Tays / naistentaudit ja synnytykset
Potilasohje 30.00.61

Kun diabetes on todettu jo ennen raskautta

Tulosta ohje tästä

Diabeetikon raskaudenaikaiseen hoitoon kuuluvat säännölliset käynnit äitiyspoliklinikalla. Käynneillä tapaat kätilö-diabeteshoitajan, synnytyslääkärin sekä sisätautilääkärin. Tarpeen mukaan hoitoon osallistuu silmälääkäri ja ravitsemusterapeutti.

Hoidon tavoitteena on hyvä sokeritasapaino koko raskauden ajan sikiön normaalin kehityksen turvaamiseksi.

Turvallinen insuliinihoito

Monipistoshoito on raskauden aikana helpoin ja turvallisin hoitomuoto. Myös insuliinipumppuhoitoa voi jatkaa turvallisesti raskauden aikana. Yleensä voit jatkaa samoilla insuliineilla joita olet käyttänyt ennen raskauttakin.

Pistospaikkoja ei tarvitse muuttaa raskauden aikana. Pitkävaikutteiset insuliinit kannattaa pistää reiteen tai pakaraan ja ateriainsuliini vatsaan. Oikea neulan pituus on 4–8 mm, riippuen rasvakudoksen määrästä.

Metformiinilääkitys

Tyypin 2 diabeetikoilla on usein käytössä Metformin-tabletit. Tablettilääkitystä jatketaan koko raskauden ajan. On kuitenkin mahdollista, että insuliinihoito täytyy aloittaa raskauden aikana.

Säännölliset ruoka-ajat

Säännölliset ateriat helpottavat hyvän sokeritasapainon ylläpidossa. Tavoitepainonnousu on 4–12 kg raskauden aikana. Sopiva painonnousu raskauden ajalle määritellään lähtöpainon perusteella. Sopiva painonnousu kertoo, että ateriat ovat tasapainossa kulutuksen kanssa.

Makeutusaineista aspartaamia, asesulfaami-k:ta ja sukraloosia voit käyttää raskauden aikana. Tarkempia ohjeita saat kätilö-diabeteshoitajalta. Foolihappolisä aloitetaan jo raskauden suunnitteluvaiheessa.

Tärkeä verensokerin omaseuranta

Verensokerin kotiseurannalla on suuri merkitys sokeritasapainon seurannassa, joten kirjaa ottamasi arvot seurantalomakkeelle. Verensokereita olisi hyvä mitata ennen ja jälkeen aterioiden sekä nukkumaan mennessä ja tarvittaessa yöllä.

Alkuraskaudessa mahdollisuus hypoglykemiaan eli matalaan verensokeriin on suurentunut, koska estrogeeni tehostaa insuliinin vaikutusta. Tällöin insuliinimäärät saattavat vähentyä. Raskausviikolta 20 lähtien insuliinin teho huononee ja insuliinimäärät lisääntyvät, joskus runsaastikin. Suurimmillaan insuliinin tarve on raskausviikoilla 28–32. Insuliinin lisäämiseen saat ohjeita äitiyspoliklinikkakäynneillä.

Alkuraskaudessa tavoiteverensokeri ennen aterioita on 4–6 mmol/l ja kaksi tuntia aterioiden jälkeen alle 8 mmol/l. Keskiraskauden jälkeen aterioiden jälkeistä verensokeria mitataan jo yhden tunnin kuluttua ateriasta, koska korkea verensokeri aterian jälkeen vaikuttaa voimakkaasti sikiön kasvuun. Verensokeritavoite pysyy ennallaan. Tarkempia ohjeita saat äitiyspoliklinikkakäynneillä.

Liikunta parantaa insuliinin tehoa

Säännöllinen liikunta parantaa sokerin käyttöä lihaksissa ja kohottaa kuntoa. Jos harrastat liikuntaa aterian jälkeen, muista joko vähentää insuliiniannosta edeltävältä aterialta tai syö välipala ennen liikkumista.

