Tays / psykiatria
Potilasohje 90.00.02

Masennus- eli mielialalääkkeet

Masennus

Masentunut mieliala on lievänä esiintyessään tavallinen, toisinaan kaikilla ihmisillä esiintyvä mieliala, jota ei tarvitse hoitaa. "Luonnollinen" ja hoitoa vaatimaton masentunut mieliala on lyhytkestoinen tunnetila, jonka aikana henkilö kuitenkin pystyy toimimaan ja elämään kohtalaisen normaalia elämää. Jos tunnetila kehittyy masennussairauden asteelle, se kestää vähintään useita viikkoja yhtäjaksoisesti ja alkaa haitata normaalia elämää ja selviytymistä arjen askareissa kotona, koulussa ja työssä. Lääkehoito on keskeinen masennuksen hoitomuoto. Lisätietoa masennuksesta ja sen hoidosta saat potilasohjeesta "Tietoa masennuksesta".

Miten masennuslääke vaikuttaa

Masennusoireita syntyy mm. serotoniini, noradrenaliini ja dopamiini -nimisten välittäjäaineiden epätasapainotiloista. Masennuslääkkeet korjaavat aivojen välittäjäainetasapainoa ja vähentävät masennusoireita. Erilaisia mielialalääkkeiden yhdistelmiä voidaan käyttää vaikutuksen tehostamiseksi yksilöllisen tarvearvioinnin pohjalta. Lääkkeet eivät muuta masennusta aiheuttaneita stressitekijöitä elämäntilanteessa, eivätkä myöskään ihmisen luonnetta.

Masennuslääkkeen vaikutus alkaa vähitellen ja lääkettä suositellaan käytettäväksi useiden viikkojen ajan, ennen kuin voidaan päätellä auttaako se vai ei. Hoidon alkuvaiheessa masennuslääkkeisiin liittyvät lievät sivuvaikutukset ovat yleisiä, mutta ne menevät ohi yleensä parin ensimmäisen hoitoviikon aikana. Sivuvaikutukset ovat erilaisia eri lääkkeillä, ja niistä keskustellaan lääkärin kanssa ennen lääkityksen aloittamista.

Masennuslääkkeitä suositellaan käytettäväksi yleensä vielä ainakin kuusi kuukautta sen jälkeen, kun masennuksen oireet ovat helpottuneet. Jos lääkehoito lopetetaan liian aikaisin, jopa puolet masennustiloista uusiutuu puolen vuoden sisällä hoidon lopettamisen jälkeen. Jos henkilöllä on ollut useita masennustiloja, suositellaan jopa elinikäistä lääkitystä uusien masennusjaksojen ennaltaehkäisemiseksi. Masennuslääkityksen äkillisestä lopettamisesta voi seurata epämiellyttäviä tuntemuksia, kuten lihasnykäyksiä.

Mielialalääkkeet raskauden ja imetyksen aikana

Lääkkeet voivat vaikuttaa kehittyvään keskushermostoon läpi koko raskauden ja vielä synnytyksen jälkeen. On tärkeä arvioida lääkkeen käytön hyötyjä ja haittoja niin äidin kuin sikiön ja imeväisen kannalta. Raskauden ensimmäinen kolmannes on herkin ajankohta epämuodostumien synnylle. Äidin psyykkinen hyvinvointi on tärkeä äidin ja lapsen välisen vuorovaikutuksen syntymiselle ja lapsen normaalille kehitykselle. Äidille tärkeätä lääkitystä ei pidä lopettaa raskauden takia, mutta lääkitys valitaan siten, että se on äidin oireiden kannalta tehokas ja lisäksi mahdollisimman turvallinen sikiölle ja imeväiselle.

Masennuslääkkeet, alkoholi ja huumeet

Sekä lääkkeet että päihteet vaikuttavat ihmisen aivoissa ja muualla keskushermostossa, joten niillä saattaa olla yhteisvaikutuksia, eikä niiden yhteiskäyttöä suositella. Joidenkin vanhempien mielialalääkkeiden kanssa käytettynä alkoholi voi aiheuttaa esimerkiksi vakavia sydämen rytmihäiriöitä ja olla siten hengenvaarallista. Väsyttävien masennuslääkkeiden väsyttävä vaikutus saattaa lisääntyä. Jo 3–4 päivänä viikossa toistuva pienienkin alkoholiannosten käyttö voi heikentää merkittävästi masennuslääkkeiden tehoa tai poistaa niiden tehon kokonaan. Päihteiden käyttö vaikuttaa myös mielialaan heikentävästi, joten masennuksesta toipuminen voi hidastua tai estyä, jos lääkkeitä ja päihteitä käytetään yhtaikaa.

Mikäli jokin asia askarruttaa sinua lääkityksessäsi, kysy rohkeasti lääkäriltäsi.