Tays / plastiikkakirurgia
Potilasohje Hasa.20.56

Rinnankorjausleikkaus Tays Keskussairaalassa

Tutustu ohjeeseen huolellisesti, mikäli olet tulossa rintarekonstruktio- eli rinnankorjausleikkaukseen.

Rinnan poiston jälkeen on mahdollista rakentaa uusi rinta silikoniproteesilla, omalla kudoksella (kielekkeellä) tai näiden yhdistelmällä. Lisäksi osalle potilaista voidaan tarjota rinnan rekonstruktiota omalla rasvakudoksella eli rasvansiirrolla. Käytettävä rekonstruktiotapa valitaan jokaisen potilaan yksilöllisten ominaisuuksien perusteella. Joskus korjausleikkaus voidaan tehdä rinnan poiston yhteydessä (välitön rintarekonstruktio) tai myöhäiskorjauksena rinnan poiston ja mahdollisten syöpähoitojen jälkeen.

Ennen leikkausta

Tupakointi on ehdottomasti lopetettava viimeistään kuusi viikkoa ennen leikkausta, ja tupakoimattomuuden tulee jatkua vähintään kuukausi leikkauksen jälkeen. Kiireellistä syöpäleikkausta varten tupakointi tulee lopettaa heti, kun leikkauspäätös on tehty. Viimeisimmästä mammografia- ja ultraäänitutkimuksesta saa olla korkeintaan kuusi kuukautta. Omega-3 rasvahappoja sisältävät vitamiinivalmisteet pitää lopettaa viimeistään kaksi viikkoa ennen toimenpidettä verenvuotoriskin vähentämiseksi. Verta ohentavan lääkityksen (mm. Primaspan®, Disperin®, Asasantin®, Marevan®, Xarelto®) tauotus päätetään potilaskohtaisesti. Tamoksifeeni (Tamofen®) tauotetaan kaksi viikkoa ennen leikkausta ja se voidaan aloittaa uudelleen kaksi viikkoa leikkauksen jälkeen. Ennen proteesi- ja rasvansiirtoleikkausta tamoksifeeniä ei yleensä tarvitse tauottaa.

Leikkaus

Leikkaus tehdään aina yleisanestesiassa eli nukutuksessa.

Välittömässä rintarekonstruktiossa poistetaan rintarauhaskudos, mutta rinnan omaa ihoa ja tietyissä tilanteissa myös nänni voidaan säästää. Samalla tehdään usein myös vartija-imusolmuketutkimus. Joillekin potilaille joudutaan tekemään samassa leikkauksessa myös kainalon alueen imusolmukkeiden poisto, mikäli vartijaimusolmuke tutkimuksessa löytyy kasvaimen etäpesäkkeitä poistetuista imusolmukkeista.

Rintaproteesi

Silikoniproteesilla tehtävä rinnan korjausleikkaus on usein kaksivaiheinen. Ensimmäisessä leikkauksessa rintalihaksen alle laitetaan kudoslaajennin (expander). Kudoslaajenninta täytetään keittosuolaliuoksella poliklinikalla noin 1−2 viikon välein, kunnes rintakehällä olevaa kudosta on saatu venytettyä riittävästi. Ensimmäinen kudoslaajentimen täyttö tehdään yleensä kaksi viikkoa leikkauksesta tai viimeistään haavan parannuttua. Kudoslaajennin vaihdetaan toisessa leikkauksessa pysyvään proteesiin noin 3−6 kuukauden kohdalla, kun tarvittava tilavuus on saavutettu.

Omakudoskielekkeet

Leveää selkälihasta (latissimus dorsi, LD), sen päällä sijaitsevaa rasvaa ja ihoa voidaan käyttää rinnan rakentamiseen. Selkäkielekkeen alle voidaan asettaa silikoniproteesi, jos rinnan koko jäisi muuten liian pieneksi. Vaihtoehtoisesti rinnan kokoa voidaan lisätä rasvansiirrolla.

Alavatsakielekeleikkauksessa (TRAM, DIEP, SIEA) alavatsalta irrotetaan kudoskappale ihoa, rasvaa ja joskus joudutaan ottamaan mukaan vähän suoraa vatsalihasta. Kudoskappale liitetään kainalon tai rintakehän verisuoniin mikrokirurgisella tekniikalla.

Sisäreiden (TMG) kielekettä voidaan käyttää vaihtoehtona alavatsakielekkeelle pienirintaiselle naiselle.

