Tays / gynekologinen onkologia
Potilasohje 30.65.07

Korkean riskin kohdunrunkosyöpä

Tulosta ohje tästä

Kohdunrunkosyöpä

Sinulla on todettu kohdunrunkosyöpä eli endometriumkarsinooma. Syöpä sijaitsee kohdun sisällä limakalvolla ja se kasvaa useimmiten myös kohdun lihaskerrokseen. Suomessa kohdunrunkosyöpä todettiin 836 naisella vuonna 2014. Sairastumisikä on keskimäärin 63 vuotta. Kohtuverenvuoto on syövän ensioireena 90 prosentilla potilaista, ja sen vuoksi syöpä löydetään yleensä alkuvaiheessa ja pystytään hoidolla parantamaan. Suhteellinen elossaolo-osuus yhden vuoden kohdalla oli 94 prosenttia ja viiden vuoden kohdalla 84 prosenttia vuonna 2010–2014 diagnosoiduista syövistä (www.suomen syöpärekisteri.fi).

Mikä on korkean riskin kohdunrunkosyöpä?

Kohdunrunkosyövällä on useita ennustetekijöitä, joiden mukaan syöpä jaotellaan joko matalan tai korkean uusiutumisriskin luokkaan. Korkean uusiutumisriskin syövät ovat useammin jo toteamisvaiheessa levinneet kohdun ulkopuolelle esimerkiksi imusolmukkeisiin. Korkean riskin luokkaan syöpä kuuluu mm., jos syöpä on laadultaan seroosia, kirkassoluista tai huonosti erilaistunutta (gradus 3). Hyvin (gradus 1) ja kohtalaisesti (gradus 2) erilaistuneet syövät ovat myös korkean riskin syöpiä silloin, jos ne kasvavat kohdussa syvään, yli puolenvälin kohdun seinämän paksuudesta. Syövän riskiä suurentaa myös lymfovaskulaarinen invaasio (syöpäsoluja on veri- ja/tai imusuonissa), syövän leviäminen kohdunkaulan alueelle tai kasvaimen suuri koko.

Miten kohdunrunkosyöpä hoidetaan?

Kirurgia on kohdunrunkosyövän hoidon perusta ja leikkaussuunnitelma tehdään jokaiselle potilaalle yksilöllisesti. Ennen leikkausta tehtävän arvion tärkein tavoite on suuren riskin potilaiden löytäminen. Matalan riskin kohdunrunkosyövässä poistetaan kohtu, munasarjat ja munatorvet. Korkean riskin taudissa poistetaan lisäksi lantion ja ylävatsan eli para-aortaalialueen imusolmukkeita sekä seroosissa tyypissä vatsapaita eli omentti. Rutiinisti imusolmukkeita ei poisteta kaikilta potilailta koska toimenpiteellä on myös haittavaikutuksia, mm. riski jalkojen turvotukseen leikkauksen jälkeen. Imusolmukkeiden poistolla halutaan selvittää mahdollinen syövän leviäminen kohdun ulkopuolelle vatsaonteloon, jotta osataan suunnitella riittävä liitännäishoito leikkauksen jälkeen.

Noin 10 prosentilla potilaista todetaan imusolmukemetastasointi, ja silloin liitännäishoidoksi suunnitellaan leikkauksen jälkeen usein sädehoitoa ja solunsalpaajahoitoa. Jos syöpä on paikallinen mutta kasvaa kohdussa syvälle lihakseen tai jos syöpäsoluja esiintyy veri- tai imusuonissa, on hoitona emättimen pohjukan sädehoito. Parhaimmassa tapauksessa leikkaushoito on riittävä hoito.