Loppuraskauden aikana on vältettävä intensiivistä, staattista liikuntaa, jotta hapenkuljetus sikiölle ei vaarantuisi. Rauhallinen liikunta, esimerkiksi kävely, on hyvä liikuntamuoto viimeisille viikoille asti.

Raskaudenaikainen seuranta

Ensimmäisellä poliklinikkakäynnillä tarkistetaan hemoglobiini, pitkäaikainen verensokeri (HbA1C), kilpirauhasarvoja sekä munuaisten toimintakokeita. Hemoglobiini ja HbA1C tarkistetaan neljän viikon välein ja muita näytteitä otetaan tarvittaessa. Tavoitteena on saada HbA1C mahdollisimman lähelle normaalia (42–53 mmol/mol).

Jos sokeritasapaino on vaikeasti hallittavissa, saattaa kolmen vrk:n verensokerisensoroinnista olla apua. Sensori asetetaan polikliinisesti ja sensorointi tapahtuu kotioloissa.

Silmänpohjat tarkistetaan raskauden alussa ja lopussa, tarvittaessa tiheämmin.

Alkuraskaudessa sikiön kasvua ja kehitystä seurataan ultraäänitutkimuksin. Raskausviikosta 30 lähtien käyntejä tihennetään ja joka seurantakäynnillä sikiön vointi tarkistetaan ultraäänen lisäksi KTG-laitteella (= sikiön sydämensykettä mittaava laite). Viimeistään raskausviikosta 36 lähtien seuranta poliklinikkakäynnein on 1–2 kertaa viikossa.

Synnytys

Synnytystapa määräytyy äidin ja sikiön voinnin sekä synnytykseen vaikuttavien tekijöiden mukaan. Verensokerin tasaisena pitämiseksi synnytyksen aikana annetaan glukoosi ja insuliini suonensisäisesti.

Diabeetikon vastasyntynyt

Vastasyntynyt pääsee synnytyksen jälkeen äidin mukana vierihoito-osastolle, jos lapsi ei synnytyssalissa kärsi hypoglykemiasta. Siellä vastasyntyneen verensokereita seurataan vähintään puolen vuorokauden ajan. Jos lapsella todetaan liian matalia verensokereita, lastenlääkäri siirtää tarvittaessa lapsen lastenosastolle glukoositiputukseen. Matalat verensokerit johtuvat lapsen lisääntyneestä insuliinintuotannosta, mikä tasoittuu muutamassa päivässä.

Imetys

Imettäminen laskee verensokeria melko nopeasti ja tästä syystä ennen imettämistä on hyvä syödä 10–20 hhg:n välipala. Imetyksen aikana kannattaa pitää käden ulottuvilla nopeasti imeytyvää hiilihydraattia, esimerkiksi täysmehua tai hedelmää, matalan verensokerin varalta.

Synnytyksen jälkeen

Synnytyksen jälkeen insuliinintarve vähenee nopeasti palautuen raskautta edeltävälle tasolle muutaman viikon kuluessa. Verensokeria on hyvä mitata edelleen ennen aterioita ja aterioiden jälkeen insuliiniannosten tarkistamiseksi. Ateriainsuliini on hyvä pistää syömisen jälkeen.

Enää ei kuitenkaan pyritä yhtä tiukkaan sokeritasapainoon kuin raskauden aikana. Suositeltavaa on pitää ateriaa edeltävä verensokeri tasolla 5–7 mmol/l. Tavoite-HbA1C on noin 65 mmol/mol. Vaikeita hypoglykemioita ei saa esiintyä.

Raskaus vaatii diabeetikolta huolellista hoitoa ja paljon vaivannäköä. Äitiyspoliklinikan henkilökunta on valmis auttamaan ongelmatilanteissa ja on tukena koko raskauden ajan. Kannattaa muistaa, että raskaus on ainutkertaista aikaa, jota ei ylenmääräisellä huolella ja murehtimisella pidä täyttää.

Yhteystiedot

Tays / äitiyspoliklinikka
Kätilö-diabeteshoitaja, puhelin 03 311 67872 (takaisinsoitto)
Sähköposti: aitiyspoliklinikka.diabeteshoitajat@pshp.fi