Noin puoli vuotta rinnankorjausleikkauksen jälkeen voidaan tehdä uusi nänni paikallisella kielekkeellä paikallispuudutusleikkauksessa. Nänni tatuoidaan poliklinikalla aikaisintaan viiden kuukauden kohdalla, jolloin tatuaatioaine tarttuu paremmin arpialueille. Jos toinen rinta on selvästi uutta rekonstruktiorintaa suurempi tai alempana, voidaan rintaa pienentää tai kohottaa. Tämä tehdään usein nännileikkauksen yhteydessä, mutta silloin toimenpide tehdään nukutuksessa.

Rasvansiirto

Rasvansiirtoleikkauksessa rinta rakennetaan omalla rasvakudoksella. Rasvaa voidaan ottaa vatsalta, kyljistä ja reisien alueelta ohuella kanyylillä. Rasvasiirtoleikkaus tehdään yleensä nukutuksessa. Toimenpiteen jälkeen pidetään tukiliiviä tai -housua rasvanottokohdassa kaksi viikkoa yötä päivää ja sen jälkeen kaksi viikkoa päivisin serooman eli kudosesteen ehkäisemiseksi. Rasvansiirtoleikkauksia joudutaan yleensä tekemään vähintään 2−3 kertaa, jotta tarvittava rinnan tilavuus saadaan tehtyä.

Lisätietoa leikkauksista voit lukea esimerkiksi Syöpäpotilaat-järjestön sivuilta:Rinnankorjausleikkauksen käsikirja

Leikkauksen jälkeen

Suurin osa proteesi- ja rasvansiirto leikkauksista tehdään päiväkirurgisesti. Omakudoskielekeleikkauksissa sairaalahoito kestää keskimäärin 1–4 vuorokautta. Leikkauksessa laitetaan leikkausalueelle yksi tai useampi dreeni eli laskuputki kudosnesteen poistamiseksi. Rinnanpoiston ja myös selkäkielekeleikkauksen jälkeen dreeni poistetaan usein vasta kotiutumisen jälkeen.

Sairauslomaa leikkauksen jälkeen tarvitaan työstä ja leikkauksesta riippuen kahdesta kuuteen viikkoa. Rauhallinen liikunta on sallittu heti leikkauksen jälkeen, mutta runsaasti ylä- tai keskivartaloa kuormittava liikunta (hölkkä, sauvakävely, aerobic, kuntosaliharjoittelu, raskaat nostot yms.) on kielletty neljän viikon ajan leikkauksesta.

Leikkauksen jälkeen rintaliivejä pidetään neljä viikkoa yötä päivää. Mikäli rinta on tehty rasvansiirrolla, ei rinnan alueelle saa tulla painetta kahden viikon ajan. Alavatsakielekeleikkauksen jälkeen vatsan tukena käytetään tarrallista tukiliiviä tai housuliivejä neljän viikon ajan yötä päivää ja sen jälkeen tarvittaessa päivisin kahden viikon ajan. Leikkauksesta jää pysyvät arvet rintakehälle ja kielekkeen ottokohtaan. Uuteen rintaan tai nänniin ei tule samanlaista tuntoa kuin omaan rintaan.

Riskit

Leikkauksen mahdollisia komplikaatioita ovat verenvuoto, haavatulehdus, haavan aukeaminen, kudosnesteen kertyminen leikkausalueelle, kielekkeen tai muun leikkausalueen verenkiertohäiriöt. Kielekkeen verenkiertohäiriö voi johtaa uusintaleikkauksiin ja pahimmillaan kielekkeen menetykseen. Mikrovaskulaari-omakudoskielekkeiden suonikomplikaatioiden riski on noin1−2 prosentin luokkaa. Rasvakudoksen verenkiertohäiriö johtaa kovettumiin, jotka voivat tuntua rinnassa kyhmyinä. Kovettumat häviävät yleensä ilman toimenpiteitä. Syvien rakenteiden (hermot, verisuonet) komplikaatiot ovat erittäin harvinaisia. Arven liikakasvu voi vaatia paikallishoitoa silikoniteipillä tai arven sisäisillä kortisoni-injektioilla. Rintojen tai nännien muodossa voi olla epäsymmetriaa leikkauksen jälkeen.