Korkean riskin kohdunrunkosyövän leikkaushoito

Kohdunrunkosyövän leikkaushoito tehdään yleensä tähystyskirurgialla, joko perinteisellä tai robottiavusteisella. Taysissa korkean riskin kohdunrunkosyövän leikkaushoito on tehty vuodesta 2009 alkaen robottiavusteisella tähystyskirurgialla. Robottiavusteinen tähystyskirurgia soveltuu erityisen hyvin imusolmukkeiden poistoon. Leikkauksessa poistetaan siis kohtu, munasarjat, munatorvet, lantion ja para-aortaalialueen imusolmukkeet ja valikoiduissa tapauksissa vatsapaita. Leikkauksessa voidaan poistaa myös vartijaimusolmuke. Vartijaimusolmuketutkimuksella pyritään löytämään imusolmuke, johon kohdun imutiet kulkevat ensimmäisenä. Mikäli vartijaimusolmuke ei sisällä syöpäsoluja, ei levinneisyyttä muihinkaan imusolmukkeisiin ole. Pelkkä vartijaimusolmuketutkimus ilman laajaa imusolmukkeiden poistoa ei ole vielä vakiintunutta korkean riskin kohdunrunkosyövän hoitoa.

Leikkaus

Sairaalaan saavutaan yleensä leikkausaamuna tai lääketieteellisistä syistä joskus edellisenä iltana. Pitkästä matkasta tulevat potilaat voivat yöpyä potilashotellissa. Leikkausta edeltävänä iltana pistetään yleensä määrätty tromboosiprofylaksia eli laskimoveritulpan ehkäisemiseksi suunniteltu pistoshoito. Leikkausaamuna laitetaan tukisukat sairaalassa. Ennen leikkausta sinulle annetaan suonensisäinen antibioottihoito. Leikkaus tehdään nukutuksessa ja leikkausaika on yleensä noin 3–4 tuntia.

Robottikirurgia aloitetaan samoin kuin perinteinen tähystyskirurgia, asettamalla kohtuun liikutin eli manipulaattori ja virtsarakkoon katetri. Vatsanpeitteisiin tehdään kuusi pientä noin 1–2 cm viiltoa ja asetetaan niistä portit (eli troakaaret) vatsaonteloon. Ensimmäisen portin kautta johdetaan vatsaonteloon hiilidioksidikaasu ja viedään kamera vatsaontelon sisälle ja asetetaan loput portit näkökontrollissa. Porteista neljä asetetaan robottikäsivarsien kiinnitystä varten ja kaksi porttia asetetaan assistentin työskentelyä varten. Leikkauksessa on aina kaksi lääkäriä.

Porttien kiinnittämisen jälkeen potilas kallistetaan trendelenburgin asentoon (pää alaspäin) ja kallistuksen kulma valitaan 20–30 asteen väliltä. Robotin käsivarret kiinnitetään potilaaseen porttien avulla ja porttien kautta ohjataan työskentelyinstrumentit vatsaonteloon. Kirurgi ohjaa robottikäsivarsissa olevia instrumentteja mm. polttoa, tarttumapihtiä ja saksia ohjauskonsolista käsin.

Leikkaus aloitetaan yleensä imusolmukkeiden poistamisella. Kohtu ja munasarjat leikataan seuraavaksi ja poistetaan emättimen kautta. Emättimen avautunut pohjukka suljetaan sulavalla langalla. Toimenpiteen lopuksi kaasu poistetaan vatsaontelosta ja pienet ihohaavat suljetaan langalla (yleensä sulavalla, jota ei tarvitse poistaa).

Leikkauksen loputtua sinut siirretään heräämöön tarkkailuun muutaman tunnin ajaksi ja sieltä vuodeosastolle 4B.

Leikkausriskit

1–2 prosentissa leikkauksia voidaan leikkaus joutua muuttamaan avoleikkaukseksi kesken tähystysleikkauksen. Tällöin vatsalle joudutaan tekemään isompi haava, tilanteesta riippuen 10–30 cm. Tällaiseen tilanteeseen voi johtaa huono näkyväisyys vatsaontelossa tähystysleikkauksen aikana, kiinnikkeet, levinnyt syöpäkasvu, hallitsematon verenvuoto vatsaontelossa tai esimerkiksi vaurio suolistossa tai virtsateissä. Joskus viilto (noin10 cm) joudutaan tekemään kohdun poistamiseksi, jos emätin on liian ahdas tai vastaavasti kohtu liian suuri poistettavaksi emättimen kautta.

