ajan kuivana, sen jälkeen voi käydä normaalisti suihkussa. Haavalla oleva teippi saa kastua, ja teippi kuivataan suihkun jälkeen kevyesti taputellen. Haava ei tarvitse sidoksia, ellei se eritä.

Haavateippi saa olla paikoillaan 1–2 viikon ajan. Suosittelemme teipin vaihtoa kerran viikossa (esim. Omnistrip®-teippi apteekista). Jos sinulla on arpien liikakasvutaipumusta, niin teippausta kannattaa jatkaa pitempään, jopa useita kuukausia. Paperiteipin tilalla voi tällöin käyttää silikoniteippiä tai -geeliä (esim. Mepiform® tai Kelo-cote®).

Leikkaushaavan yläpuolella voi esiintyä lievää turvotusta. Tämä on normaali ilmiö, joka häviää yleensä muutamassa kuukaudessa.

Leikkauksen jälkeen saat tehdä kevyet arkiaskareet ilman rajoituksia ja syödä tavallista ruokaa. Hikoilua ja haavan kosteana olemista tulee välttää noin kahden viikon ajan (saunominen, kylpeminen, uiminen ja hikoilua aiheuttava liikunta). Raskasta ponnistelua sekä nostamista ja kantamista tulee välttää kaksi viikkoa.

Kipu

Leikkausalueen kipuun voi käyttää särkylääkettä muutaman päivän ajan ohjeiden mukaan.

Kilpirauhasarvojen tarkkailu

Kilpirauhasen toisen lohkon poiston jälkeen voi esiintyä ohimenevää kilpirauhasen vajaatoimintaa, jonka oireina ovat väsymys, voimattomuus ja vilutus. Kilpirauhasarvot (TSH ja T4v) on hyvä määrittää noin kahden kuukauden kuluttua leikkauksesta, joko terveyskeskuksessa tai työterveyshuollossa. Tarpeen mukaan aloitetaan Thyroxin®-lääkitys.

Koko kilpirauhasen poiston jälkeen aloitetaan kilpirauhashormonilääkitys (Thyroxin®). Ota Thyroxin aamulla tyhjään vatsaan. Huomaa että kalsium estää Thyroxinin imeytymistä. Kilpirauhasarvoja (TSH ja T4v) seurataan joko avoterveydenhuollossa tai sairaalan poliklinikalla säännöllisin väliajoin. Kilpirauhasarvot kontrolloidaan yleensä noin kahden kuukauden kuluttua lääkityksen aloituksesta, tarvittaessa aiemminkin. Ennen leikkausta käytössä ollut kilpirauhasen liikatoimintalääkitys (Tyrazol®, Tiotil®) lopetetaan leikkauksen jälkeen.

Kalsiumtason tarkkailu

Koko kilpirauhasen poiston tai lisäkilpirauhasleikkauksen jälkeen veren kalsiumpitoisuus voi laskea liian matalaksi. Koko kilpirauhasen poiston jälkeen kalsiumtason laskun syynä on lisäkilpirauhasten tilapäinen verenkiertohäiriö, joka yleensä korjaantuu muutamassa viikossa. Lisäkilpirauhasten poiston jälkeen voi esiintyä luiden ”kalkinnälkää”, mikä myös laskee veren kalsiumpitoisuutta. Kalsium on tyypillisesti matalimmillaan 2–4 vuorokautta leikkauksen jälkeen, mutta voi joskus laskea myöhemminkin. Veren kalsiumpitoisuus tutkitaan ennen kotiutumista osastolta ja tarvittaessa määrätään kalsiumlääkitys.

Matala veren kalsiumpitoisuus ilmenee käsien pistelynä ja puutumisena sormissa, varpaissa ja suun ympäristössä. Jos leikkauksen jälkeen kotona ilmenee matalan kalsiumin oireita, ota virka-aikana yhteyttä Tays Keskussairaalan endokrinologian poliklinikan päivystyspuhelinnumeroon 03 311 65318, josta soitetaan saman päivän aikana takaisin. Iltaisin ja viikonloppuisin tulee hakeutua terveyskeskuspäivystykseen tai Acutaan. Ensiapuna oireisiin voi ottaa kaksi ylimääräistä kalsiumtablettia. Huom! Et saa ajaa itse autoa, jos sinulla esiintyy matalan kalsiumin oireita.

Äänen huolto

Kilpirauhasleikkauksen jälkeen voi olla tilapäistä tai pidempikestoista äänen heikkoutta, äänen käheyttä ja äänen tuottaminen voi tuntua hyvin työläältä. Puhumista ei kuitenkaan tule lopettaa eikä vähentää. Ääntä on hyvä pyrkiä tuottamaan mahdollisimman normaalisti, vaikka sen voimakkuus olisikin vielä heikko. Jos äänesi ei ole palautunut normaaliksi kuukauden kuluessa, tehdään lähete jatkotutkimuksiin korvalääkärille ja äänen huoltoon puheterapeutille. Ota tässä tilanteessa yhteyttä leikanneeseen yksikköön.

Jälkitarkastus erikoissairaanhoidossa

Struumaleikkauksen mahdollinen jälkitarkastusaika sovitaan kotiutumisen yhteydessä. Saat mikroskooppitutkimuksen tuloksista kirjeen tai puhelinsoiton noin kuukauden kuluttua. Jos sinulla esiintyy pitkittynyttä äänen käheyttä tai muuta leikkaukseen liittyvää ongelmaa, ota yhteyttä puhelimitse. Kilpirauhasarvoja seurataan avoterveydenhuollossa.

Kilpirauhassyövän kontrollikäynnit tapahtuvat Tays Keskussairaalan syöpätautien poliklinikalla. Ensimmäinen kontrolli on noin kuukauden kuluttua leikkauksesta. Käynnin yhteydessä kontrolloidaan verikokeita. Saat ajan kontrollikäynnille ja lähetteen verikokeisiin kirjeitse osastolta kotiutumisen jälkeen.

Kilpirauhasen liikatoiminnan sekä lisäkilpirauhasleikkauksen jälkitarkastus on noin
4–6 viikon kuluttua sisätautien poliklinikalla. Sitä ennen otetaan verikokeet omassa laboratoriossa. Lähetteen verikokeisiin ja jälkinäyttöajan saat kotiutuksen yhteydessä tai postitse lähipäivinä.

Ota yhteyttä oman alueen terveysasemalle tai työterveyteen, jos

  • Haavalla esiintyy lisääntyvää kipua, kuumotusta, punoitusta tai turvotusta
  • Haavasta tulee märkäistä vuotoa
  • Esiintyy nielemisvaikeutta tai hengenahdistusta
  • Sinulla on ollut kuumetta yli 38 astetta vuorokauden ajan.

Yhteydenotot

Tays Hatanpää, osasto LEIKO24, puhelin 03 311 58110 ja osasto A2, puhelin 03 311 59729 (24h)

Tays Keskussairaala, kirurgian osasto 2, puhelin 03 311 69095 (24h) ja endokrinologian poliklinikka, puhelin 03 311 65318