Silikoniproteesin ympärille voi kehittyä arpikapselikuroumaa, jonka seurauksena proteesi voidaan joutua myöhemmin vaihtamaan tai poistamaan. Proteesin rikkoutuminen on harvinaista. Karheapintaisiin rintaproteeseihin liittyy harvinaisen suurisoluisen anaplastisen lymfooman (BIA-ALCL) riski. Tämän vuoksi karheapintaisten proteesien käyttö on Taysissa keskeytetty ja odotamme asiasta lisää tutkimustuloksia. Käytämme toistaiseksi vain sileäpintaisia proteeseja, joihin nykytutkimuksen valossa riskiä ei liity. Silikoniproteesien ei ole todettu lisäävän rintasyövän tai sen uusiutumisen riskiä.

Selkäkielekkeen ottoalueelle kehittyy usein kudosnestettä eli seroomaa toimenpiteen jälkeen. Dreeniä pidetään sen takia yleensä 5–14 päivää, ja senkin jälkeen joudutaan nestettä joskus poistamaan neulalla ihon läpi. Seroomapunktiot tehdään terveyskeskuksessa.

Selkäkielekkeen käyttö voi vaikuttaa olkanivelen toimintaan. Vaikutus on yleensä vähäinen. Aktiivisella ja omatoimisella kuntoutuksella olkanivelen toiminta palautuu yleensä normaaliksi.

Alavatsakielekkeen jälkeen vatsalle voi tulla tyrä tai pullotusta. Joskus tyrää joudutaan korjaamaan myöhäisleikkauksella tyräverkon avulla.

Rasvansiirtoleikkauksessa voi ilmaantua epätasaisuutta rasvanottoalueelle. Alkuun mustelmat ovat yleisiä, mutta yleensä nämä häviävät kuukausien kuluessa. Lieviä tuntopuutoksia voi ilmaantua alaraajojen alueelle.

Yleisanestesiaan liittyvät komplikaatiot ovat harvinaisia, mutta mahdollisia. Pitkästä leikkauksesta saattaa aiheutua laskimoveritulppa alaraajaan tai keuhkoveritulppa, joka voi olla pahimmillaan hengenvaarallinen. Veritulpan estohoitona käytetään aina tukisukkia sekä verenohennuslääkettä ihonalaisina pistoksina. Leikkauksen jälkeen on tärkeätä veritulppariskin vähentämiseksi nousta sängystä jaloittelemaan viimeistään leikkausta seuraavana päivänä.

Ylipaino, tupakointi, diabetes ja muut yleissairaudet lisäävät komplikaatioriskiä.

Yhteystiedot

Tays Keskussairaala

  • Ajanvaraus Tays Keskussairaalan plastiikkakirurgian poliklinikalle, puhelin 03 311 66668 maanantai – perjantai kello 9–14
  • Tuki- ja liikuntaelinkeskuksen leikkausosaston hoitaja, puhelin 03 311 64498
  • Tuki- ja liikuntaelinkeskuksen osasto, puhelin 03 311 66307

Tays Hatanpää

  • Ajanvaraus Tays Hatanpään kirurgian poliklinikalle, puhelin 03 311 58190 maanantai – perjantai kello 9–14
  • Hatanpään sairaalan haavahoitaja, puhelin 03 311 58530 maanantai – perjantai kello 9–14
  • LEIKO 24 -yksikkö, puhelin 03 311 58110 
  • Osasto A2, puhelin 03 311 59729 
  • Arkisin kello 15 jälkeen ja viikonloppuisin Tays Päivystys Acutaan tai oman alueen sairaala- tai terveyskeskuspäivystykseen
  • Oman alueen terveysasemalle tai työterveyshuoltoon tai terveyspalvelujen neuvontaan

Jatkohoito

__ Alustavasti ei tarvetta syöpätautien poliklinikan jatkohoidolle.

__ Jatkohoito tapahtuu Tays Keskussairaalan syöpätautien poliklinikalla, R-rakennus (Radius).

Saat kutsun jatkohoitoon noin neljän viikon päähän leikkauksesta. Jatkohoitoasi koskevia ajanvarauksia voit seurata OmaTays-palvelun kautta www.omatays.fi.

Jos et kolmen viikon kuluttua leikkauksesta ole saanut tietoa jatkohoidon ajanvarauksista, voit kysyä aikaa syöpätautien poliklinikalta, puhelin 03 311 63136.

Esikäynnin yhteydessä saat Pirkanmaan Syöpäyhdistyksen kokoaman tietopaketin. Halutessasi voit asioida myös siellä ja tavata tukihenkilön.

Jos haluat, voit tutustua myös: