Tays / ihotaudit
Potilasohje 60.00.37

Valkojäkälä (Lichen sclerosus, LSA)

Tulosta ohje tästä

Mikä valkojäkälä on?

Valkojäkälä on melko yleinen, syyltään tuntematon tauti, joka saattaa kuroa ihoa ja limakalvoa. Tauti on yleisempi naisilla. Yleisin sairastumisikä on 40–60 vuotta, mutta siihen voi sairastua missä iässä hyvänsä, myös lapsena. Pienellä osalla potilaista valkojäkälää esiintyy lähisuvussa.

Oireet

Valkojäkäläihottuma esiintyy pääsääntöisesti sukuelinten alueella, mutta joskus tautia tavataan pelkästään muulla iholla. Noin yhdellä kahdeksasta sukuelinten tautia sairastavasta muulta iholta on löydettävissä oireettomia valkojäkäläläiskiä.  Naisilla tavallisin paikka valkojäkälälle on ulkosynnyttimet, välilihan alue ja peräaukon seutu. Ihottuma voi haavauttaa limakalvoa, surkastuttaa häpyhuulia ja emättimen aukko saattaa pienentyä. Usein ihottuma kutiaa voimakkaasti, ja siihen saattaa liittyä kirvelyä virtsatessa ja ulostaessa.

Miehillä valkojäkälää on tavallisimmin esinahassa rengasmaisena muutoksena. Tautia voi olla myös terskan limakalvolla ja peniksen iholla. Alkuvaiheessa alue punoittaa, mutta myöhemmin ihottuma ilmenee vaaleina läiskinä. Valkojäkälä kuroo usein esinahkaa ja voi joskus ahtauttaa virtsaputken suuta. Miehillä limakalvon tai ihon haavautumista esiintyy harvoin.

Toteaminen

Diagnoosi varmistuu lääkärin tutkimuksella ja tarvittaessa otetulla koepalalla.

Hoito

Valkojäkälä on krooninen sairaus, johon ei ole lopullisesti parantavaa hoitoa. Oireita voidaan kuitenkin merkittävästi helpottaa vahvalla kortisonivoiteella, joskus käytetään myös takrolimuusivoidetta. Paikallishoito hidastaa taudin etenemistä ja sillä voidaan saavuttaa oireeton tilanne. Vaikeassa haavauttavassa tai kurovassa tautimuodossa käytetään sisäistä lääkitystä. Kirurgista hoitoa käytetään tarvittaessa kurovan sairauden hoidossa.