Leikkauksen jälkeen yleisimpiä komplikaatioita ovat tulehdukset, esimerkiksi virtsatietulehdus, haavatulehdus tai vatsaontelon tulehdus. Tulehdukset voivat vaatia antibioottihoitoa. Imusolmukkeiden poiston jälkeen lantioon voi tulla lymfakystia (imunestekertymä), jotka voivat olla joko oireisia tai oireettomia. Imusolmukkeiden poiston myöhäisseurauksena joillakin potilailla voi esiintyä alaraajojen turvotusta, jota hoidetaan puristussukilla (hoitosukat). Myös muita komplikaatioita voi esiintyä leikkauksen jälkeen, kuten verenvuotoa, sydämen tai keuhkojen toiminnan muutoksia tai verisuonitukoksia. Yleensä leikkaukset ovat turvallisia, ja vakavia komplikaatioita esiintyy harvoin.

Sairaalahoito ja toipuminen

Robottiavusteisen tähystysleikkauksen jälkeen sairaalassa ollaan yleensä yhden yön yli. Jos kotona selviäminen leikkauksen jälkeen arveluttaa, on hyvä sopia aikuisen tukihenkilön kanssa kotiutumisen ajankohdasta. Varhainen liikkeellelähtö leikkauksen jälkeen edistää toipumista. Suihkussa voit käydä heti leikkauksen jälkeisenä päivänä. Haavoilla ei tarvitse pitää mitään suojia ensimmäisen vuorokauden jälkeen. Leikkauksen jälkeen voi palata heti normaaliin ruokailuun.

Raskasta ponnistelua on syytä välttää ensimmäisten viikkojen aikana. Käveleminen ja kevyt liikkuminen ovat sallittuja kotona. Saunomista, uimista ja ammekylpyjä ja on hyvä välttää ensimmäisen kuukauden ajan, yhdyntöjä 4–6 viikon ajan. Leikkauksen jälkeen verenvuoto emättimestä on yleensä vähäistä, mutta voi vaatia siteen käyttämistä 1–2 viikon ajan.

Kipua esiintyy vatsalla eniten ensimmäisen viikon aina. Haavakipua ja vatsaonteloon jääneen kaasun aiheuttamaa venytyskipua hoidetaan kipulääkkeillä. Kipulääkereseptit kirjoitetaan leikkauksen suunnittelukäynnillä ja kipulääkkeet on hyvä hakea kotiin jo ennen leikkausta. Samoin laskimoveritulpan estoon käytettävät pistokset on hyvä hakea kotiin valmiiksi. Pistoksia käytetään kuukauden ajan. Toipumisvaiheessa on syytä välttää liiallista makoilua tai istumista esimerkiksi autossa laskimoveritulppariskin vuoksi. Kevyt liikunta on toipumiselle hyväksi.

Jos tarvitset sairauslomaa, sen kesto on noin neljä viikkoa.

Jos leikkauksen jälkeen kotona ilmenee kuumetta, voimakasta vatsakipua, veristä vai vetistä vuotoa emättimestä, hengitysongelmia tai muita poikkeavia oireita, on hyvä ottaa yhteys sairaalaan.

Jatkosuunnitelma

Patologi tutkii leikkauksessa poistetut kudokset, ja lopulliset vastukset syövän laadusta ja määrästä saadaan 2–3 viikon kuluttua leikkauksesta. Vastauksien perusteella määräytyvät mahdolliset liitännäishoidot. Kaikki korkean riskin kohdunrunkosyövän kudosvastaukset käsitellään moniammatillisessa kokouksessa eli ns. patologimeetingissä. Suositeltu jatkohoitosuunnitelma lähetetään sinulle kotiin kirjeellä. Kirjeessä on mukana myös jälkitarkastusajat tai ajat liitännäishoitoihin.

Jos olit käyttänyt hormonikorvaushoitoa ennen leikkausta, niin sen käyttäminen on hyvä lopettaa, koska syöpäsolut voivat reagoida käytettyyn hormonihoitoon. Yleensä estrogeenihoitoa ei käytetä enää syövän toteamisen jälkeen.

Yhteystiedot

  • Naistentautien poliklinikka puhelin 03 311 66461 (arkisin virka-aikana)
  • Päivystyspoliklinikka puhelin 03 311 65942 (iltaisin ja viikonloppuisin)
  • Vuodeosasto 4B puhelin 03 311 66344